Suomalaisuus täytyy määritellä uudelleen

Alun perin julkaistu Monihelin verkkosivustolla.

Mitä on suomalaisuus? Kuka on suomalainen? Suomalaisuuden kategoriaa ja käsitettä täytyy laajentaa väestörakenteemme uudistumisen myötä. Vain siten saamme kaikkien suomalaisten äänen kuuluviin. Vallalla olevat käsitykset suomalaisuudesta vaikuttavat Suomessa elävien ihmisten ja heidän perheidensä hyvinvointiin, heidän kokemaansa rasismiin ja syrjintään ja haluun olla osa yhteiskuntaa. On aika tuoda esille suomalainen moninaisuus. 

Suomalaisuuden konsepti on moninainen ja monien omistama. On hyvä muistaa, että Suomen historialla on ollut aina omat vähemmistönsä: saamelaiset ja romanit. Se, että kuvittelemme, että on olemassa jotakin todellista suomalaisuutta, että olisimme olleet monokulttuurisia, on harhaa. Me olemme olleet monikulttuurisia vuosisatojen ajan.  

Mielenkiintoinen, ei riittävän usein julkisesti esille tullut asia on, että suomalaiset eivät aina ole kuuluneet niin sanottuun valkoisen rodun kategoriaan, vaan ovat neuvotelleet itsensä siihen 1800-luvulla. Nationalismin nousu 1800-luvulla lisäsi ajatusta yhdestä oikeasta kielestä, kansallisuudesta ja uskonnosta. Mutta samalla se sulki pois moninaisuutta, jota Suomessa oli. Onneksi oletusta, että valkoisuus on osa suomalaisuutta, on kyseenalaistettu viime vuosina yhä enemmän. 

Tarvitsemme yhteiskunnassamme lisää avointa keskustelua siitä, keitä me suomalaiset olemme olleet ja etenkin keitä me olemme nyt. Erityisesti tässä ajassa, jossa ääriliikkeet ja äärioikeisto puhuvat ihmisten liikkumisen rajaamisesta, vihasta ei-valkoisia kohtaan ja monikulttuurisuuden pelosta muuttaa jotakin ”yhtenäistä, vakiintunutta” suomalaista, jota todellisuudessa ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Me tarvitsemme sitä, jotta jokainen täällä asuva voi kuulua olevansa osa Suomea. Me tarvitsemme päivityksen vaalean Elovena-tytön harhasta.  

Kaikilla tulee olla oikeus määritellä suhteensa suomalaisuuteen. Suomessa asuvat maahan muuttaneet, jotka ovat voineet asua Suomessa jo vuosikymmeniä ja saaneet kansalaisuuden, joutuvat yhä edelleen kyseenalaistetuksi suomalaisuutensa osalta. Yhtä lailla sama oikeus olla suomalainen tulee olla jokaisella, oli sitten esimerkiksi adoptoitu, tänne muualta muuttanut, Suomessa syntynyt, jonka vanhemmat ovat muualta Suomeen muuttaneet tai mixed-suomalainen.  

Sanoma, joka kaipaa lisää ääntä on se, että suomalaisuuden kategoriaa ja käsitettä pitää laajentaa. Vain siten saamme kaikkien suomalaisten äänen kuuluviin. Ei ole olemassa mitään totuudellista suomalaisuutta, jonka kaikki jakavat. Suomalaisuuden voisi sanoa olevan jatkuvaa neuvonpitoa. Vallalla olevat käsitykset suomalaisuudesta vaikuttavat Suomeen ja Suomessa eläviin ihmisiin, heidän ja heidän perheidensä hyvinvointiin, heidän kokemaansa rasismiin ja syrjintään sekä haluun olla osa yhteiskuntaa.  

Vallanpitäjien suuri vastuu 
Kun puhumme suomalaisista kahden kulttuurin nuorista, mixed-suomalaisista, ovat nämä kahden kulttuurin perheessä kasvaneet nuoret yhteiskunnassa ja perheessään usein ristiriitaisessa asemassa. Kahden kulttuurin lapset, nuoret ja aikuiset ovat suomalaisia, eivät maahanmuuttajataustaisia, vaikka heitä siksi joskus virheellisesti kutsutaankin. 

Perheissään nuoret luovat vanhempiensa kulttuureista niin sanottua kolmatta kulttuuria. Usein ympäröivästä yhteiskunnasta kumpuava tarve määritellä ihmiset vain joksikin tietyksi, esimerkiksi vain yhden kulttuurin edustajaksi, saa nämä nuoret pohtimaan omaa identiteettiään ja sitä, millaisena he itsensä näkevät. Moni kahden kulttuurin nuori kokee ennakkoluuloja ja epäilyä suomalaisuuttaan kohtaan. Ihmisten on vaikea ymmärtää heidän olevan sekä suomalaisia että osa jotain muuta kulttuuria. 

Joka kolmas Suomessa syntynyt nuori ei tunne itseään suomalaiseksi, selviää Tilastokeskuksen vuonna 2017 julkaisemasta selvityksestä. Selvitys koski ulkomaalaistaustaisten nuorten samaistumista suomalaisuuteen ja taustamaahan. Vastaajat kertoivat kokevansa, että suomalaisuus on todella suljettu kategoria, ja että kantasuomalaiset suhtautuvat heihin kielteisesti. Selvityksen tulosten todettiin viestivän siitä, että suomalaisuuden käsite kaipaa uudistamista väestörakenteemme uudistumisen myötä.  

Sillä on väliä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Jokainen voi omilla määritelmillään ja toiminnallaan vaikuttaa siihen, mitä ja ketä lasketaan suomalaisuuteen kuuluviksi. Voi olla haastavaa tuntea itsensä suomalaiseksi, jos ympärillä olevat ihmiset määrittelevät sinut ulkomaalaiseksi. Erityisen suurta vastuuta tavasta puhua meistä suomalaisista kantavat julkiset vallanpitäjät.  

Kenellä on sitten oikeus määritellä toisen identiteetti? Vai onko sitä oikeastaan kellään? Jos ajatellaan vain virallisesti, että kun saa Suomen kansalaisuuden, on suomalainen. Kaikki muu oikeastaan on identiteetti-, mielipide- ja tunnetasoista määrittelyä.  

On aika tuoda esille suomalainen moninaisuus. Tämän aiheen tuominen julkiseen keskusteluun on tärkeää kaikille meille, mutta erityisesti niille, joiden suomalaisuutta kyseenalaistetaan Suomessa päivittäin. Olisi aika antaa ääni niille, joiden hyvinvointiin ulossulkeminen suomalaisuudesta vaikuttaa. Olisi aika määritellä, mitä on suomalaisuus nyt – Suomalaisuus 2.0.

Kirjoittanut: Elina Helmanen

Lähteet: 
Jäske, Alice, Niemi-Sampan Priska ja Waenthongkham Janina (2022) Mixed – suomalaista elämää kulttuurien risteymässä, Kosmos  
Mahadura& Özbergan (2019) Dear White People, YLE  
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50282906