Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi yleistukilain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoistaannetun lain muuttamisesta

Yhteenveto 

Vaikka hallituksen esitysluonnoksen pyrkimykset maahanmuuttajien kielitaidon parantamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi ovat sinänsä kannatettavia, ovat nyt esitetyt keinot perustuslain vastaisia,eriarvoistavia ja rasistisia. Näin ollen näemme, ettei esitysluonnoksen käsittelyn ei tulisi jatkua. 

Esitysluonnos laittaisi Suomeen kolmansista maista muuttaneet ihmiset kotoutumistuen piiriin, mikä on esitysluonnoksen mukaan 90,4 % yleistuesta. Riippumatta siitä, mikä kotoutumistuen taloudellinen vaikutus olisi, asettaisi kotoutumistuki kolmansista maista Suomeen muuttaneet eriarvoiseen asemaan Suomen kansalaisten ja EU maista muuttaneiden ihmisten kanssa. Näkemyksemme mukaan tämä on suoraan perustuslain 6 §:n 2 momentin vastaista. Toteutuessaan esitysluonnos asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan alkuperän ja kielen perusteella. 

Esitysluonnosta perustellaan pääministeri Orvon hallituksen hallitusohjelman tavoitteella kannustaa maahanmuuttajia kotoutumaan. Näkemyksemme ja kokemuksemme mukaan Suomeen muuttaneet ihmiset haluavat oppia kielen, kotoutua ja tehdä töitä. Hallitus on kuitenkin kuluvalla hallituskaudella heikentänyt merkittävästi maahanmuuttajien edellytyksiä kotoutumiseen ja jättänyt kotoutumisen enenevissä määrin maahanmuuttajien harteille, kun se on samanaikaisesti leikannut kotoutumisen ja kielenopetuksen resursseista. Näin ollen näemme, ettei kotoutumisen tosiasiallinen hankaloittaminen entisestään auta maahanmuuttajia kotoutumaan, vaan toimii julkilausuttuja tavoitteita vastaan. 

Esitysluonnos ei myöskään huomioi Suomeen muuttavien ihmisten yksilöllisiä tilanteita riittävällä tavalla. Suomalaisessa lainsäädännössä tunnistetaan lähtökohtaisesti vain sellaiset toimintakyvyn haasteet, jotka estävät pysyvästi esimerkiksi kielen oppimisen. Ihmisillä on kuitenkin useita muita kielenoppimiseen vaikuttavia tekijöitä kuten aiempi koulutustausta, ikä, äidinkieli, neuroepätyypillisyys (esimerkiksi ADHD ja/tai autisminkirjon häiriöt), muut toimintakykyyn vaikuttavat tekijät, sosioekonominen luokka ja omat aiemmat elämänkokemukset ja traumat. Näin ollen yhden mallin kielitasovaatimus rankaisee ihmisiä siitä, keitä he ovat ja millaiset lähtökohdat he ovat elämälleen saaneet. Henkilö, jolla on diagnosoimaton ADHD, matala koulutustausta, vuosia kestänyt siirtolaisuus, matala sosioekonominen tausta ja nyt lisäksi pääministeri Orvon hallituksen tuottama psykologinen turvattomuus on huomattavasti heikommassa asemassa kielen oppimisen suhteen, kuin henkilö, jolla ei ole vastaavia tekijöitä. 
Lisäksi pääministeri Orvon hallituksen jo toteuttamat muutokset maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja tukiin ovat olleet lukumäärällisesti niin suuria ja lyhyellä aikavälillä tehtyjä, ettei niiden kokonaiskuvaa tai kokonaisvaikutuksia ole voitu arvioida. 

Eriarvoisuutta lisäävä 

Kuten yllä todettu, toteutuessaan esitys lisäisi eriarvoisuutta useilla tavoilla. Ensinnäkin se asettaisi Suomeen kolmansista maista muuttaneet perustuslain vastaisesti eriarvoiseen asemaan muiden ihmisten kanssa. Toisekseen se lisäisi eriarvoisuutta kolmansista maista Suomeen muuttaneiden ihmisten keskuudessa. Kolmannekseen se asettaisi lähinnä ukrainalaisista koostuvan, tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saanet ihmiset parempaan asemaan, kuin muilla perusteilla Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Näin ollen esitysluonnos toteutuessaan lisäisi eriarvoisuutta useiden väestöryhmien välillä ja sisällä. Tasa-arvoinen kohtelu on paitsi perustuslakiin kirjattu oikeus, myös edellytys yhteiskuntarauhan säilymiselle. Lisäksi lainsäädäntö, joka on vähintään hengessä perustuslain vastaista, heikentää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Suomessa ja näin ollen esityksen toteutuminen heikentäisi myös suomalaista oikeusvaltiota. Ottaen huomioon se, että luonnoksen arvioidaan tuottavan noin 3 miljoonan euron säästöt julkiselle taloudelle, kun huomioidaan kotoutumistuen piiriin tulevat maahanmuuttajat ja tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet, on arvioitu säästö suhteessa esitysluonnoksen haittoihin harvinaisen pieni. 

