antirasistinen vaikuttamistyö

Familian tarkoitus on Suomessa asuvien kahden kulttuurin perheiden ja perheenjäsenten hyvinvoinnin edistäminen ja elämänlaadun parantaminen. Familia lisää tietoa kahden kulttuurin perheiden erityispiirteistä ja tarpeista yhteiskunnassa sekä tukee ja kehittää yhdenvertaisen monikulttuurisen suomalaisen yhteiskunnan rakenteita. Familia toimii kahden kulttuurin perheiden edunvalvojana ja pyrkii vaikuttamaan perheitä koskevaan päätöksentekoon.

Kyselytutkimukset
Antirasismihanke

kyselytutkimukset

kahden kulttuurin parien ja perheiden kokema syrjintä ja rasismi

Familiassa toteutettiin syksyn 2020 aikana kyselytutkimus kahden kulttuurin parien ja perheiden kokemasta rasismista ja syrjinnästä Suomessa. Kahden kulttuurin perheellä tarkoitetaan perhettä, jossa puolisot ovat lähtöisin eri maista ja heillä on toisistaan poikkeava kulttuuritausta. Familia toimii Suomessa ainoana kahden kulttuurin perheille suunnatun toiminnan järjestäjänä, erityisasiantuntijana sekä perheiden edunvalvojana. Familialle puolisoiden ja perheiden hyvinvointi on toiminnan perusta ja siksi koimme tärkeänä kartoittaa rasismin ja syrjinnän kokemuksia.

Kyselyllä halusimme selvittää monipuolisesti perheen kaikkien osapuolten – sekä Suomeen muuttaneen, suomalaisen puolison että lapsen kokemuksia ja näkökulmaa. On tärkeää tietää sekä hyvistä että huonoista kokemuksista, jotta pystymme paremmin ajamaan kohderyhmämme asioita yhteiskunnassa. Halusimme selvittää, miten Familiassa voisimme toimia vielä paremmin rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Tarkoituksena oli kerätä tietoa, jota voimme hyödyntää muun muassa toiminnan kehittämisessä sekä suunniteltaessa aiheeseen liittyviä ammattilaisten koulutuksia.

Raportin kyselytutkimuksen tuloksista voit lukea täältä.

Viisi ihmistä muodostavat käsillään sydämen muodon

Kahden kulttuurin parien ja perheiden kokema rasismi ja syrjintä -tulosten julkistamiskampanja

Toteutimme Kahden kulttuurin parien ja perheiden kokema rasismi ja syrjintä -kyselytutkimuksen pohjalta helmikuussa 2021 sosiaalisen median kanavissamme kampanjan, jossa julkaisimme kyselytutkimuksen tuloksia. Kampanjan visuaaliset materiaalit löydät alta kyselyssä esiin nousseisiin teemoihin jaoteltuna.

Työllistyminen

Kyselyyn vastanneista 90 prosenttia sanoi kokeneensa syrjintää tai rasismia työ- tai opiskelupaikallaan. Monien vastanneiden kokemukset syrjinnästä ja rasismista liittyivät työnhakuun. Suuri osa vastaajista kertoo, että heidän on ollut vaikeaa päästä edes työhaastatteluun, vaikka edellytykset haettavaan työtehtävään olisivatkin täyttyneet. Syyksi monet epäilivät ulkomaalaista nimeään. Joillekin oli jopa sanottu suoraan, että työpaikalla ei “olla valmiita palkkaamaan ulkomaalaista” tai että ”maahanmuuttajia ei haluta”, koska “he eivät ymmärrä tai osaa kieltä” tai että työnantajan mielestä ei ole ”ollut hyvä palkata maahanmuuttajaa”, koska tästä “tulisi hankaluuksia” työpaikan avoimesti rasististen työntekijöiden kanssa.

Lainaus vastauksista 1/4: Etsin vuoden töitä enkä päässyt yhteenkään työhaastatteluun, vaikka minulla oli maisterin tutkinto ja 10 vuotta kansainvälistä työkokemusta. Vaihdoin etunimeni suomalaiseksi ja sain heti töitä.

