Oman äidinkielen opetus

Oman äidinkielen (muu kuin suomi tai ruotsi) opetukseen kunnallisessa perusopetuksessa on oikeutettu oppilas, jolle kyseinen kieli on:

äidinkieli (väestötietojärjestelmässä)
kotikieli eli jommankumman huoltajan (tai muun lähiomaisen) kanssa puhuttava kieli TAI

ulkomailla asuessa opittu kieli, jolla oppilas myös opiskellut ko. maan perusopetuksessa.

Lisää tietoa aiheesta löydät alempaa tältä sivulta sekä esimerkiksi Oman äidinkielen opettajan ry:n nettisivuilta sekä Helsingin kaupungin sivuilta. Lisäksi kannattaa kysyä suoraan ekaluokkalaisesi tulevasta koulusta tarkemmin koulun oman äidinkielen opetuksen tilanteesta ja opetusryhmistä.

TIETOA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSESTA:

Tilastotietoa oman äidinkielen opetuksesta

Innokkaat lapset kurottavat käsillään eteenpäin

Vuonna 2021 Helsingissä järjestettiin opetusta yhteensä 47 eri kielessä, 310 opetusryhmässä. Espoossa opetettavia kieliä oli lähes yhtä monta ja Vantaalla noin 30.

Suomen 11 suurimman kaupungin antamien tilastojen perusteella, vuonna 2021 ylivoimaisesti eniten opetusryhmiä oli venäjän kielessä. Sen jälkeen eniten ryhmiä oli arabian ja somalin kielessä. Näiden jälkeen opetetuimpia kieliä olivat persia, kiina, viro ja englanti. Katso diagrammi täältä.

Opetusryhmän koko on yleensä vähintään 10 oppilasta.

Kuinka ilmoittautua OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEEN

Samalla kun ilmoitat lapsesi kouluun (yleensä tammikuussa), ilmoita hänet myös oman äidinkielen opetukseen (OÄ-opetus). Oppilas saa oman äidinkielen/toisen kotikielen opetusta vain ilmoittautumalla siihen virallisesti. Oman äidinkielen opetusryhmät muodostetaan näiden ilmoittautumisten perusteella eli tämänkin takia on tärkeää tietää jo tammikuussa, mitä kielten opetusryhmiä olisi seuraavalle syksylle tarpeen järjestää.

Oman äidinkielen opetukseen hakeutuminen on vapaaehtoista, mutta ryhmään ilmoittautumisen jälkeen oppilaan täytyy osallistua oppitunneille. Oman äidinkielen opetuksesta annetaan erillinen todistus.

Jos unohdit OÄ-opetukseen ilmoittautumisen koulun alkaessa, siihen on mahdollista ilmoittautua myös myöhemmin. Ota yhteys lapsesi kouluun, selvitä minkä kielten ryhmissä opetusta on tarjolla ja kysy kuinka voit ilmoittaa lapsesi mukaan. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ilmoittaudutaan seuraavasti:

HELSINKI : Lomake oman äidinkielen opetukseen ilmoittautumiseen Helsingissä
ESPOO: Lukuvuoden aikana ryhmiin voidaan ottaa vain lapsia, jotka ovat muuttaneet Espooseen kesken lukuvuoden. Kaikkien OÄ-opetukseen haluavien tulee täyttää hakemus Wilmassa. Jos Wilma-tunnuksia ei vielä ole, voi ilmoittautumisen lähettää osoitteeseen omanaidinkielenilmoittautuminen@espoo.fi
VANTAA: OÄ-opetukseen ilmoittaudutaan lomakkeella, jonka saa pyydettäessä koulusta.

Ota huomioon!

Koululaiset istuvat rivissä ja katsovat keskittyneesti älypuhelimiaan

OÄ-opetuskäytännöt vaihtelevat kunnittain. Tässä esitetty tieto pätee ainakin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suositus oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen on valtakunnallinen, mutta riippuu loppupeleissä kunnan resursseista. Kunnat ovat oikeutettuja hakemaan valtion avustusta OÄ-opetuksen järjestämiseen, mutta koska tämä avustus ei kata kuluja 100%, niin monet kunnat jättävät opetuksen järjestämättä.

Kyseessä on ns. ylläpito-opetus eli opetus ei ole alkeisopetusta, vaan oppilaan oletetaan jollain tasolla jo osaavan kieltä, jonka opetukseen osallistuu.

Opiskelu on perusopetusta täydentävää opetusta, joka lisää viikoittaista tuntimäärää 2 tunnilla. Tunnit eivät siis sisälly peruslukujärjestykseen vaan tulevat ekstrana koulupäivän jatkoksi.

Opetusta ei välttämättä järjestetä oppilaan omalla vaan jollain muulla koululla, alueellisesti useamman koulun oppilaita yhdistäen. Koulu ei järjestä kuljetusta toiseen opetuspaikkaan.

oman äidinkielen/kotikielen opetus -kyselyn tulokset

Helmikuussa 2022 toteutimme kaksi- ja monikielisten koululaisten vanhemmille kyselyn oman äidinkielen/kotikielen opetukseen liittyen. Tällä kyselyllä:

halusimme selvittää vanhempien tietoisuutta oman äidinkielen opetuksesta,
kartoittaa minkä verran monikieliset lapset opetukseen osallistuvat sekä
kuulla yleisesti vanhempien kokemuksia tähän opetukseen liittyen.

Saimme kyselyyn paljon vastauksia (154 kpl) ympäri Suomen, yhteensä 32 eri kieltä puhuvasta perheestä.

Kyselyn tärkeimmiksi tuloksiksi nousivat seuraavat kolme asiaa:

Suuri osa oman äidinkielen opetukseen oikeutetuista lapsista ei osallistu opetukseen
Opetukseen osallistuvista lapsista puolet ei käy tunneille mielellään
Vanhempia ei tiedoteta oman äidinkielen opetuksesta

Kyselyn tulokset kertovat ennenkaikkea seuraavista tarpeista:

Tiedottaminen ja informointi lasten ja perheiden kielellisistä oikeuksista
Lisää resursseja OÄ-opetuksen järjestämiseen oppilaita paremmin palvelevalla tavalla
Useamman äidinkielen rekisteröinnin mahdollistaminen, jotta tiedossamme todelliset äidinkielitiedot ja palvelut pystytään järjestämään paremmin

Lataa raportti