KUNTAVAALITEESIT 2025

​Suomessa asuu lähes 90 000 kaksikulttuurista avio-/avoparia, joissa toinen puoliso on suomalainen ja toinen ulkomaalainen Noin puolet heistä on lapsiperheitä. Lisäksi Suomessa asuu yli 17 000 sellaista kahden kulttuurin perhettä, jotka asuvat Suomessa ja joissa puolisot ovat keskenään eri maista kotoisin.
 
Kahden kulttuurin taustan omaavia alle 30-vuotiaita lapsia ja nuoria asuu Suomessa yli 150 000, joista alle 18-vuotiata on noin 110 000
 
Nopeasti kasvava kohderyhmä on kunta- ja alue tasolla huomioitava erityisesti perhepoliittisessa päätöksenteossa. Kehittääksemme yhdenvertaisemman monikulttuurisen suomalaisen yhteiskunnan rakenteita on meidän lisättävä tietoa kahden kulttuurin perheiden erityispiirteistä, ja kehittävä kuntia ja alueita perheiden tarpeiden pohjalta.
 
Kunnissa on tärkeää vahvistaa toimintamalleja ottamalla huomioon monimuotoisuus, sekä tukemalla kuntalaisten hyvinvointia ja keinoja tuoda esiin omaa identiteettiään turvallisessa ympäristössä.

1. Kahden kulttuurin lasten ja nuorten monikielisyyttä ja kulttuuri-identiteettiä tuettava varhaiskasvatuksessa ja kouluissa
2. Puretaan maahan muuttaneiden työllistymisen esteitä
3. Syrjimätön ja antirasistinen kunta kaikille

---

1. Kahden kulttuurin lasten ja nuorten monikielisyyttä ja kulttuuri-identiteettiä tuettava varhaiskasvatuksessa ja kouluissa

Ehdotukset:

• Oman äidinkielen opetuksen saatavuus on turvattava. Oman äidinkielen opetusta on ajateltavana investointina, joka integroituu kaksikieliseen opetukseen ja toisen kielen opetukseen. Tämä olisi keino edistää monipuolisempaa kielitaitoa, mikä on yksi kaksikielisen opetuksen tavoitteista.
• Kouluissa on turvattava riittävä S2 -opetusresurssi. Suomen kielen oppimisen oltava varhaiskasvatuksen tavoitteena, ja S2-opetukseen varhaiskasvatuksessa on osoitettava enemmän resursseja.
• Varhaiskasvatuksessa on huomioitava kaikki lapsen kotikielet. 
• Kunnallisia kaksikielisiä/vieraskielisiä, kuten englanti-suomi, varhaiskasvatuspaikkoja tarjottava enemmän.
• Kaksikielisiä opetuspaikkoja tarjottava enemmän, erityisesti englanninkielisiä. Muita kieliä, kuten arabiaa ja somalia, on tarjottava osana kaksikielistä opetusta riippuen kuntien suurimmista kieliryhmistä.
• Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa henkilöstöltä vaaditaan kulttuurisensitiivistä ja antirasistista työotetta. Päiväkoteihin on otettava käyttöön järjestelmä rasistisen käytöksen raportointiin ja seurantaan.
• Viestintää ei-suomea puhuvien perheiden kanssa on lisättävä kouluissa, jotta vanhemmat ja huoltajat voivat ymmärtää koulutusjärjestelmää oikein ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä lastensa koulutuksesta.
• ​Oppimateriaaleja tulisi luoda ja mukauttaa siten, että suomea puhumattomat vanhemmat voivat tukea lapsiaan kotitehtävissä, koulun ohjauksessa ja muussa tuessa. Nämä materiaalit tulisi kehittää selkosuomeksi ja englanniksi.
• Oman äidinkielen opetuksen saatavuus on turvattava. Oman äidinkielen opetusta on ajateltavana investointina, joka integroituu kaksikieliseen opetukseen ja toisen kielen opetukseen. Tämä olisi keino edistää monipuolisempaa kielitaitoa, mikä on yksi kaksikielisen opetuksen tavoitteista.
• Kouluissa on turvattava riittävä S2 -opetusresurssi. Suomen kielen oppimisen oltava varhaiskasvatuksen tavoitteena, ja S2-opetukseen varhaiskasvatuksessa on osoitettava enemmän resursseja.
• Varhaiskasvatuksessa on huomioitava kaikki lapsen kotikielet. 
• Kunnallisia kaksikielisiä/vieraskielisiä, kuten englanti-suomi, varhaiskasvatuspaikkoja tarjottava enemmän
• Kaksikielisiä opetuspaikkoja tarjottava enemmän, erityisesti englanninkielisiä. Muita kieliä, kuten arabiaa ja somalia, on tarjottava osana kaksikielistä opetusta riippuen kuntien suurimmista kieliryhmistä.
• Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa henkilöstöltä vaaditaan kulttuurisensitiivistä ja antirasistista työotetta. Päiväkoteihin on otettava käyttöön järjestelmä rasistisen käytöksen raportointiin ja seurantaan.
• Viestintää ei-suomea puhuvien perheiden kanssa on lisättävä kouluissa, jotta vanhemmat ja huoltajat voivat ymmärtää koulutusjärjestelmää oikein ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä lastensa koulutuksesta.
• Oppimateriaaleja tulisi luoda ja mukauttaa siten, että suomea puhumattomat vanhemmat voivat tukea lapsiaan kotitehtävissä, koulun ohjauksessa ja muussa tuessa. Nämä materiaalit tulisi kehittää selkosuomeksi ja englanniksi.