Lainaus vastauksista 2/4: Mieheni ei voinut jatkaa työharjoittelupaikassaan valmistuttuaan siksi, että työpaikalla oli avoimesti rasistisia työntekijöitä ja työnantajan mielestä ei ollut hyvä ajatus palkata maahanmuuttajaa, koska siitä tulisi hankalaa.

Lainaus vastauksista 3/4: Kun isäni työpaikalla oli YT-neuvottelut, hänen esimiehensä sanoi isälleni, että hänen pitäisi valmistautua siihen, että hänet irtisanotaan ensimmäisten joukossa, koska hän on maahanmuuttaja.

Lainaus vastauksista 4/4: Siivoustyö ja bussikuskin hommat ovat ainoita mitä tarjotaan, koulutustaustasta riippumatta.

Julkiset palvelut

Kyselyyn vastanneista 45 prosenttia kertoo kokeneensa rasismia tai syrjintää viranomaisten järjestämissä palveluissa kuten terveydenhuollossa, TE-toimistossa tai Kelan palveluissa.

Ongelmalliseksi koettiin julkisen sektorin neuvonta esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvissä prosesseissa. Neuvontapalveluiden ja ohjauksen riittämättömyys ja päätösten lähettäminen pelkästään suomen kielellä, jolloin niitä ei ymmärretty kaikissa talouksissa, nähtiin rakenteelliseen syrjintään liittyvänä ongelmana. Joillakin vastaajilla oli lisäksi kokemuksia yksittäisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rasistisesta ja syrjivästä toiminnasta.

Vastauksissa suomalaiset puolisot kertoivat myös, ettei heidän avo- tai aviopuolisoitaan kohdeltu julkisissa palveluissa tasavertaisesti heihin verrattuna. He olivat kokeneet, että suomalaisia puolisoita oli pidetty tulkkeina tai tietoa oli julkisissa palveluissa annettu ainoastaan heille, minkä seurauksena sen välittäminen Suomeen saapuneelle puolisolle oli jäänyt suomalaisen puolison vastuulle.

Edellä mainittujen ongelmien mainittiin toistuvan erityisesti terveydenhuollon, TE-toimiston sekä Kelan kohdalla. Kielitaidottomuus vaikeutti osan kohdalla terveydenhuollon saavutettavuutta. Vastaajat myös kertoivat, että ulkomaalaistaustaisena pitää itse palveluiden saamisen eteen olla erityisen aktiivinen ja tietää asioista laajasti etukäteen. Heidän kokemuksensa mukaan asiakaspalvelijat olettivat, että jos ihminen ei tiennyt mihin oli oikeutettu, ei hänelle näitä palveluita automaattisesti tarjottu.

Lainaus vastauksista 1/3: Jossain yhteiskunnan palveluissa (TE-toimisto, Kela) on vaikeampi saada palvelua. Pitää itse olla erittäin aktiivinen ja tietää mitä haluaa, jotta asioita saa eteenpäin. Jotenkin oletetaan, että jos ihminen ei tiedä, mihin on oikeutettu, niin silloin asioita ei edes tarvitse tarjota.

Lainaus vastauksista 2/3: Verikoetta ottanut sairaanhoitaja otti asiakseen kertoa minulle, että "vain rosvot peittävät kasvonsa" ja että kuinka pitäisi kieltää Suomessa tuollainen kammotus.

Lainaus vastauksista 3/3: Raskausultrassa hoitaja tokaisi puolisolle, ettei meillä Suomessa ole väliä onko lapsi tyttö vai poika, vaikka minä halusin tietää lapsen sukupuolen, ei puoliso.

