On jollakin lailla hienoa, etenkin tässä ajassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, että presidentin vaalien toisella kierroksella olleet ehdokkaat elivät kummatkin kahden kulttuurin perhe-elämää. Ykköskierroksen jälkeen oli siten selvää, että tuleva presidenttimme tulee olemaan kahden kulttuurin perhe-elämää elävä henkilö. Meidän perhemuotomme tuli näkyväksi tätä kautta myös julkisuudessa.
0 Comments
Kielet ovat kauniita, täynnä omanlaisia rytmejään ja hauskoja sanontoja ja ilmaisuja. Liitämme kieliin tunteita ja muistoja. Kieli on erottamattomasti sidoksissa kulttuuriin ja yhteisöön. Tänään 26.9 kun juhlimme Euroopan kielten päivää, juhlimme kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta. Ja syystä! Puhutaanhan Euroopassa noin 225 eri kieltä! Mutta ovatko kaikki nämä kielet saman arvoisia?
Monikielinen lapsi saattaa saada kehuja siitä, että taitaa useampaa eurooppalaista kieltä, jos ne mielletään hyödylliseksi, kuten englanti, espanja tai ranska. Mutta miten suhtaudutaan lapsen monikielisyyteen, jos hänen kotikieltänsä puhuu vain pieni joukko ihmisiä, rajatulla alueella? Tai jos kieli koetaan alempi arvoiseksi koska sitä ei voi käyttää koulussa tai tulevaisuuden työelämässä? Kuinka usein vanhemmat päättävät olla opettamatta vähemmistökieltään lapselleen koska pelkäävät mahdollista syrjintää? Kansainvälinen lukutaidonpäivä 8.9. Tänään vietetään Kansainvälistä lukutaidonpäivää. Kuten tiedämme, lukutaito on erittäin tärkeä taito sekä ihmisoikeus. Lukutaidon avulla voimme mm. kehittää sanavarastoa, empatian kykyä sekä parantaa keskittymiskykyämme. YK:n mukaan kuudennes 6–18 vuotiaista maailman lapsista ja nuorista eivät edelleenkään käy koulua ja 14% yli 15-vuotiaista eivät osaa lukea (Suomen YK-liitto 2023). Vaikka lukutaito on kehittynyt vuosikymmenien aikana, maailmassa on edelleen suuria alueellisia eroja lukutaidon osaamisessa. Scroll down for Finnish Blog Traveling allows you to introduce the child to his or her other culture and may strengthen his or her desire to learn speaking that culture's language. That's why we have collected some interesting blogs with tips and recommendations related to traveling with a multilingual child. Andrea Breitenmoser first explains in her video blog why traveling with bilingual or multilingual children is worthwhile. "Multilingual travel lesson" teaches, for example, that children's interest and motivation to learn another language can be promoted by demonstrating that language is really useful and necessary by using it in front of them when traveling, and also to highlight it. One blog mentions, among other things, the inclusion of audiobooks on the journey. In one other blog from the below, it is also taken into account that cultural education is benefitting the learning of language. Immersion in a child's second language and its culture and traditions is discussed a lot in these blogs, as it is an important source of motivation and interest for the child.
”Ajatus äidinkielestä tuntuu monista varmaan yksinkertaiselta. Todellisuudessa ei kuitenkaan aina ole itsestään selvää, mikä on henkilön äidinkieli. Täysin yksikielisessä perheessä, joka asuu koko elämänsä samassa kieliympäristössä, asia on yleensä kiistaton. Mutta monessa perheessä puhutaan useampia kieliä, ja esimerkiksi kahta eri kieltä puhuvan vanhemman lapsi on usein jo lapsuudestaan lähtien vähintään kaksikielinen.” (Saukkonen, P. 2019) Maailmassa puhutaan tuhansia kieliä. Eri kielten ja kulttuurien yhteiselo on luonteva osa myös monen suomalaisperheen arkea, ja monessa kodissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Virallisesti Suomessa puhutaan äidinkielenä yli 160:tä eri kieltä. Suomi kieliympäristönä on rikastunut suhteellisen nopeasti. Kun vielä 1980-luvulla vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus koko Suomen väestöstä oli vain 0,2 prosenttia, on vastaava osuus tänä päivänä jo yli 8 prosenttia. (Tilastokeskus 2023.) Todellisuudessa puhuttuja kieliä ja vieraskielisiä on Suomessa paljon enemmän.
