Harjoittelu monimuotoisessa järjestötyössä

Silja on parhaillaan työharjoittelussa Familialla, ja tässä blogissa hän kertoo rehellisesti, millaista on tehdä harjoittelua monikulttuurisessa organisaatiossa. Kahden kulttuurinen suomalainen ja sosiaalityön opiskelija Silja kirjoittaa ilosta löytää työpaikka, joka heijastaa hänen arvojaan - ja haasteista, joita mukavuusalueelta pois astuminen tuo mukanaan.

Hän puhuu rasisminvastaisen työn emotionaalisesta painosta, rohkeudesta, jota vaatii puhua muiden edessä, ja jatkuvasta tavan etsimisestä tavoittaa aidosti tukea tarvitsevat ihmiset. Lempeä ja harkittu teos oppimisesta, rajoista ja uskosta siihen, että tarinallasi on merkitystä.

​Ennen harjoitteluni alkua Familian toiminta oli minulle tuttua lähinnä osallistujan näkökulmasta. Kahden kulttuurin suomalaisena olin kaivannut paikkaa, jossa voisin kohdata muita samankaltaisesta taustasta tulevia. Löydettyäni monikulttuurisuuteen ja syrjimättömyyteen perustuvia järjestöjä, alkoi minussa itää ajatus siitä, että jonain päivänä haluaisin työskennellä tällä alalla. Ehkä juuri syrjinnän kokemukset ja sen aiheuttama turvattomuuden tunne sai minut pohtimaan, että voisin omalla kokemuksellani auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Aikaisempi taustani lähihoitajana ei kuitenkaan antanut valmiuksia viestintätyöhön   tai perheiden kanssa työskentelyyn, joten edessä oli aika uuden oppimiselle.

​Sosionomiopintojen alussa oli jo selvää, että haluan suorittaa yhden harjoittelujaksoistani Familiassa. Vaikka olin jo jonkin aikaa ollut tietoinen järjestön toiminnasta, harjoittelijan rooli on kuitenkin erilainen kuin osallistujan. Huomasin, kuinka paljon suunnittelua ja aikaa vaaditaan tapahtumien järjestämiseen.. Harjoittelu sai minut myös  astumaan ulos omalta mukavuusalueeltani: olen aikaisemmin jännittänyt esiintymistä muiden edessä. Harjoittelun aikana pääsin kertomaan erilaisissa tilaisuuksissa Familian toiminnasta, mikä on taas vahvistanut itseluottamustani omiin kykyihini.

​Olen myös oppinut tuntemaan omat rajani. Esimerkiksi antirasismin käsittelyssä on teemoja, jotka saattavat herättävät ahdistusta. Pyrin osallistumaan toimintaan ilman, että alan käsitellä omia tunteitani. Vaikka se on välillä haastavaa, niin olen iloinen, että olen oppinut tunnistamaan omat rajani.

Asiakkaiden tavoittaminen on osoittautunut ajoittain haastavaksi. Tiedän omasta kokemuksestani, että palveluille on tarvetta, mutta potentiaaliset asiakkaat eivät välttämättä ole tietoisia niistä. Tämä on herättänyt minussa halua  miettiä lisää keinoja, jotta palvelut tavoittaisivat ne, jotka niitä eniten tarvitsevat.

​Harjoittelusta vien mukanani arvokkaita uusia kokemuksia ja toivottavasti myös paremmat tietotekniset taidot. Olen kiitollinen Familiassa saamastani mahdollisuudesta oppia ja kehittyä ammatillisesti.  Tämä harjoittelujakso on vahvistanut uskoani siihen, että voin omalla panoksellani auttaa muita.

Kirjoittanut: SILJA OWUSU-MENSAH