KOulu ja varhaiskasvatus

Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia sanoi, että heidän lapsensa oli kokenut rasismia tai syrjintää päiväkodissa tai koulussa. Esille nousivat muiden oppilaiden taholta tapahtuva kiusaaminen, sosiaalinen eristäminen, ennakkoluulot ja asenteet. Kiusaaminen koulussa ulkoisten ominaisuuksien perusteella oli yleistä. Rasismia ja syrjintää oli tapahtunut myös aikuisten taholta: joidenkin lasten vanhemmat olivat kieltäneet lastaan olemasta tekemissä kahden kulttuurin perheestä tulevan lapsen kanssa.

Huomionarvoista oli myös, että useat vastaajat kertoivat, että heidän lapsensa olivat kohdanneet rasistista ja syrjivää käytöstä myös opetushenkilökunnan puolelta. Vastaajat kertoivat, että koulu oli kieltäytynyt puuttumasta opettajan lapseen kohdistamaan rasismiin ja että opettajat kohtelivat heidän lastaan eri tavoin kuin muita. Lisäksi vastaajat mainitsivat ongelmaksi opetushenkilökunnan riittävän tietotaidon ja kokemuksen puutteen, mitä rasismin ja syrjinnän onnistunut kitkeminen edellyttäisi.

Vastaajat itse kuvailivat lapseensa kohdistunutta syrjintää tai rasismia sydäntä särkeväksi, epäoikeudenmukaiseksi, raskaaksi, stressaavaksi ja loukkaavaksi. Kokemukset herättivät heissä muun muassa vihaa, surua, katkeruutta, avuttomuutta, raivoa, ärtymystä ja pelkoa. Yksi vastaajista kuvaili lapseen kohdistunutta syrjintää ja rasismia lauseella “Maailman hirvein tunne: voimattomuus ja turhautuminen lamaannuttaa”. Toinen sanoi, että lapsen kohtaama syrjintä ja/tai rasismi on ollut “kipein tunne, jonka olen vanhempana joutunut kohtaamaan”.

Lainaus vastauksista 1/1: Lapsen koulu kieltäytyy puuttumasta opettajien lapseeni kohdistamaan rasismiin.

Julkisissa tiloissa ja kadulla kohdattu rasismi ja syrjintä

Kyselyyn vastanneet olivat kokeneet rasismia ja syrjintää kaikista useimmin tuntemattomien taholta. Jopa 90 prosenttia Suomeen muuttaneista puolisoista oli joutunut täysin tuntemattoman ihmisen rasistisen tai syrjivän käytöksen kohteeksi.

Rasismin ja syrjinnän kohteeksi vastaajat olivat joutuneet useimmin ulkotiloissa, kuten puistoissa ja kaduilla sekä julkisessa liikenteessä. Rasistinen ja syrjivä käytös ilmeni useimmiten sanallisina viesteinä kuten nimittelynä, huuteluna, vähättelynä sekä epäasiallisena kommentointina, mitä 90 prosenttia vastaajista oli joutunut kokemaan.

Vastaajat kokivat suorien rasististen kommenttien lisäksi yhtä lailla loukkaaviksi tuntemattomien ihmisten sanattomat viestit, kuten vihaiset katseet tai vihamieliset eleet, joiden kohteeksi vastaajista oli joutunut 85 prosenttia. Eräs kertoi, että itse rasistisia kommentteja enemmän satutti se, että muut paikalla olleet ihmiset eivät auttaneet tai puolustaneet heitä tilanteissa, vaan olivat käyttäytyneet kuin he eivät olisi kuulleet tai nähneet koko tilannetta. Vastaavat kokemukset toistuivat myös muissa vastauksissa. Useampi vastaajista myös kertoi, että kokemusten seurauksena he saattoivat vältellä oman äidinkielensä käyttöä julkisilla paikoilla tai heidän lapsena kieltäytyivät käyttämästä omaa äidinkieltään vanhempiensa kanssa esimerkiksi kaupungilla liikkuessaan.

Lainaus vastauksista 1/4: Ylitin tietä kahden alle 3-vuotiaan lapseni kanssa, joista toinen oli rattaissa. Liikennevaloihin eteemme pysähtyneestä autosta huudettiin, että yli pitäisi ajaa.

