Perhevapaakysely

Suomalaista perhevapaajärjestelmää pidetään usein yhtenä maailman kattavimmista. Suomen johtavana kahden kulttuurin perheiden puolestapuhujana Familia tekee jatkuvaa tutkimusta heidän kokemuksistaan maassa asumisesta. 
​
Kysely toteutettiin sosiaalisen median kanaviemme kautta kesällä 2022, kesä-heinäkuussa. On huomattava, että tämä tehtiin juuri ennen vanhempainvapaajärjestelmän uudistusta, joka tapahtui syksyllä 2022. Kyselyn avulla Familia pyrki ensisijaisesti selvittämään kahden kulttuurin perheiden käyttämien perhevapaiden tyyppejä ja pituuksia, vapaiden jakautumista puolisoiden kesken ja perusteluja tehtyihin päätöksiin. Lisäksi selvitettiin kahden kulttuurin vanhempien ymmärrystä suomalaisesta perhevapaajärjestelmästä sekä vanhempien ehdotuksia järjestelmän parantamiseksi.

lataa raportti tästä (englanniksi)

---

​Mitä kysyimme?

Familian kyselytutkimus kahden kulttuurin perheiden perhevapaiden käytöstä Suomessa koostui kolmesta eri osiosta. Ensimmäisessä osiossa vastaajilta kysyttiin demografisia tietoja, kuten sukupuolta, ikää, siviilisäätyä ja koulutusta. Lisäksi heiltä kysyttiin heidän perhemuotoaan ja joitakin lisätietoja siitä. Lopuksi vastaajilta kysyttiin myös muutamia tietoja perheen muista vanhemmista, kuten kumppanin syntymämaa ja koulutus.

Kyselyn toisessa osiossa vastaajilta kysyttiin erilaisten perhevapaiden käytöstä heidän perheessään. Vastaajilta kysyttiin ensin erityisesti vanhempainpäivärahan käytöstä. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin isyysrahan käytöstä heidän perheessään. Lopuksi kysyttiin myös kotihoidontuen mahdollisesta käytöstä perheessä.
​
Lopuksi vastaajilta kysyttiin vielä heidän tietämystään suomalaisesta vanhempainvapaajärjestelmästä, mistä he olivat saaneet tietoa ja ehdotuksia järjestelmän parantamiseksi.

---

Kuka osallistui?

Tutkimus oli suunnattu kahden kulttuurin perheiden vanhemmille, mutta se oli avoin kaikille. Vastaajista 94 prosenttia oli kahden kulttuurin perheiden vanhempia, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että sosiaalisen median seuraajakuntamme koostuu suurelta osin kahden kulttuurin perheiden edustajista. Vastaajien perheissä 83 %:lla jompikumpi vanhemmista oli syntynyt Suomessa. Vastaajista 72 % kuului ydinperheeseen, ja useimmilla oli 1-2 lasta. Useimmat heistä olivat myös naimisissa tai avoliitossa. Tutkimuksemme vastaajista 56 % oli suomalaisia naisia, joilla oli toisessa maassa syntynyt miespuolinen kumppani. Vastaajista 85 % oli vähintään 30-vuotiaita.
​
Kun tarkastellaan tyypillistä kyselyyn vastannutta henkilöä, hän on kolmekymppinen, melko korkeasti koulutettu suomalainen nainen, joka on heteroseksuaalisessa avioliitossa ja jolla on yksi tai kaksi lasta. Sen sijaan hänen kumppaninsa on useimmiten ulkomaalainen mies, jolla on hieman alhaisempi koulutus, mutta kuitenkin korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin. Nämä vastaajien ja heidän kumppaneidensa piirteet ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä pitää mielessä tutkimuksen tuloksia lukiessa, sillä ne eivät välttämättä edusta keskimääräistä tai yleisintä kahden kulttuurin perhettä Suomessa.

---

Mitä saimme selville?

Tässä muutamia mielenkiintoisia avainlukuja tutkimuksesta.
​

• Suomi on tyypillisesti suuri tasa-arvon kannattaja, mutta kyselytutkimuksessamme peräti 92 % vastaajista oli naisia, mikä osoittaa, että vanhempainvapaata pidetään edelleen enemmän "naisasiana".

• Vaikka molemmat vanhemmat ovat yhtä lailla oikeutettuja saamaan vanhempainrahaa ja jäämään kotiin lapsen kanssa, 73 %:ssa perheistä vain äiti sai vanhempainrahaa ja 25 %:ssa molemmat vanhemmat. Kaikissa perheissä äiti sai suurimman osan vanhempainpäivärahasta.