Nyt jo edesmenneet vanhempani syntyivät ja kasvoivat maaseudulla Itä-Suomessa 1940–1960 luvuilla. Vaikka Suomi on aina ollut monikielinen maa, vanhempieni elinympäristöt olivat yksikielisiä ja mahdollisuudet opiskella, kuulla tai käyttää eri kieliä olivat heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan rajalliset. Isäni yritti aikuisena parhaansa mukaan puhua englantia aina, kun se vain oli mahdollista. Mutta isäni myös turhautui usein siihen, että hän ei voinut käydä syvällisiä keskusteluja ulkomailla tapaamiensa ihmisten kanssa. Äitini puolestaan ajatteli, että kieliä ei voi käyttää, jos niitä ei osaa kunnolla. En muista äitini juuri koskaan puhuneen englantia muutamaa sanaa lukuun ottamatta muista kielistä puhumattakaan. Mietin usein, miten erilaista elämä olisi voinut vanhemmilleni ja meille perheenä olla, jos vanhemmillani olisi ollut samat mahdollisuudet kielten opiskeluun ja niiden käyttöön kuin omalla sukupolvellani. Onnekseni pääsin kuitenkin seuraamaan, kuinka isäni ja aviomieheni vielä aikuisina pystyivät luomaan läheisen ystävyyssuhteen ja keskustelemaan syvällisistäkin asioista luontevasti suomea ja espanjaa keskenään sekoittaen. Tämä onnistui huumorin, välittämisen sekä aidon ymmärtämistarpeen ja -halun ansiosta. Hetkittäin olin näkevinäni isoisän katseessa ylpeyttä hänen seuratessaan lastenlastensa kieleilyä. Moving from the Cross-cultural to the Intercultural - Finding your identity through language(s)1/1/2023 “But what is your native language?”The Problem With LanguageFighting Assigned Identity
Have you heard about children's rights on November20th? No? Then let me tell you a little about it! Their very origins go back to the US in 1857, from a pastor who appreciated children a lot, and facilitated the first “rose day”. This tradition later changed to children's day. In December 1954, the United Nations General Assembly invited all countries of the world to establish the Children’s Day, to make the rights of children visible, to exchange and promote understanding towards children, the need of their welfare, and start actions to promote the vision and goals of the UN Charter. In Familia, one of the many things we do to honor this day is promoting the rights of multilingual families and their children. My personal experience is like this too. The first time we applied for my child, there were not enough children to form a group in our municipality, so we were just informed about it and left alone without another solution. Tänään vietetään Euroopan kielten päivää, jota on vietetty 26. syyskuuta vuodesta 2001 lähtien jokainen vuosi. Tavoitteena on kiinnittää huomiota kielten opiskelun arvoon ja Euroopan suureen kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen.
Euroopassa ei ole koskaan aiemmin ollut näin paljon vaihtoehtoja työllistyä tai opiskella. Valitettavasti monella kielitaidon puute estää tarttumasta näihin mahdollisuuksiin. Globalisaation ja liiketoiminnan kansainvälistymisen vaikutuksesta ihmiset tarvitsevat yhä enemmän kielitaitoa, digitaalisista käännöspalveluista huolimatta eikä englantikaan ei enää yksinään riitä, vaikka onkin EU:n virallinen kieli. Euroopan mantereella puhutaan satoja eri kieliä. Tämän faktan tunnistaminen, hyödyntäminen ja vaaliminen on elintärkeää. 8.5.2022 on neljäs äitienpäivä, jonka saan viettää äitinä. Olen äiti kahden kulttuurin ja kolmen kielen perheessä, ja olen tilanteesta, kysyjästä ja vastaajasta riippuen äiti, mamãe tai mum. Vuosia sitten sain monien sattumien kautta Brasilian osaksi elämääni, ensin työpaikan, sitten rakkauden kautta. En tuolloin vielä aavistanut, että myöhemmin minulla olisi lapsi, jonka elämää ja identiteettiä muovaavat sekä Suomen että Brasilian kulttuurit. Lapsemme asuu Suomessa, juo piimää, nauttii saunomisesta ja leikkii lumessa, mutta samalla hän pyytää musiikiksi “música brasileiraa”, haluaa farovaa riisiinsä ja katsoo Ryhmä Hau:ta portugaliksi. Äitiys monikulttuurisessa ja -kielisessä perheessä on täynnä samoja onnen hetkiä, riittämättömyyden tunteita ja arjen rutiinien toistoa kuin perheissä, jossa puhutaan yhtä kieltä. Samalla perheen monikulttuurisuus ja -kielisyys tuo mukanaan erilaisia haasteita. Välillä äitiys monimulttuurisessa ja -kielisessä perheessä tarkoittaa kääntäjänä toimimista. Perheessämme minulla on tällä hetkellä paras kyky luovia kolmen kielen välillä, minkä vuoksi jouduin usein kääntäjäksi, jos lapsemme ei tiedä tiettyä sanaa portugaliksi, tai jos hän ei osaa tai halua sanoittaa pyyntöään portugaliksi.
Are you already familiar with language baskets? A language basket is any basket you can find at your home, filled with objects around certain theme. You can use language baskets to expand your child's vocabulary or to help them learn new words. You use language baskets in any language, with children of different ages and levels of language capacity.
|
blogi - blogAjatuksia ja kokemuksia elämästä kahden kulttuurin keskellä.
Reflections and experiences from the life of intercultural families. kategoriat
All
osallistuToivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi osallistumaan blogiyhteisöömme: lue, kommentoi ja kirjoita!
Kirjoittajina voivat toimia kaikki kahden kulttuurin arkea elävät ja aiheesta kiinnostuneet. Kynnystä kirjoittamiselle ei tule nostaa liian korkealle ja kirjoittaa voi joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Blogissa esitetyt näkökannat ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä edusta Familian kantaa. Kahden kulttuurin arki on itsessään kiinnostavaa ja siitä kirjoittaminen voi avata myös itselle uusia näkökulmia! Blogikirjoituksia voi tarjota sähköpostitse (info@ familiary.fi) tai yhteydenottolomakkeen kautta. Lopullisen valinnan julkaistavista jutuista tekee Familian henkilökunta. Tervetuloa mukaan! participate!We warmly welcome you to participate in our blog community: read, comment, and write!
Anyone who lives and works in the world of intercultural families and is interested in the topic is welcome to contribute. The threshold for writing should not be too high, and you can write either under your own name or under a pseudonym. Keep in mind that the views and opinions expressed in the blog are those of the authors and do not represent the position of Familia. The everyday life of intercultural families is interesting and writing about it can also open new perspectives for you! Your story matters and helps to raise awareness about the opportunities and challenges within intercultural families. Blog contributions can be submitted by e-mail (info@ familiary.fi) or via our contact form. Final selection and edition of the stories to be published will be conducted by our staff. Welcome to join us! |