Lainaus vastauksista 2/4: Se että jatkuvasti joutuu kuuntelemaan huutelua kadulla, vaikkei ole tehnyt mitään, eikä kukaan puolusta minua, vaikuttaa itsetuntoon ja minäkuvaan. On raskasta olla erilainen.

Lainaus vastauksista 3/4: Puolisostani tuntuu pahalta se, kun ulkona liikkuessa ihmiset tarraavat käsilaukkuunsa tai tarkistavat taskunsa hänet nähdessään.

Lainaus vastauksista 4/4: Metrossa lapseni kasvoille syljettiin.

Valvontaviranomaiset

Kyselyn vastaajat kertoivat kokeneensa rakenteellista rasismia ja syrjintää myös poliisin ja muiden valvontaviranomaisten, kuten tullin, vartijoiden ja lipuntarkastajien taholta. Osa vastaajista koki, että heidät tai heidän perheenjäsenensä oli pysäytetty näiden viranomaisten toimesta pelkän ulkonäön vuoksi, mutta tarkastusta oli kuitenkin väitetty sattumanvaraiseksi.

Kyselyyn vastanneet suomalaiset puolisot sanoivat, etteivät he olleet ikinä tulleet valvontaviranomaisen, kuten esimerkiksi poliisin, pysäyttämäksi ilman syytä, mutta heidän tummaihoiset avo- tai aviopuolisonsa olivat. Erityisen usein tätä tapahtui vastaajien mukaan satamissa ja lentokentillä. Eräs vastaaja myös kertoi, että näiden viranomaisten kohdalla kohtelu oli yleensä ulkomaalaistaustaisia kohtaan tiukempaa ja ankarampaa. Useampi vastaaja myös kertoi, että vartijat olivat seuranneet heidän ulkomaalaistaustaisia puolisojaan toistuvasti ruokakaupoissa. Moni vastaajista kertoi myös, että julkisissa liikennevälineissä ulkomaalaistaustaisten puolisoiden tai vastaajien lasten lipun aitoutta oli useasti epäilty.

Lainaus vastauksista 1/3: Afrikkalaiselta puolisoltani kysytään usein henkilöllisyystodistusta kaupungilla. Minulta ei ole yhtään kertaa elämäni aikana kysytty Suomessa kaupungilla henkilöllisyystodistusta.

Lainaus vastauksista 2/3: Afrikkalaistaustainen puolisoni on saanut poliisin toimesta paljon rakempaa kohtelua kuin olen itse saanut. Voin verrata kohtelua siksi, että olen itse ollut paikalla.

Lainaus vastauksista 3/3: Lipputarkastajat kysyvät henkkareita minun lapseltani, vaikka hänellä olisi kädessään voimassa oleva lippu, mutta he eivät kysy henkkareita hänen valkoisilta kavereiltaan.

Perheenjäsenet ja sukulaiset

Kyselyyn vastanneista tai heidän perheistään noin puolet oli kokenut rasismia ja syrjivää kohtelua myös omien sukulaistensa tai puolisonsa sukulaisten kanssa kommunikoidessaan tai heidän luonaan vieraillessaan. Useimmat sanoivat, että tätä tapahtui muutaman kerran vuodessa. Keskimäärin 4 prosenttia vastanneista kuitenkin kertoi, että rasistinen ja syrjivä käytös sukulaisten puolelta oli heille kuukausittain tai jopa viikoittain toistuvaa. Noin puolet vastaajista silti sanoi, etteivät he tai heidän perheensä olleet kokeneet rasismia tai syrjintää sukulaisten taholta ollenkaan.

