Familian asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: HE 69/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidontuesta annetun lain muuttamisesta

Kiitämme sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa lausunto koskien hallituksen esitystä niin sanotuksi kotihoidontuen Norjan malliksi.

​Familia toivottaa tervetulleeksi pyrkimykset parantaa Suomeen hiljattain muuttaneiden vanhempien pääsyä ja osallistumista työmarkkinoille. Kuitenkin nyt käsittelyssä oleva esitys ei millään tavalla ratkaise työmarkkinoiden rakenteellisia esteitä, jotka estävät Suomeen muuttaneiden ihmisten osallistumista työmarkkinoille.

 Erityistä huolta kannamme niistä 1 050 vanhemmasta, jotka vaikutusarvion mukaan jäisivät kotiin hoitamaan lastaan ilman mitään tukea. Näiden suorien perheiden ja lasten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden lisäksi olemme syvästi huolissamme Suomeen muuttaneiden ihmisten lisääntyvästä eriarvoisesta kohtelusta, joka tuleesuoraan lainsäädännöstä. Nyt esitetty kotihoidontuen Norjan malli asettaisi Suomeen muuttaneet ihmiset ja heidän perheensä suoraan eriarvoiseen asemaan Suomessa pidempään asuneiden ihmisten kanssa. Sen lisäksi että lisääntyvä lakiin perustuva syrjintä edustaa kehitystä, jota emme voi pitää hyväksyttävänä, syrjinnän kokemukset vaikuttavat negatiivisesti Suomeen muuttaneiden ihmisten kuuluvuuden kokemukseen, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen ja kotoutumiseen. 1 2

Esityksen vaikutukset kohdistuisivat pääasiallisesti kolmansista maista Suomeen muuttaneisiin ihmisiin johtuen EU:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004. Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttavien ihmisten lähtömaissa korostuvat Aasian maat työntekijän oleskelulupien, opiskelijoiden oleskelulupien ja perheenyhdistämisen oleskelulupien kohdalla. Näin ollen pääasiallisesti globaalista etelästä Suomeen muuttavien ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan on näkemyksemme mukaan rasistista syrjintää. Kuten edellä totesimme rasismin kokemukset vaikuttavat negatiivisesti kuulumisen kokemukseen ja mielenterveyteen. 3

Suomeen muuttavien ulkomaan kansalaisten lisäksi lakiesitys jättää Suomeen muuttavat paluumuuttajat väliinputoajan asemaan. Suomen kansalaiset, jotka paluu muuttaisivat Suomeen aikuisina eivät olisi oikeutettuja kotihoidontukeen asumisaikavaatimuksen takia. Kuitenkaan
Suomeen muuttavat paluumuuttajat eivät ole oikeutettuja kotoutumispalveluihin tai muihin ulkomaalaisille suunnattuihin palveluihin. Näin ollen paluumuuttajista tulee helposti väliinputoajia, joilla ei esimerkiksi ole riittävää kielitaitoa tai palvelujärjestelmän tuntemusta, mutta ei myöskään oikeutta muille Suomen kansalaisille ja EU-kansalaisille kuuluvaan kotihoidontukeen.

Ulkomaalaistaustaisista asuntoväestöön kuuluvista ihmisistä huomattavasti suurempi osa on pienituloisia ja ulkomaalaistaustaisten pienituloisten määrä on kasvanut viime vuosina. 4 Näin ollen jo huomattavasti epäedullisemmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat sosiaaliturvan heikennykset eivät näkemyksemme mukaan ole hyväksyttäviä, ilman että samanaikaisesti luodaan työkaluja, jotka tosiasiallisesti paikkaavat nämä heikennykset. Huolena on myös negatiivisten vaikutusten kasautuminen näille perheille. Taloudellinen stressi vaikuttaa jo itsessään negatiivisesti mielenterveyteen.

Nykyinen esitys lisäisi osaltaan taloudellisesta tilanteesta aiheutuvia mielenterveyttä haastavia tekijöitä ja tämän lisäksi lisäisi rasismin ja syrjinnän kokemuksista aiheutuvia haasteita mielenterveydelle. Tämä yhdistettynä näkyvien vähemmistöjen kokemaan vähemmistöstressiin on omiaan kasaamaan näille väestöryhmille merkittäviä mielenterveyttä haastavia tekijöitä, joihin heillä itsellään on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Huomionarvoista on todeta se, että suuri osa suomalaistaustaisista ihmisistä ei kohtaisi näitä tekijöitä. Näin ollen esitys todennäköisesti pahentaisi terveyseroja suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien välillä. Huomioiden sosiaali- ja terveysministeriön äskettäin julkaiseman selvityksen perhevapaajärjestelmän kehittämisestä, haluamme nostaa esiin sen, että pääasiallinen ongelma ehdotetussa Norjan mallissa on sen syrjivyys ja se ettei esitys todellisuudessa pyri ratkaisemaan aiheuttamiaan ongelmia ja tulotason heikkenemistä useissa perheissä. Näkemyksemme mukaan tärkein asia missä tahansa suomalaisessa perhevapaajärjestelmässä on sen syrjimättömyys.


1 Rekar Abdulhamed, Lauri Hietajärvi, Natalia Skogberg, Reija Klemetti, Kirsti Lonka, “Sense of belongingness, discrimination, and mental health: Associations and buffering effects of sense of belonging on mental health among Finnish native and immigrant-origin youth”, International Journal of Intercultural Relations, 103, (2024), https://doi.org/10.1016/j.ijintrel.2024.102081.
2 Metzner, Franka & Adedeji, Adekunle & Wichmann, Michelle & Zaheer, Zernila & Tölle, Lisa & Schlachzig, Laura & Richters, Julia & Heumann, Susanne & Mays, Daniel, “Experiences of Discrimination and Everyday Racism Among Children and Adolescents With an Immigrant Background – Results of a Systematic Literature Review on the Impact of Discrimination on the Developmental Outcomes of Minors Worldwide”, Frontiers in Psychology, 13, (2022), doi.org/10.3389/fpsyg.2022.805941.
3 Abdulhamed et al., (2024)
4 Tilastokeskus, “Tulonjakotilasto”, (2025), https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/maahanmuuttajat-ja-kotoutuminen#cmi7409fbhpn007w62xy9b9q6