SYYSKOKOUSKANNANOTTO: Meilläkin asuu kotona maahan muuttaja

Rakkaus on yksi suurimmista maahanmuuton syistä Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa asuu yli 90 000 kaksikulttuurista perhettä, joissa toinen puoliso on Suomessa syntynyt ja toinen ulkomailla. Tämä kattaa lähes 7 % kaikista Suomen perheistä, ja määrä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana.

Kahden kulttuurin perheillä on merkittävää väestöpoliittista vaikutusta: ne ylläpitävät syntyvyyttä ja tasapainottavat väestön ikärakennetta, tuovat monikulttuurista osaamista ja monikielisyyttä, sekä toimivat siltana eri kulttuurien välillä. Tämä tekee niistä keskeisen osan Suomen yhteiskunnallista dynamiikkaa, taloudellista elinvoimaa ja tulevaisuutta.

Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb on korostanut, että maahanmuuttajat ovat osa arkeamme ja perheitämme, eivät vain tilastoja tai poliittisen keskustelun kohteita. Hän vastasi 12.11. Itä-Suomen yliopistossa yleisökysymykseen maahanmuutosta sanomalla, että hänelläkin on kotona maahanmuuttaja, viitaten vaimoonsa. Hänen sanansa muistuttavat meitä siitä, että maahanmuutto on monimuotoista ja henkilökohtaista, ja se ei aina ole helposti tunnistettavaa.

Valitettavasti julkinen keskustelu maahanmuutosta on usein yksipuolista ja rasismiin leimaavaa. Mediassa ja poliittisessa retoriikassa keskitytään tyypillisesti turvapaikanhakijoihin tai tietyn näköisiin ja taustaisiin maahanmuuttajiin, jolloin unohtuu, että maahanmuutto usein perustuu opiskeluun, työhön, perhesyihin – tai rakkauteen. Rakkauden vuoksi muuttaneet muodostavat suuren ja merkittävän ryhmän suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta he ovat harvoin keskustelun keskiössä.

Tämä yksipuolisuus ja rasismi heijastuvat myös lainsäädäntöön ja poliittisiin päätöksiin, jotka entistä enemmän leimaavat maahanmuuttajia. Leimaaminen vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen. Lapset ja nuoret kuulevat negatiivisia kommentteja, kohtaavat stereotypioita ja joutuvat perustelemaan omaa identiteettiään ympäristössä, jossa maahanmuutto nähdään usein vain yhtenäisenä ja homogeenisena ilmiönä.

Familia korostaa, että meidän on laajennettava käsitystä maahanmuutosta: sen on nähtävä olevan monimuotoista ja luonnollista, ja rasismia on torjuttava kaikilla tasoilla. Rasismi ja yksipuolinen keskustelu unohtavat sen, että kahden kulttuurin perheet ovat samanlaisia arjen iloineen ja murheineen kuin muutkin perheet. Kapea julkinen keskustelu jättää myös varjoon sen, että suurin osa Suomeen muutosta tapahtuu työn, opiskelun, perhesyiden – ja rakkauden – vuoksi, ei turvapaikanhaun kautta, mikä vahvistaa haitallisia stereotypioita kahden kulttuurin perheitä kohtaan. Tarvitsemme lisää niitä vaikutusvaltaisia ääniä mukaan julkiseen keskusteluun, jotka muistuttavat meitä siitä, että ihmisarvo ei riipu ihmisen taustasta ja että maahanmuutto on myös myönteinen asia.
 
Lisätietoja:
Elina Helmanen, toiminnanjohtaja, [email protected], 050 433 5411
Anu Kytömäki, puheenjohtaja, [email protected]