Vastaajat kertoivat sukulaisten ennakkoluuloista varsinkin silloin, jos ulkomaalaisen puolison uskonto tai ihonväri oli eri kuin sukulaisten itsensä. Vastaajat kertoivat muun muassa sukulaisten kutsuneen heidän puolisoitaan rasistisilla nimillä tai arvostelleen jyrkästi puolison kotimaata tämän läsnä ollessa. Ajateltiin myös, että toisesta kulttuurista kotoisin oleva mies ei voisi olla pätevä, tasa-arvoiseen vanhemmuuteen kykenevä isä. Suomeen muuttaneen puolison suomen kieltä oli lisäksi korjailtu. Toinen vastaaja kertoi, että sitä, että puoliso käytti mieluummin englannin kieltä oli myös avoimesti kritisoitu, koska “kyllä Suomessa pitäisi suomea osata”. Yhden vastaajan perheenjäsenet olivat myös kysyneet vastaajalta suoraan, että “menitkö oikeasti rakkaudesta naimisiin vai pelastaaksesi pakolaisen?” tai tälle oli sanottu, että “kohta sulla on varmaan sellanen burka päällä”.

Lainaus vastauksista 1/4: Eniten loukkaa se, että isäni ei suostu näkemään meitä, koska menin väärän kulttuurin edustajan kanssa naimisiin. Äitini miesystävä ei voi olla samassa tilassa kanssamme, joten meitä ei kutsuta juhliin.

Lainaus vastauksista 2/4: On loukkaavaa, kun sukulaiset kysyvät, että "menitkö oikeasti rakkaudesta naimisiin vai pelastaaksesi pakolaisen?" tai sanovat että "kohta sulla on varmaan sellainen burka päällä"

Lainaus vastauksista 3/4: Kun aloin seurustella puolisoni kanssa, oma perheeni syrji ja nimitteli häntä rasistisilla nimityksillä. Vanhempani tekivät myös testamentin, jotta heidän omaisuutensa ei vain joutuisi ulkomaalaistaustaiselle miehelleni.

Lainaus vastauksista 4/4: Sukulaiset ovat manailleet sitä, että mikä lastemme identiteetti tulee olemaan ja sitä, että miksi 2-vuotias esikoisemme ei vielä osaa juurikaan puhua. Sanovat että "tommosta toi on kun on kolme kotikieltä"

Naapurit

Kyselyyn vastanneiden kokemuksissa toistui myös rasistinen tai syrjivä kohtelu naapureiden puolelta. Monet kertoivat, että naapurit olivat yrittäneet saada heitä "ulos talosta" heidän kielestä, kulttuurista tai uskonnosta johtuen.

Lainaus vastauksista 1/4: Vuokranantajat eivät suostukaan ottamaan meitä vuokralaisiksi, kun sukunimemme paljastuu tai kun he näkevät meidän olevan ei-kantasuomalaisia.

Lainaus vastauksista 2/4: Naapureiden ennakkoluuloinen kyttäys ja automaattinen oletus siitä, ettei kyetä "normaaliin lähiöelämään" loukkaa. He ovat tehneet aiheettomia ilmoituksia kaikenlaisille viranomaisille. Koin suunnatonta stressiä ja ahdistusta asiasta sekä toiseuden tunnetta.

Lainaus vastauksista 3/4: Naapurit ovat tehneet meistä aiheettomia valituksia isännöitsijälle ja lastensuojeluun ja kiusanneet myös muilla tavoin.

Lainaus vastauksista 4/4: Naapuri keräsi nimilistaa, jotta muslimit saataisiin talosta pois. Talossa ainoat muslimit olimme me.

Ennakkoluuloihin Vaikuttaminen

93 prosentti kyselytutkimukseen vastanneista uskoi, että ihmisten ennakkoluuloihin ja asenteisiin on mahdollista vaikuttaa. Alta löydät kyselyyn vastanneiden näkemyksiä siitä, millä keinoin se olisi mahdollista tehdä.

Lainaus vastauksista 1/5: Median ja yhteiskunnan antaman kuvan avulla. Keskustelulla, kampanjoilla. Aktiivisella antirasismityöllä, joka lähtee vaikuttaja- ja päättäjätasolta. Moninaisemmalla kuvastolla ihmisiä mm. mainokset, kirjat, media.

Lainaus vastauksista 2/5: Tietoa tulisi lisätä, mutta ennen kaikkea muutoksen tulisi lähteä rakenteista, jotta ihmisten tasa-arvo olisi todellista eikä vain sanahelinää.