Koska esitysluonnoksen esittämä kotoutumistuki koskisi käytännössä vain kolmansista maista luo se jo itsessään tilanteen, jossa kolmansista maista Suomeen muuttaneet henkilöt olisivat epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa Suomen kansalaisiin ja EU-kansalaisiin. Esitysluonnoksessa tämän syntyvän eriarvoisuuden perustuslain mukaisuutta, perustellaan perustuslakivaliokunnan vakiintuneella kannalla siitä, ettei perustuslain vaatimus yhdenvertaisuudesta saa rajoittaa lainsäätäjän harkintaa ja kykyä vastata kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan säätelyyn. Näkemyksemme mukaan esitysluonnos ei kuvasta tällaista yhteiskuntakehityksen vaatimaa sääntelyä, laskevasta maahanmuuttotrendistä ja pienistä säästöistä johtuen. Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, että nykyisessä maailmanpoliittisessa ilmapiirissä, jolle Suomi ei myöskään ole immuuni, kasvava eriarvoisuus ja epätasa-arvoinen kohtelu ovat kehityksiä, joita tulisi vastustaa aktiivisesti. Vastaavasti oikeusvaltioperiaatetta, tasa-arvoa ja perustuslain hengen mukaista tasavertaista kohtelua ihmisen taustoista riippumatta tulisi puolustaa. 

Olemme lisäksi huolissamme kasvavan eriarvoisuuden vaikutuksesta eri väestöryhmien välisiin suhteisiin ja näemmekin, että toteutuessaan luonnosesitys heikentäisi väestöryhmien välisiä hyviä suhteita ja niiden edellytyksiä. Luonnosesitys mitä todennäköisimmin lisäisi kitkaa kolmansista maista Suomeen muuttaneiden ihmisryhmien sisällä riippuen siitä, milloin he ovat muuttaneet Suomeen. Lisäksi luonnosesitys todennäköisesti heikentäisi tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden eli käytännössä ukrainalaisten, ja muiden kolmansista maista Suomeen muuttaneiden väestöryhmien välisiä suhteita. Myös edellytykset EU-maista ja kolmansista maista Suomeen muuttaneiden väestöryhmien välisille hyville suhteille heikentynevät, jos luonnosesitys toteutuu suunnitellusti.  
Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisikin erittäin arvokasta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta se, että eri väestöryhmien välillä vallitsisivat mahdollisimman hyvät ja toimivat suhteet. 

Yksilölliset tekijät ja kielenoppiminen 

Niin kotoutumistyössä kuin lainsäädännössäkin olisi tärkeää huomioida nykyistä paremmin ihmisten yksilölliset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen mahdollisuuteen oppia kieltä. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisen koulutustausta, ikä, äidinkieli, neuroepätyypillisyys (esimerkiksi ADHD ja/tai autisminkirjon häiriöt), oppimisvaikeudet, muut toimintakykyyn vaikuttavat tekijät, sosioekonominen luokka ja omat aiemmat elämänkokemukset ja traumat. Nämä tekijät voivat yksin ja yhdessä vaikeuttaa kielen oppimista merkittävästi ilman että, kyseessä olisi esitysluonnoksen tarkoittama vammaisuus, joka estää kielen oppimisen. Näin ollen ihmisiä, joilla on poikkeava kielenoppiminen käytännössä rangaistaisiin ominaisuuksista, joille he eivät itse voi mitään. Lisäksi kotoutumiskoulutukseen kuuluvassa kielenopetuksessa ei ole valmiuksia huomioida yllä kuvatun kaltaisia erilaisia oppimisvalmiuksia. 
Kotoutumispalveluiden kielenopetuksessa on ainakin paikoittain rasistiset perusteet opetusryhmien muodostamiselle. Ryhmiä muodostetaan oletettujen kulttuuri- ja kieliryhmien perusteella, eikä aiempaa koulutustasoa esimerkiksi huomioida. Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi kaikki arabimaista ja Lähi-idästä kotoisin olevat laitetaan samoihin kielenopetusryhmiin huomioimatta ihmisten koulutustaustoja. Vastaavasti esimerkiksi Yhdysvalloista Suomeen muuttaneet saatetaan laittaa yhteen ryhmään kielenoppijoiden erilaisista koulutustaustoista välittämättä. Tällöin osalle kielenoppiminen voi olla liian helppoa ja toisille taas vaikeaa, mikä heikentää motivaatiota ja oppimistuloksia. Lisäksi kuviteltuihin kulttuuritaustoihin perustuva ryhmäjako saattaa osaltaan lisätä yhteiskunnan kuplautumista ja segregaatiota. 

