KEVÄTKOKOUSKANNANOTTO: Monikielisyys on yhteiskunnallinen voimavara

Monikielisyys on rikkaus, jota pitää yhteiskunnassa arvostaa enemmän ja jonka pitää näkyä enemmän. Yhteiskunta, joka arvostaa monikielisyyttä, rakentaa samalla yhdenvertaisempaa, turvallisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestössä 11 % oli vuoden 2025 lopussa äidinkieleltään vieraskielisiä. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 2025 aikana yli 35 000 hengellä. Lisäksi Suomessa asuu yli 90 000 kahden kulttuurin perhettä, joissa monikielisyys on osa arkea.

Suomessa puhutaan yhä useampia kieliä, mutta yhteiskunnan rakenteet ja asenteet eivät ole pysyneet muutoksen mukana. Vaikka nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on todettu, että kielipoliittisen ohjelman toimenpiteitä pitäisi edistää, ei edistystä ole tapahtunut muun muassa sen osalta, että väestötietojärjestelmään voitaisiin merkitä useampi kuin yksi äidinkieli. Onkin tärkeää, että seuraavalla hallituskaudella tämä mahdollistetaan.
 
Useamman äidinkielen rekisteröinnin mahdollistaminen väestötietojärjestelmään on yksi askel kohti parempaa monikielisyyden huomioimista. Mahdollisuus rekisteröidä useampi kieli väestötietojärjestelmään olisi eri kieliryhmille tärkeä. Oikeusministeriön vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään antaisi monipuolisemman kuvan henkilön kielellisestä identiteetistä, hänen puhumistaan kielistä ja kieliyhteisöihin kuulumisesta sekä Suomen kielivarannosta.

Ihmisen monikielisyys ei heikennä oppimista tai kotoutumista, vaan päinvastoin vahvistaa niitä. Asia, joka unohtuu monesti, kun keskustelussa asetetaan vastakkain suomen kielen oppiminen ja muiden kielien oppiminen. Suomessa pitäisi lopettaa vastakkainasettelu suomen kielen oppimisen ja äidinkielten osaamisen välillä, sillä ne eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan tukevia. Tutkimukset osoittavat, että useamman kielen oppimisesta ei ole haittaa lapsen kehitykselle. Erityisen tärkeää on turvata lasten ja nuorten oikeus omaan kieleensä.

Seuraavalla hallituskaudella on myös varmistettava oman äidinkielen opetus ja sen laadukkuus lapsille ympäri Suomea. Tässä apuna voi olla hybridioppimisenpilotti, joka mahdollistaisi oman äidinkielen opetuksen myös pienemmille kieliryhmille ja pienemmille paikkakunnille. Oman äidinkielen osaaminen tukee muiden kielten oppimista, koulumenestystä ja osallisuuden kokemusta. Kun lapsi saa käyttää ja kehittää kaikkia kieliään, hänen identiteettinsä vahvistuu ja tunne kuulumisesta yhteiskuntaan kasvaa. Henkilön kokemus siitä, että heidän taustansa ja kielensä hyväksytään, lisää turvallisuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä. Siksi tarvitsemme laadukasta oman äidinkielen opetusta kaikkialla Suomessa.
 
Monikielisyyden tukeminen on yksi Familian kantavista teemoista äsken julkaistuissa eduskuntavaalitavoitteissa. Vuoden 2027 eduskuntavaaleissa on välttämätöntä huomioida kahden kulttuurin parien, perheiden ja lasten hyvinvointiin, turvallisuuden- ja kuuluvuudentunteisiin vaikuttavat tekijät. Kansallisesti on tärkeää purkaa syrjiviä ja rasistisia toimintamalleja ja rakenteita ja korvata ne rakenteilla, jotka mahdollistavat kuuluvuuden, turvallisuuden ja hyvän elämän myös kahden kulttuurin perheille. ​Familian tavoitteet jakaantuvat kolmeen eri kokonaisuuteen:

1. Antirasistinen Suomi
2. Monikielinen ja kotouttava Suomi
3. Maahanmuuttoa tarvitseva Suomi

Lue tavoitteista tarkemmin www.familiary.fi/eduskuntavaalitavoitteet2027.html
 
Lisätietoja:
Anu Kytömäki, puheenjohtaja, Familia ry
[email protected]
 
Elina Helmanen, toiminnanjohtaja, Familia ry
[email protected], 050 4335411