Lainaus vastauksista 3/5: Antirasistinen kasvatus tulisi aloittaa jo päiväkodissa.

Lainaus vastauksista 4/5: Lasten ja nuorten asenteisiin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan aktiivisesti alakoulusta asti käsittelemällä rasismia muulloinkin kuin jonkun sitä kohdatessa.

Lainaus vastauksista 5/5: Rasismi pitää kitkeä politiikasta ja esillä olevien ihmisten puheista. Rasismia tulee paheksua ja kasvattaa seuraavat sukupolvet näkemään kaikki ihmiset samanarvoisina.

Kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että ihmisten ennakkoluuloihin ja asenteisiin voisi vaikuttaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja muun koulutuksen kautta. Antirasistinen kasvatus koettiin erityisen tärkeäksi. Myös tiedotusvälineiden, sosiaalisen median, mainonnan ja poliittisen päätöksenteon rooli tunnistettiin. Yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaminen ajateltiin olevan myös tärkeässä asemassa rasismin ja syrjinnän vähentämisessä. Myös kovemmat ranagaistukset ja puhuminen ja keskustelu mainittiin.

ANTIRASISMIHANKE
- KAHDEN KULTTUURIN PERHEILLE JA ADOPTIOPERHEILLE SUUNNATTU TYÖKALU RASISMIN JA SYRJINNÄN KOKEMUSTEN KÄSITTELYYN

HANKKEEN RAHOITTAJA
Oikeusministeriö

HANKKEEN TAUSTAA
Kahden kulttuurin perheitä on Suomessa noin 80 000, joista noin puolet ovat lapsiperheitä.
Suomessa on noin 3000 alle 18-vuotiasta kansainvälisesti adoptoitua lasta (ja suurin piirtein saman verran perheitä).

Familia toteutti kesällä 2020 kyselyn, jonka aiheena oli kahden kulttuurin perheiden kokema rasismi ja syrjintä Suomessa.

vastaajia 147 kohderyhmän edustajaa ympäri Suomen
vastaajista 30 % koki perheeseen kohdistuvaa rasismia kuukausittain ja 15 % päivittäin

Kyselyssä esille noussutta

tarve saada sekä kahden kulttuurin perheille että heitä kohtaaville ammattilaisille tietoa ja keinoja, miten puuttua rasismiin ja syrjintään
miten ottaa asia puheeksi lasten kanssa
tiedottaminen asiasta yleisesti laajemmalle yleisölle
myös adoptiovanhemmat ovat kaivanneet keinoja siihen, miten käsitellä rasismia ja syrjintää lapsen kanssa

Antirasismi workshop - dialogi on avattu -mainoskuva

MISTÄ ANTIRASISMIHANKKEESSA ON KYSYMYS?
Antirasismihankkeessa luodaan työkaluja rasismin ja syrjinnän kokemusten käsittelyyn kahden kulttuurin perheissä ja adoptioperheissä. Idean pohjalta kehitettiin kolmen palikan malli, joka käsittää seuraavat osiot:

VIRTUAALINEN OPAS

sähköinen, visuaalinen opas
tietoa, tarinoita, tehtäviä

TOIMINNALLINEN TYÖPAJA

keskustelua, vertaistukea ja toiminnallisia menetelmiä
kasvotusten ja verkossa

ASIANTUNTIJALUENTO

taustoittamaan aihetta teoreettisen viitekehyksen, tutkimusten ja tilastojen kautta

Kolmen palikan mallin käyttö

voi hyödyntää kokonaisuutena tai toisistaan irrallisina osina tarpeen mukaan
mallinnettavissa käyttöön valtakunnallisesti
kaikki materiaali tulee olemaan avoinna verkkosivuillamme perheiden ja ammattilaisten sekä muiden kiinnostuneiden saatavilla

Tiedotamme hankkeen etenemisestä kevään aikana Familian sosiaalisen median kanavilla ja nettisivuilla.