Sunnuntaina 20.10 Familialla järjestettiin Ilahduta isovanhempaa -tapahtuma kansainvälisen isovanhempien päivän kunniaksi. Paikalle saapui kuusi kaksikulttuurista perhettä, joista osa toi Suomessa asuvan isovanhemman mukaan juhlimaan. Ohjelmassa oli ohjattuja leikkejä, tutustumista, herkuttelua sekä valokuvausta. Postia isovanhemmille -työpajassa lapsenlapset askartelivat kaukana asuville isovanhemmilleen etanapostia eli itse tehtyjä piirustuksia, kortteja, kuvia ja kirjeitä. Kaukana, mutta kuitenkin lähellä "Välillä jännitti, että alkaako lapsemme pitkien näkemisvälien takia vierastaa isovanhempia, mutta he halaavat toisiaan kuin vanhoja tuttuja jo heti lentokentällä." "Ehtiiköhän kirje Australiaan ennen meitä?" pohtii äiti poikansa kanssa. He ovat juuri saaneet tärkeät piirustukset ja kirjeet valmiiksi ja sujauttaneet ne pienen kirjekuoren sisälle. Kuoren päälle on kirjoitettu tuttu kaukainen osoite, jonne lähdetään taas jouluksi koko perheen voimin. Kahden kulttuurin perheissä osa sukulaisista saattaa asua toisessa maassa tai jopa eri maanosassa. Tärkeä kysymys tällöin onkin, miten pitää yhteyttä ja luoda suhdetta kaukana asuviin sukulaisiin ja isovanhempiin. Osa tapahtumassa vierailleista perheistä kertoo käyvänsä ulkomailla asuvien isovanhempien luona kerran vuodessa, jotkut useamminkin. Suomessa tai samalla paikkakunnalla asuvia isovanhempia saatetaan sen sijaan nähdä jopa viikoittain, jolloin tiivis suhde isovanhemman ja lapsenlapsen välille muodostuu ikään kuin itsestään. Perheiden puheista käy ilmi, että digiaika on suuresti helpottanut yhteydenpitoa kaukana asuviin isovanhempiin, sillä esimerkiksi kuvia, ääniviestejä, videopuheluita ja viestejä voi lähettää helposti ajankohdasta riippumatta. Kommunikaatiotapojen monipuolisuus ja helppous mahdollistaa yhteydenpidon säännöllisyyden ja näin ollen helpottaa jälleennäkemisen tuomaa jännitystä: “Välillä jännitti, että alkaako lapsemme pitkien näkemisvälien takia vierastaa isovanhempia, mutta he halaavat toisiaan kuin vanhoja tuttuja jo heti lentokentällä”, eräs äiti kertoo hymyillen. Hänen perheensä pitää kaukosuhdetta yllä soittamalla isovanhemmille videopuhelun kerran viikossa. Joissain perheissä isovanhemmat lukevat välillä lapsenlapselle iltasadun tai laulavat lempilaulujaan omalla äidinkielellä. Etanapostia isovanhemmille "Tosi vähän lähetetään Belgiaan etanapostia, joskus piirustuksia, mutta ei juuri muuta." Lapsenlapset alkavat jo nuorina rakentaa kaukana asuviin ihmisiin aivan erityistä suhdetta — silloin kun heille luodaan siihen mahdollisuus. Nykyteknologian avulla isovanhemmille tulee ehkä lähetettyä paljon digisisältöä, mutta varsinaisia kirjeitä tai kortteja harvemmin. "Tosi vähän lähetetään Belgiaan etanapostia, joskus piirustuksia, mutta ei juuri muuta”, kommentoi eräs isä. "Tosi kiva idea! Lapsi kirjoitti kirjeeseen, että 'kirjoita meillekin', kun joskus minä kirjoittelen heille [isovanhemmille] ja he minulle. En tiennytkään, että lapset toivoisivat tätä!" Osa tapahtumaan osallistuneista perheistä kertoo lähettävänsä isovanhemmille vuosittain joulu- ja syntymäpäiväkortit, mutta muuten etanapostia lähetetään harvemmin. Osa lapsista lähettää kirjeen Familian tapahtumassa ensimmäistä kertaa: "Meidän mummi ja vaari asuu Namibiassa kun meidän äiti on namibialainen ja isä suomalainen. Tää on ihan eka kerta kun me lähetetään kirje", selittää vieressäni istuva poika tyytyväinen hymy huulillaan. Eräs äiti puolestaan kertoo oivaltaneensa, että lapset nauttisivat säännöllisestä kirjeenvaihdosta isovanhempien kanssa: "Tosi kiva idea! Lapsi kirjoitti kirjeeseen, että 'kirjoita meillekin', kun joskus minä kirjoittelen heille [isovanhemmille] ja he minulle. En tiennytkään, että lapset toivoisivat tätä!" hän kertoo innoissaan. Miksi lähettää välillä myös etanapostia?