Kotoutumistavoite 

Valtaosa Suomeen muuttaneista ihmisistä haluaa kotoutua, oppia kielen, työllistyä ja päästä kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Näkemyksemme mukaan kotoutumisen tulee kuitenkin olla kaksisuuntaista, mikä tarkoittaa sitä, että siihen osallistuvat maahanmuuttajat ja suomalainen yhteiskunta. Pääministeri Orvon hallitus on kuluvalla hallituskaudella rapauttanut kaksisuuntaisen kotoutumisen edellytyksiä useilla lakimuutoksilla esimerkiksi kansalaisuuslakiin, kotoutumislakiin ja ulkomaalaislakiin sekä merkittävillä kotoutumispalveluihin kohdistetuilla leikkauksilla. Näin ollen Orvon hallitus onkin valinnut kotoutumis- ja maahanmuuttopoliittisiksi linjoikseen ns. keppi ja keppi linjan. Esitysluonnos jatkaa tätä valittua linjaa ja tekee politiikkaa, jossa kotoutuminen ei ole enää mahdollista monelle maahanmuuttajalle, koska kotoutumispalvelut on leikattu minimiin. Näin ollen hallituksen tulisikin resursoida kotoutumispalveluja huomattavasti nykyistä paremmin, jotta Suomeen muuttaneilla ihmisillä olisi realistiset mahdollisuudet kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi Turussa Yhteisöllisen kotoutumisen startti –projektista on saatu hyviä kokemuksia. Lisäksi esimerkiksi Koto-SIB –kokeilu tuotti hyviä tuloksia kotoutumisen suhteen1. Lisäksi kotoutumisen kannalta olisi tärkeää panostaa alun kieliopetukseen2. Tästä huolimatta kantamme on kuitenkin se, että Suomesta rakennetaan inklusiivista yhteiskuntaa, jossa on tilaa monikielisyydelle ja monille kulttuureille ja erilaisille ihmisille ja perheille. Kielitaito ei itsessään ole riittävä mittari kotoutumisen tasolle tai suomalaiseen yhteiskuntaan sitoutumiselle. 

Jatkuvat kiristykset Suomeen muuttaneiden ihmisten maassaolon edellytyksiin ja etuihin luovat jatkuvaa epävarmuutta ja pelkoa tulevaisuudesta Suomessa ja lisäävät yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen mahdollisuuksia. Nämä kiristykset toisin sanoen heikentävät Suomeen muuttaneiden ihmisten edellytyksiä kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan.  

Vaikutukset lapsiin 

Luonnosesityksessä lapsivaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä ja välillisiä perheen taloudellisen tilanteen heikentymisen johtuen. Esityksessä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan rajallisia kotoutumistuen ja yleistuen pienestä tasoerosta johtuen, eikä sen katsota vaarantavan lasten asemaa perustuslakiin ja lasten oikeuksien sopimukseen nähden. Näkemyksemme kuitenkin on, että vanhempien taustasta johtuvan eriarvoisuuden ja lapsiköyhyyden lisääminen on paitsi rasistista myös lapsen edun vastaista ja näin ollen lapsiin ei saisi kohdistua luonnoksessa esitettyä epätasa-arvon kasvua. 

Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan lähinnä Suomeen muuttaneiden perheiden paremman työllistymisen ja kielenoppimisen kautta, jättäen lasten tämänhetkisen aseman heikennyksen vanhempien tulevan paremman työllisyystilanteen ja kielenoppimisen varaan. Nykyisessä tilanteessa lasten tulevaisuus jää kuitenkin pelkkien puheiden ja lunastamattomien lupausten varaan, sillä hallituksen päätöksenteko on vaikuttanut merkittävästi työllisyystilanteen heikkenemiseen. Kotoutumistyöhön kohdistetut leikkaukset ja kielenoppimisen edellytysten heikentäminen huonontavat lasten tulevaisuuden näkymiä entisestään. Luonnoksessa kiinnitetään myös erityistä huomiota perheisiin, joissa on pieniä lapsia. Heikot suhdanteet vaikuttavat merkittävästi varhaislapsuuden kokemuksiin, eivätkä lupaukset paremmasta tulevaisuudesta paranna näiden lasten tilannetta. Vaikutusarvio vanhempien tuloksellisesta kielenoppimisesta ja parantuneesta työllistymisestä on lähinnä toiveajattelua, joka ei tunnusta nykytilanteen vaikeutta. Kielenoppimiseen vaikuttaa lukuisia eri tekijöitä, joihin kielenoppija ei voi itse vaikuttaa. Nykyiset päätökset tekevät kielenoppimisen ongelmista ylisukupolvisia, joilla on kokonaisvaltaisia vaikutuksia lasten tulevaisuuteen.
​
Vaikka olemmekin samaa mieltä siitä, ettei lasten tule joutua kantamaan vastuuta aikuisen asioiden hoidosta tulkkina toimimalla ja vanhemmalla tulee olla mahdollisuus osallistua merkittävällä tavalla lapsen varhaiskasvatuksen ja koulun asioiden hoitoon ovat nyt esitetyt keinot auttamatta riittämättömiä korjaamaan tilannetta. Lapsen edun mukaista olisi se, että vanhemmalle järjestetään riittävät tulkkipalvelut, toimivaa ja riittävää kieliopetusta sekä mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan relevanteilta osin esimerkiksi englanniksi.  ​