Selitys

Positiivinen identiteettikokemus on merkittävää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvoivissa ja elinvoimaisissa kunnissa tuetaan monimuotoisuutta, ja annetaan ihmisille työkalut ja edellytykset identiteetin muodostamiselle ja kehittämiselle. Erityisen tärkeää on tukea lasten ja nuorten identiteetin kehittymistä. Olennaisena osana lasten ja nuorten tukemiseen kuuluu panostaminen perheiden hyvinvointiin.

Identiteetti on kirjava kokonaisuus, johon mahtuu useampia kieliä. Haluamme, että monikielisten suomalaisten olemassaolo tunnistetaan virallisesti ja että heidän kielitaitoaan arvostetaan. Tavoitteemme on tulevaisuus, jossa Suomen monikieliset osaajat, tekijät ja päättäjät saavat lapsesta asti kokea olevansa voimavara. Kuntien tulevaisuus on oltava monikielinen.

2. Puretaan maahan muuttaneiden työllistymisen esteitä

Ehdotukset:

• Puolisoiden työllistymiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, sillä puolison työllistymisellä on vaikutus perheiden haluun jäädä asumaan kuntaan.
• Palkkatukimahdollisuuksia ja työkokeilupaikkoja tarjottava maahan muuttaneille
• Anonyymia rekrytointia edistettävä kunnan omissa rekrytoinneissa
• Kielitietoista työskentelyä kunnan omassa organisaatiossa edistettävä, jotta maahan muuttaneiden työllistyminen kunnalle itselle helpottuu.
• Kotoutumispalveluihin holistinen lähtökohta, kotouttamisohjelmien tulee lähteä yksilön taustasta ja tarpeista.
• Kotoutumiskoulutuksessa kielen oppimisessa pitäisi tavoitetasona olla sellainen taitotaso, jolla pystyy toimimaan yhteiskunnassa ja työllistymään. Kielen opetuksen oltava relevanttia, kiinni nykyisessä terminologiassa. Lisäksi kotoutumiskoulutuksessa enemmän yhteistyötä työelämän kanssa.
• Kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvää tukitoimintaa on järjestettävä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa
• Englannin kielen pitäisi olla yksi palvelukielistä kunnan työllisyys- ja kotoutumispalveluissa
• Kunnissa pitää huolehtia, että kaikki saavat samantasoista palvelua kielestä tai taustastaan riippumatta.

Selitys

Meidän pitää tavoitella sellaista kuntia, joissa työnantajan on helppo rekrytoida ulkomaalaisia osaajia ja he pääsevät nopeasti töihin. Kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta ei pidä unohtaa, että meidän on luotava myös heille, jotka jo täällä Suomessa asuvat hyvät edellytykset kotoutumiseen sekä työllistymiseen. Syrjivät rakenteet ja rasismi rekrytoinnissa sekä liian kovat ja joustamattomat kielitaitovaatimukset ovat niitä tekijöitä, jotka estävät maahanmuuttajien työllistymisen. Kuntien rekrytoinneissa on huomioitava, että panostaminen moninaisuuteen henkilöstössä tuo myös lisäarvoa asiakkaille. Monelle työllisyys- ja kotoutumispalvelussa oleville voivat kuntien palvelut olla saavutettavampia ja lähestyttävämpiä, jos asiakaspalvelijana on toinen maahan muuttajataustainen henkilö, joka ehkä ymmärtää paremmin maahan muuttaneen työllistymisen ja kotoutumisen haasteet.