Piirustukset ja kuvat ovat ihanaa postia. Mikäli lapsi ei vielä kirjoita tai piirrä itse, lapsen pienen käden tai jalan ääriviivat voi piirtää paperille — tai vaikka painaa sormivärillä korttiin. Myös isovanhemmat voivat tehdä saman. Lapsen ääni ja persoona pääsee esille, kun lasta sadutetaan eli kirjataan ylös lapsen puhe sanasta sanaan. Tarinoinnin välissä lapselle voi lukea ääneen sen, mitä siihen asti on kirjoitettu, jolloin lapsi voi halutessaan muuttaa tai lisätä jotain. Aluksi kannattaa käyttää suttupaperia, sillä teksti usein muokkaantuu sadutusprosessin aikana. Jos teksti on käännettävä isovanhempien äidinkielelle, kannattaa yrittää säilyttää lapsen ‘ääni’ myös käännöksessä. Mitä saduttaa?
(Riikka Paloneva) RIIKKA PALONEVA
Kirjoittaja on kahden kulttuurin parisuhteessa elävä opettaja ja reppureissaaja, joka osaa keittää pastan al denteksi, pakata rinkan kompaktisti ja tanssia uskottavasti cumbiaa. Hän toimii Familiassa vapaaehtoisena sisällöntuottajana. Comments are closed.
|
blogi - blogAjatuksia ja kokemuksia elämästä kahden kulttuurin keskellä.
Reflections and experiences from the life of intercultural families. kategoriat
All
osallistuToivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi osallistumaan blogiyhteisöömme: lue, kommentoi ja kirjoita!
Kirjoittajina voivat toimia kaikki kahden kulttuurin arkea elävät ja aiheesta kiinnostuneet. Kynnystä kirjoittamiselle ei tule nostaa liian korkealle ja kirjoittaa voi joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Blogissa esitetyt näkökannat ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä edusta Familian kantaa. Kahden kulttuurin arki on itsessään kiinnostavaa ja siitä kirjoittaminen voi avata myös itselle uusia näkökulmia! Blogikirjoituksia voi tarjota sähköpostitse (info@ familiary.fi) tai yhteydenottolomakkeen kautta. Lopullisen valinnan julkaistavista jutuista tekee Familian henkilökunta. Tervetuloa mukaan! participate!We warmly welcome you to participate in our blog community: read, comment, and write!
Anyone who lives and works in the world of intercultural families and is interested in the topic is welcome to contribute. The threshold for writing should not be too high, and you can write either under your own name or under a pseudonym. Keep in mind that the views and opinions expressed in the blog are those of the authors and do not represent the position of Familia. The everyday life of intercultural families is interesting and writing about it can also open new perspectives for you! Your story matters and helps to raise awareness about the opportunities and challenges within intercultural families. Blog contributions can be submitted by e-mail (info@ familiary.fi) or via our contact form. Final selection and edition of the stories to be published will be conducted by our staff. Welcome to join us! |