• Kaikissa vastaajaperheissämme suurin osa vanhemmista oli korkeasti koulutettuja, mutta tämäkään ei näyttänyt vaikuttavan vanhempainvapaiden tai tukien jakautumiseen.

• Myös niissä perheissä, joissa isä oli suomalainen, äiti oli edelleen se, joka tyypillisesti jäi vanhempainvapaalle ja sai enemmän tukia.

• Vain 6 %:ssa perheistä molemmat vanhemmat pitivät yhtä pitkän vanhempainvapaan.

• Yleisin syy (49 %) siihen, miksi isä ei jäänyt vanhempainvapaalle, oli taloudellinen tilanne. Jopa korkeasti koulutettujen vastaajien joukossa isä oli usein joko työtön tai pienipalkkainen.

• Vain 29 % ulkomailla syntyneistä vastaajista tunsi Suomen perhevapaajärjestelmän etukäteen. Tietoisuuden lisääminen tästä on erittäin tärkeää.

• On huomattava, että vanhempainpäiväraha on sidottu tuloihin ja voi olla jopa pienempi kuin työttömyyskorvaus. Monissa perheissä isälle on ollut taloudellisesti parempi ratkaisu säilyttää työttömyysstatus sen sijaan, että hän olisi vaihtanut perhevapaalle.

• Työttömän vanhemman on edelleen selviydyttävä työnhakijoille asetetuista vaatimuksista, mikä voi estää vanhempaa keskittymästä täysin vastasyntyneen hoitamiseen.

• Vain 12 % äideistä mainitsi imetyksen syyksi jäädä kotiin lapsen kanssa, mikä osoittaa, että siihen on tyypillisesti muitakin syitä, useimmiten maahanmuuttajavanhemman tilanne. Vastaajaperheistämme 75 %:ssa isä oli ulkomaalaistaustainen.

• Perheistä 31 %:ssa isä ei pitänyt lainkaan isyyslomaa. Jälleen syyt olivat tyypillisesti taloudellisia. Monet heistä olivat muutenkin kotona työttöminä.


• Suurin osa isistä, jotka pitivät isyysvapaata, otti joko täydet 54 päivää, tai ainakin muutaman päivän vapaata.

• Vain 29 % isistä ei työskennellyt lainkaan vanhempainvapaan aikana.

• 29 % perheistä ei hakenut kotihoidontukea ollenkaan.

---

Johtopäätökset ja poliittiset suositukset ​

Kyselyn tulosten ja erityisesti vastaajien ehdotusten perusteella tässä raportissa esitetään useita poliittisia suosituksia.
​

1. Perhepäivärahan vähimmäismäärä nostetaan kestävälle tasolle, jotta kaikki suomalaiset vanhemmat voisivat hoitaa vastasyntynyttä riippumatta henkilökohtaisesta tai ammatillisesta tilanteestaan.
2. Ulkomailla syntyneiden vanhempien pääsyä Suomen työmarkkinoille olisi parannettava merkittävästi, jotta heidän mahdollisuutensa hyödyntää palkkaan sidottuja perhevapaita olisivat yhtäläiset.
3. Kotihoidontuen summaa olisi korotettava tai palkkasidonnaisia perhevapaita pidennettävä.
4. ​Enemmän joustavuutta tukien jakamisessa vanhempien kesken ja tukien saamisessa vain osa-aikaisesti.
5. Jaettava paremmin tietoa tuesta.

Kuten kyselytutkimuksen tuloksista ja vastaajien ehdotuksista käy ilmi, tällaiset toimenpiteet helpottaisivat huomattavasti perhevapaiden käyttöä ja antaisivat kahden kulttuurin perheiden jäsenille mahdollisuuden käyttää perusoikeuttaan vastasyntyneen hoitamiseen.

---

Huomioitavaa!

Elokuun 1. päivänä 2022 tuli voimaan perhevapaauudistus Suomessa. Uudistuksen tuomista merkittävistä muutoksista mainittakoon, että vanhemmilla on nyt ensimmäistä kertaa yhtäläinen oikeus pitää vapaata samanmääräisesti. Lisäksi perhevapaiden kokonaispituutta on pidennetty ja vapaiden käyttöön on tarjottu enemmän joustavuutta. Ministeriöiden mukaan näillä toimenpiteillä pyrittiin lisäämään tasa-arvoa työelämässä ja vanhempien välillä sekä ottamaan paremmin huomioon erilaiset perhetyypit.