Työllisty tai elä epävarmuudessa – Suomen viesti maahanmuuttajille

Tässä vaikuttavassa blogissa toiminnanjohtajamme Elina Helmanen valottaa sitä karua todellisuutta, jonka monet maahanmuuttajat kohtaavat Suomen työmarkkinoilla rakenteellisista esteistä ja epätasa-arvoisesta työnsaannista oleskelu- ja kansalaisuusehtojen tiukentumiseen. Elina haluaa haastaa nykyisen järjestelmän ja vaatii yhteiskunnallista muutosta. On aika puuttua syrjintään ja luoda todellisia mahdollisuuksia maahanmuuttajien syyttelyn sijaan. 

​Suomessa ei edelleenkään pystytä hyödyntämään kaikkea sitä osaamispotentiaalia, joka meillä täällä asuvassa väestössä on. Meillä on monia tarinoita siitä, miten Suomeen muuttanut ei onnistu saamaan töitä, tai jos töitä saa ne eivät vastaa koulutustasoa tai osaamista.
 
Quivine Ndomon vuonna 2024 julkaistussa väitöskirjassa, jossa analysoitiin korkeasti koulutettujen kolmansien maiden kansalaisten kokemuksia kotoutumisesta, osoitettiin, kuinka vallitsevat rakenteet tuottavat työtä tekevän alaluokan pohjoismaisille työmarkkinoille. Ndomon tutkimustulokset viittasivat siihen, että suomalainen maahanmuuttajia erilaisiin laillisiin statuksiin luokitteleva järjestelmä rakentaa heistä erillistä ja alempiarvoista työläisten luokkaa, joka on usein suljettu pois suomalaisen tasa-arvoisen työmarkkinajärjestelmän ja hyvinvointivaltion suojelusta ja etuoikeuksista. Nämä henkilöt on toiseutettu ja epätasa-arvoisesti integroitu työmarkkinoille.

​Meillä on useita erilaisia tarinoita. Miten olisi tarina, tänne muuttaneesta henkilöstä, valkoisesta, korkeakoulutetusta ja länsimaalaisesta, joka ei ole satojenkaan hakemusten jälkeen saamaan työtä. Tai tarina siitä, kun Lähi-idästä tulleelle korkeasti koulutetulle valtio-opista valmistuneelle henkilölle todetaan, että ainoat uramahdollisuudet löytyvät hänelle joko sosiaalialalta tai taloushallinnosta. Suomessa ei kuulemma voi löytää uraa tällä taustalla tehdä. Tai tarina siitä, kun pitkän uran ulkomailla tehnyt entinen ammattilaisurheilija ei pääse Suomessa mihinkään jatkamaan uraansa valmentajana, mutta samalla kelpaa omassa kotimaassaan maajoukkueen valmennustiimiin. Tai tarina siitä, kuinka omassa kotimaassaan lakitutkinnon tai psykologin koulutuksen saanut henkilö ei voi Suomessa harjoittaa koulutustaan vastaavaa ammattia, koska emme tunnista näitä osaamisia.
 
Vasta julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tutkimus osoittaa myös, että vaikka etniseen taustaan liittyvä rekrytointisyrjintä on vähentynyt hiukan muutaman vuoden takaisesta, joutuvat maahan muuttajat yhä edelleen lähettämään enemmän hakemuksia päästäkseen työhaastatteluun kuin yhtä pätevät suomalaistaustaiset hakijat. Maahan muuttaneet kohtaavat yhä edelleen syrjintää ja rakenteellista rasismia suomalaisilla työmarkkinoilla.

​Kaikki nämä tietäen Suomen hallitus samaan aikaan kiristää Suomessa oleskelun ja kansalaisuuden ehtoja. Kaikki sidotaan yhä vahvemmin työllistymiseen ja työssä pysymiseen. Voit saada pikakaistan, kunhan tienaat vain riittävästi. Pysyvän oleskeluluvan ehtoja esitetään muutettavaksi muun muassa siten, että aiemmin vaadittava neljän vuoden asumisaika nostetaan kuuteen vuoteen, mutta tienaamalla 40 000 euroa vuodessa, voisi edelleen saada pysyvän oleskeluluvan neljässä vuodessa. Maahan muuttaneen pitäisi siten tienata suurin piirtein sen verran vuodessa, mikä oli vuonna 2024 Suomen mediaanitulo.

Kansalaisuuden saamisen ehtoihin taasen on esitetty lisättävän toimeentuloedellytys, jonka lähtökohtana on, onko hakija turvautunut keskeisesti työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen. Jos hakija olisi joutunut turvautumaan viimeisen kahden vuoden aikana yli kolmen kuukauden ajan työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen, ei hänen toimeentuloaan katsottaisi turvatuksi, eikä kansalaistamisen ehdot siten täyttyisi. Toimeentuloedellytykseen ehdotetaan sellaisia muutoksia, joiden seurauksena työllistymisen merkitys kansalaisuuden saamiselle kasvaisi. Suunnitellut muutokset rankaisevat kansalaisuutta hakevaa siitä, jos ei ole onnistunut työllistymään.

Kaikki halutaan linkittää työllisyyteen. Kaiken tavoitteena hallituksen mukaan on, että muutokset kannustavat maahan muuttaneita kotoutumaan, oppimaan kieltä ja menemään töihin. Voisiko hyvä hallitus kertoa, että mistä niitä työpaikkoja löytyy? Missä ovat ne työnantajat, jotka näkevät ei-natiivitasoisen kielitaidon taakse, näkevät ulkomaalaisen tutkinnon, Suomen rajojen ulkopuolelta hankitun kokemuksen ja moninaisuuden vahvuutena? Missä on hallituksen toimet ratkaista näitä työllistymisen esteitä, jotta tänne muuttaneet henkilöt voivat täyttää tulevaisuudessa näitä oleskelulupien ja kansalaisuuden ehtoja? Vai onkohan tavoitteena se, että niitä ehtoja ei enää moni täyttäisikään?

Meillä on valtava määrä tänne muuttaneita ulkomaalaisia osaajia, jotka haluavat töihin. Haluavat elää normaalia elämää, haluavat tienata, haluavat elättää perhettään, mutta työnsaanti on vaikeaa heistä itsestään riippumattomista syistä.

Olisi aika lopettaa tänne muuttaneiden syyllistäminen ja rankaiseminen siitä, että meillä Suomessa on rakenteellista rasismia ja syrjintää työelämässä, työpaikoilla ja työnantajien puolelta. Kun olemme puhuneet maahan muuttaneiden työllistymisestä Familiassa, eräs tiimimme jäsen sanoi, että me maahan muuttaneet olemme jo tehneet kaiken, mitä voimme. Olemme käyneet kaikenlaisilla kursseilla, mentorointiohjelmissa ja verkostointitilaisuuksissa. Emme voi tehdä enää enempää. Nyt olisi yhteiskunnan ja työnantajien vuoro toimia.

Kirjoittanut: Elina Helmanen