Monet kansainväliset ammattilaiset Suomessa päätyvät työttömiksi, alityöllisiksi tai aloittavat uuden uran. Maahanmuuttajalla uuden uran rakentaminen kestää yleensä vuosia, koska heidän aiemmin hankkima tutkinto tai työkokemus ei kelpaa Suomessa. Meidän on annettava maahanmuuttajien kehittää kielitaitoaan siellä, missä ne yleensä kehittyvät parhaiten, mielekkäässä, tosielämän ympäristössä, kuten työssä. Työpaikalla työssä tapahtuva kielenoppiminen on osalle tehokkaampaa kuin kursseilla istuminen, erityisesti käytännön työtehtäviin suuntavilla.

Suomalaisiin työyhteisöihin tarvitaan enemmän moninaisuutta. Kunnat voivat toimita tässä esimerkin näyttäjinä itse. Suomea opiskelevien maahan muuttaneiden työllistämiseen pitäisi julkisella sektorilla kannustaa, vaikka kielen oppijalla ei vielä olekaan täydellistä suomenkielentaitoa. On myös töitä, joita pystyy tekemään vähäisemmälläkin kielitaidolla ja joissa kielitaitoa voi harjaannuttaa. Kunta voi näyttää esimerkkiä palkkaamalla maahan muuttaneita omiin tehtäviinsä. Tasa-arvoista työhön pääsyä on edistettävä korvaamalla rekrytoinnit anonyymeilla rekrytoinneilla, joissa ihmisiin ei voida liittää ennakkoluuloja pelkästään heidän nimien tai ulkonäköjen perusteella.

3. Syrjimätön ja antirasistinen kunta kaikille

Ehdotukset:

• Kunnissa järjestetään mahdollisuus tulkkaukseen viranomaispalveluissa. 
• Kunnissa sitoudutaan antirasistisiin toimintatapoihin ja hyvien väestösuhteiden edistämiseen
• Poliittisen keskustelun vihamielisyyteen puututaan, ja kunnallisessa päätöksenteossa luodaan tilaa kaikenlaisille ihmisille. 
• Palveluiden järjestämisessä on kuultava kahden kulttuurin arkea elävien ihmisten tarpeita ja kehitystoiveita. 
• Kaikki kuntien järjestämien tai yksityiseltä puolelta ostettavien palvelujen tulee olla kulttuurisensitiivisiä. 

Selitys

Rasismin vaikutukset ovat monesti syvemmällä kuin luulemme. Rasismin kokemukset vaikuttavat laajasti henkilön hyvinvointiin, ja monet nuoret kokevat rasismin vaikuttaneen heidän identiteettiinsä ja mielenterveyteensä vielä vuosienkin jälkeen tapahtumasta. Jos henkilö kohtaa toistuvasti rasismia voi se aiheuttaa kroonista stressiä, joka voi johtaa niin psykologisiin kuin fysiologisiin oireisiin.

Sen vuoksi on tärkeää keskittyä rasismin ja syrjinnän ehkäisemiin sekä antirasismiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla hyvinvoinnin edistämiseksi. On erityisen tärkeää, että kuntatasolla sitoudutaan antirasistisiin toimintatapoihin, myös siksi, että syrjintä ja negatiiviset kokemukset vaikeuttavat kotoutumista. Kuntien on sitouduttava aktiivisesti lisäämään tietoisuutta ja tekemään inkluusiosta normaali käytäntö, jotta moniarvoisuutta ei vain edistetä, vaan siinä toimitaan aloitteellisesti. Rasismin ja syrjinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen ovat keskeinen tekijä myös hyvissä väestösuhteissa.

Lisätietoa

• Familian kuntavaalitavoitteet kokonaisuudessaan (PDF)