Tiesitkö tämän kaksikulttuurisista lapsista Suomessa?

Suomessa asuvien kaksikulttuuristen perheiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Mutta vaikka Suomessa syntyneen ja ulkomailla syntyneen puolison perheitä on paljon (yli 90 000), jäävät perheiden lapset usein näkymättömäksi ryhmäksi niin julkisissa keskusteluissa kuin ihmisten mielissäkin.

​Kaksikulttuuriset suomalaiset – lapset, nuoret ja aikuiset – eivät yleensä nouse esille tilastoistakaan, sillä henkilö, jonka vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa, on suomalainen ja tilastoidaan suomalaistaustaisena (ei siis esimerkiksi maahanmuuttajataustaisena tai toisen polven maahanmuuttajana).
​
Kaksikulttuurisilla suomalaisilla on kuitenkin monia erityispiirteitä, jotka olisi syytä huomioida. Kaksikulttuuristen perheiden lapset esimerkiksi puhuvat äidinkielenään useampaa kuin yhtä kieltä huomattavasti keskimääräistä yleisemmin. Tiedämme lapsista jotain myös tilastojen pohjalta ja tässä muutama mielenkiintoinen fakta kaksikulttuurista lapsista – ja heidän vanhemmistaan.

Suomen lapset ovat vähenevä, mutta moninaistuva joukko

​Suomen väestöstä joka kolmas oli 1950-luvulla alle 18-vuotias, nyt enää harvempi kuin joka viides. Vuoden 2021 lopussa Suomen väestöstä alaikäisiä oli hieman yli miljoona. Samaan aikaan kun lasten määrä on pienentynyt, väestöryhmänä lasten taustat ovat aiempaa moninaisempia. Suurin osa lapsista on kuitenkin edelleen syntyperältään suomalaistaustaisia ja tähän joukkoon kuuluvat myös ne kaksikulttuuriset lapset joiden toinen vanhempi on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. 

Suomessa asuu yli 100 000 alle 18-vuotiasta kahden kulttuurin lasta

Vuonna 2021 Suomen alaikäisistä lapsista 83 prosenttia asui perheissä, joissa perheen molemmat tai ainoa vanhempi on syntynyt Suomessa. Suomessa syntyneen vanhemman ja ulkomailla syntyneen vanhemman perheissä asui 7 prosenttia lapsista. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa asuu hieman yli 100 000 kaksikulttuurista ja syntyperältään suomalaistaustaista lasta. Näin ollen noin joka kymmenennellä lapsella on kaksikulttuurinen perhetausta.

Suurin osa ulkomailla syntyneistä vanhemmista tulee Euroopasta ja Aasiasta

Kaksikulttuuriset perheet ovat moninainen ryhmä. Moninaisuus näkyy myös kahden kulttuurin lasten vanhempien taustamaissa, joita on Suomen lisäksi peräti 180! Tilastokeskuksen mukaan valtaosa kaksikulttuuristen lasten ulkomailla syntyneistä vanhemmista on kuitenkin kotoisin Euroopasta (56,3 %) ja suurin osa heistä jostakin EU-maasta. Myös aasialaistaustaisia vanhempia on paljon (13,3 %). Seuraavana listalla tulevat Afrikka (6,3 %) ja Etelä-Amerikka (4 %). Tilastokeskuksen tilastoissa on myös merkittävä määrä vanhempia (14,8 %), joiden syntymämaaksi on merkitty 'tuntematon'. Suuri määrä vanhempien puuttuvia tietoja selittyy yksinkertaisesti sillä, että on paljon henkilöitä, joiden tiedot eivät eri syistä johtuen löydy suomalaisesta väestörekisteristä.

Valtaosa kaksikulttuuristen lasten ulkomailla syntyneistä vanhemmista tulee naapurimaistamme

​Lähes joka neljännen kaksikulttuurisen suomalaislapsen ulkomailla syntynyt vanhempi on syntynyt läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa (23,2 %). Idän puolella Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden vanhempien osuus on puolestaan 9,3 % ja Virossa syntyneiden vanhempien 4,3 %. Seuraavana listalla tulevat erityisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana osuuttaan nostanut Thaimaa (3,8 %), sekä Iso-Britannia (3 %), Saksa (2,7 %), Yhdysvallat (2,2 %), Turkki (2 %) ja Kiina (1,5 %).

Kaksikulttuurisuus on olennainen ja pysyvä osa yhteiskuntaamme

​Kaksikulttuuriset perheet sekä kahden kulttuurin lapset, nuoret ja aikuiset rikastuttavat Suomea monin eri tavoin. He tuovat mukanaan uusia kieliä, kulttuureja ja näkökulmia ja ovat pysyvä osa yhteiskuntaamme, vaikka tilastoissa ja tutkimuksissa usein piiloon jäävätkin. On kuitenkin tärkeää sekä arvostaa että myös tunnistaa, tutkia ja tilastoida tätä moninaisuutta, sillä monimuotoisuus tarjoaa yhteiskunnallemme mahdollisuuden oppia, kehittyä ja kasvaa yhdessä. 

Kirjoittaja: Hanna Kinnunen, Familian suunnittelijana vielä marraskuun loppuun saakka työskentelevä kaksikulttuuristen perheiden erityisasiantuntija

​Ps. Kaipaatko lisätietoa aiheesta?
Ota yhteyttä Hanna Kinnuseen ([email protected]) / 044 796 1113

a summary in english

​Did You Know This About Intercultural Children in Finland?
The number of intercultural families in Finland—where one parent is Finnish-born and the other born abroad—has nearly doubled in the past 20 years. Today, there are over 90,000 of these families. Despite their growing presence, intercultural children often remain an "invisible" group in public discourse and in statistics, where they are classified as Finnish. A child with at least one Finnish-born parent is categorised as having a Finnish background (rather than being categorised as having an immigrant background).

Intercultural families bring unique characteristics to Finnish society. For instance, intercultural children are more likely to speak more than one language as their mother tongue. We also know something based on statistics and here are a few interesting facts about intercultural families and children in Finland:

• Over 100,000 children under 18 are intercultural
  Approximately 100,000 children in Finland under the age of 18 have one parent who was born abroad, making up about 10% of the population under 18. Interculturalism is thus a significant and growing part of Finnish society.
• Most foreign-born parents are from Europe and Asia
  Intercultural families represent a wide range of backgrounds, with parents hailing from over 180 countries. However, the majority of foreign-born parents are from Europe (56.3%), followed by Asia (13.3%). Smaller percentages are from Africa and South America.
• Many foreign-born parents are from neighbouring countries
  Nearly a quarter of intercultural children have a parent born in Sweden, while other common birthplaces include Russia/former Soviet Union (9.3%) and Estonia (4.3%). Other prominent countries of origin are Thailand, the UK, Germany, the United States, Turkey, and China.

​Interculturalism is an important and lasting part of Finnish society, enriching it with new languages, cultures, and perspectives. Although often overlooked in statistics, intercultural families and children contribute to a more diverse and inclusive Finland.

Author: Hanna Kinnunen, Specialist in Intercultural Families at Familia

P.S. Want to learn more? Feel free to contact Hanna Kinnunen at [email protected] / 044 796 1113.