|
Perinteisen kielen opetus ei ole vain lisäpalvelu, vaan se on keskeinen keino varmistaa lasten kielelliset oikeudet ja tukea samalla oppimista, hyvinvointia ja osallisuutta. Käytännössä nämä oikeudet ovat kuitenkin kaukana taattuista. Koko Suomessa opetusta lapsen omalla äidinkielellä pidetään yhä useammin valinnaisena: se on jotain, jota voidaan vähentää, lykätä tai lopettaa, kun resurssit ovat niukat. Monikielisiä lapsia kasvattaville perheille tämä lähettää huolestuttavan viestin: että heidän kielensä ovat toissijaisia ja heidän oikeutensa neuvoteltavissa. Tässä blogissa toiminnanjohtajamme pohtii, miksi perintökielen opetus on tärkeää – ei vain oikeudellisesta ja poliittisesta näkökulmasta, vaan myös lasten ja perheiden eletyn todellisuuden kannalta. Käyttämällä kansallisia ja kansainvälisiä viitekehyksiä, monikielisyyttä koskevaa tutkimusta ja Familian pitkäaikaista työtä kahden kulttuurien perheiden parissa, hän esittää selkeän perustelun: lapsen oman kielen tukeminen ei ole ylimääräinen asia, vaan perusta kuulumiselle, oppimiselle ja tasa-arvoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Suomessa kielelliset oikeudet ovat perustuslain ja erilaisten lakien turvaamia, ja jokaisella on laillinen oikeus käyttää ja opetella omaa kieltään. Kansainvälisellä tasolla kielellisiä oikeuksia turvataan muun muassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, joka suojaa jokaisen lapsen oikeutta puhua omaa kieltään (artikla 30), kansanoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus takaa kielivähemmistöille oikeuden käyttää omaa kieltään (artikla 27). UNESCO taas korostaa kielellisen monimuotoisuuden säilyttämisen merkitystä kestävien yhteiskuntien rakentamisessa. Eurooppalainen ”1+2”-kielipolitiikka kannustaa kahden kielen oppimiseen oman äidinkielen lisäksi. Lapsella on siten täysi oikeus omiin äidinkieliinsä. Käytännössä kielellisten oikeuksien toteutuminen esimerkiksi oman äidinkielen opetuksessa riippuu kuitenkin resurssien järjestämisestä, opettajaresursseista ja opetuskäytännöistä sekä vanhempien omasta aktiivisuudesta ja sitkosta. Pelkät lakien ja sopimuksien kiemurat eivät takaa sitä, että lapsella olisi todellista mahdollisuutta oppia omia äidinkieliään. Viime aikoina olemme kuulleet huolestuttavia viestejä koskien oman äidinkielen opetusta. Säästöpaineiden alla olevat kunnat näkevät oman äidinkielen opetuksen leikkauskohteena, kun ryhmäkokoja kasvatetaan ja osallistuminen opetukseen tehdään astetta hankalammaksi. Tämä kehitys heikentää kielellisten oikeuksien toteutumista. Monikielisyys on voimavara, ja tutkimukset osoittavat sen monia etuja niin kognitiivisessa, sosiaalisessa kuin koulutuksellisessakin mielessä. Monikieliset ihmiset hyötyvät usein paremmasta tarkkaavaisuudesta, joustavasta ajattelusta ja ongelmanratkaisukyvystä. Oman äidinkielen vahva hallinta tukee muiden kielten oppimista ja auttaa siirtämään oppimistaitoja kielestä toiseen, mikä tekee siitä keskeisen osan oppimisprosessia. Sen vuoksi on myös olennaista, että Suomeen muualta muuttaneille lapsille tarjotaan riittävä tuki oman äidinkielen oppimiseen, jotta he voivat oppia hyvin myös paikallisen kielen. Tämä fakta tuntuu unohtuvan joskus julkisessa keskustelussa. Oman äidinkielen opetus ei ole vain lisäpalvelu, vaan keskeinen keino turvata kielelliset oikeudet ja samalla tukea oppimista, hyvinvointia ja osallisuutta. Sen vuoksi jokaisen vanhemman kannattaa pitää kiinni ja ehkä hiukan taistellakin oman äidinkielen opetuksen puolesta. Vaikka opetuksessa on ongelmansa, on se yksi keino taata lapsen kielellisiä oikeuksia. Lopuksi haluan jakaa vielä listauksen asioista, joilla vanhemmat voivat tukea lapsen monikielisyyttä ja oman äidinkielen oppimista. Vanhempien antama tuki on olennaista lapsen monikielisyyden tukemiselle.
Me Familiassa jatkamme yhä työtä sen eteen, että kielelliset oikeudet voivat toteutua yhä paremmin Suomessa muun muassa edistämällä sitä, että oman äidinkielen opetuksen resursseja, rakenteita ja tunnettavuutta parannetaan ja että voisimme rekisteröidä väestörekisteriin useamman kuin yhden äidinkielen. Lisätietoja YLC-projektista: https://www.goethe.de/prj/ylc/en/index.html Kirjoittanut:elina helmanen, toiminnanjohtaja
0 Comments
Leave a Reply. |
blogi - blogAjatuksia ja kokemuksia elämästä kahden kulttuurin keskellä.
Reflections and experiences from the life of intercultural families. kategoriat
All
osallistuToivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi osallistumaan blogiyhteisöömme: lue, kommentoi ja kirjoita!
Kirjoittajina voivat toimia kaikki kahden kulttuurin arkea elävät ja aiheesta kiinnostuneet. Kynnystä kirjoittamiselle ei tule nostaa liian korkealle ja kirjoittaa voi joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Blogissa esitetyt näkökannat ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä edusta Familian kantaa. Kahden kulttuurin arki on itsessään kiinnostavaa ja siitä kirjoittaminen voi avata myös itselle uusia näkökulmia! Blogikirjoituksia voi tarjota sähköpostitse (info@ familiary.fi) tai yhteydenottolomakkeen kautta. Lopullisen valinnan julkaistavista jutuista tekee Familian henkilökunta. Tervetuloa mukaan! participate!We warmly welcome you to participate in our blog community: read, comment, and write!
Anyone who lives and works in the world of intercultural families and is interested in the topic is welcome to contribute. The threshold for writing should not be too high, and you can write either under your own name or under a pseudonym. Keep in mind that the views and opinions expressed in the blog are those of the authors and do not represent the position of Familia. The everyday life of intercultural families is interesting and writing about it can also open new perspectives for you! Your story matters and helps to raise awareness about the opportunities and challenges within intercultural families. Blog contributions can be submitted by e-mail (info@ familiary.fi) or via our contact form. Final selection and edition of the stories to be published will be conducted by our staff. Welcome to join us! |



RSS Feed