Familia 35V

Olen Hanna ja työskentelen tällä hetkellä Familiassa suunnittelijana. Olen kuitenkin ollut Familialla yli viisitoista vuotta ja ehtinyt tekemään, näkemään ja kokemaan yhtä sun toista. 

Juureni ovat Joensuussa, josta muutin ensin viideksi vuodeksi Lontooseen ja sitten vuodeksi Dar es Salaamiin. Lontoosta alkoi myös järjestötaipaleeni, sillä siellä tulin valituksi kuin ihmeen kaupalla yli kahdensadan hakijan joukosta Amnesty Internationalin kansainvälisen sihteeristön verkkotiimiin. Vuodet Amnestyllä olivat minulle monella tapaa merkityksellisiä ja tutustuin upeisiin ihmisiin, joista moni on edelleen ystäväni. Amnestyllä näin myös henkilöstön monimuotoisuuden, monikielisyyden ja monikulttuurisuuden rikastuttavan vaikutuksen niin työhön kuin työyhteisöönkin.

Moikka, olen Tanja Del Angel. Oma kahden kulttuurin parisuhteeni, elämäntilanteeni ja kiinnostuksen kohteeni johdattivat minut aikoinaan Familiaan, jossa aloitin vapaaehtoisena vuonna 2009. Puolisoni oli tuolloin vasta äskettäin muuttanut Suomeen ja ensimmäinen lapsemme oli vasta 2-vuotias. Tutustuin Familiaan alun perin osana kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen opintojani. Familia tuntui ensi hetkestä alkaen kodilta, turvalliselta paikalta ja yhteisöltä, johon oli helppo ja luontevaa tulla mukaan. Vapaaehtoisen vertaisohjaajan roolista siirryin kahden kulttuurin perheiden toimintaa kehittävään Duo-projektiin, nykyisenkin kollegani Hannan työpariksi. Vuosien varrella olen tehnyt Familiassa paljon erilaisia työtehtäviä ja nykyään toimin perhe- ja parisuhdetyön suunnittelijana. Kohtaan työssäni kahden kulttuurin pareja ja perheitä mm. vanhempainvalmennuksessa, tapahtumissa sekä pari- ja perheneuvonnassa.

Familia has been fostering a sense of community through several activities and programmes throughout its 35 years history. Such activities include the Cooking Club. This unique culinary initiative has been bringing together people from diverse cultural backgrounds (along with Finns) under the same roof. Lauttasaaren Alpaja Nuoristotalo served as the backdrop for these cross-cultural exchanges. 

​Soon after its first sessions, the Kitchen Club evolved into a vibrant and dynamic hub where everyone was welcome to come and celebrate the richness of culinary traditions, have a good time, and make new friends. What distinguished Familia’s Kitchen Club apart was its ability to transcend cultural barriers through the universal language of food.

Jamal Abdelaziz was born and raised in Morocco. He moved to Finland for what was supposed to be a temporary stay. However, life took unexpected turns, and Jamal found himself spending 18 years in Finland. During his time there, he tried to maintain a connection to his Moroccan heritage, celebrating traditions, maintaining language skills, and connecting with the expatriate community.

​Despite his efforts to stay connected to his cultural heritage, life in Finland inevitably influenced Jamal. He became deeply immersed in the Finnish culture, learned the language, and embraced many aspects of the Finnish way of life. “What I liked so much was its values of equality, those societal norms that slowly shaped my daily routine. With time, my work, friendships, and even personal preferences became connected with the Finnish culture”, he added.

Taide, taidekäsityö ja design ovat olleet minulle rakkaita jo kouluajoista lähtien. Olenhan käynyt Rudolf-Steiner-koulun, missä kädentaitoja kehitettiin muun muassa tekemalla oppikirjat itse, tekstaten ja kuvittaen. Minulle selvisi jo varhain, etta haluan taidealalle. Valmistuin Taideteollisesta korkeakoulusta (nykyinen Aalto Yliopisto)tekstiilitaiteilijaksi. Sen jälkeen olen toiminut muun muassa opetustehtavissa ja Finnish Design Centerin näyttelyarkkitehtina. 

**Disclaimer / Trigger Warning:

This story contains content that may be distressing or triggering to some readers, including racism and discrimination terminology. We have included these elements to address important social issues and to provide a platform for the sharing of personal experiences. We encourage readers to approach this material with sensitivity in mind.

The following story details the discrimination I have experienced in and out of school. I have also heard racist comments in the workplace, but I have mainly focused on bullying at school. After the examples, I will talk about  how bullying affected my own identity and well-being. I will also write about how bullying should have been addressed at school. Finally, I will discuss how I was empowered and found support and safety in anti-racism groups. There are a lot of racist terms in the text. However, I see it as necessary for my own story, because it was these words that hurt me and made me feel like an outcast from the very beginning. 

One day in September 2017 I arrived home after the typical workday that had been repeated almost unchanged since 2009. I was working in a highly renowned consulting firm in my country and with a lot of persistence, I managed to reach a high position over the years. I loved my job.

While I was preparing a tea, I received a message: "our visas were approved". That was my husband, who received an attractive job offer as a researcher at a university in Finland. 

When he arrived home we jumped with joy, we hugged each other, we couldn't contain our excitement! It was something incredible! After such an emotional discharge, I thought: "what does this mean? It wasn't until years later that I really understood what this move would mean: to give up my job, the one I loved so much, and which had accompanied me for many years, the house we had to leave and which we had worked so hard to build. To leave my family, to give them the news. That day in September marked a before and after in my life.

​Yhteistyö Familia Clubin ja Päivänkehrän koulun musiikkiluokkien välillä käynnistyi vuonna 1993 pienimuotoisella kanssakäymisellä. Se, miten nämä kaksi tahoa löysivät toisensa, juontaa juurensa Familia Clubin syntyhetkiin – olin yksi niistä äideistä, jotka kokoontuivat viettämään kulttuuri-iltoja toistemme koteihin. Myöhemmin tutustuin Familia Clubin kautta taitaviin muusikoihin Rodrigo Rodrigueziin ja Pedro Castelloniin. Musiikkiluokan opettajana toivoin oppilaideni pääsevän kuulemaan näiden valovoimaisten esiintyjien musisointia ja samalla tutustuvan uusiin kulttuureihin laulujen ja leikkien avulla. Helpointa lasten kannalta olisi tuoda muusikot kouluun. Kutsu kävi ja Rodrigo ja Pedro innostuivat ajatuksesta toimia vierailevina opettajina koulussani. Vastavuoroisesti luokkani tulisi esiintymään Familia Clubin juhlatilaisuuksiin.

​My journey into a multicultural environment began 13 years ago when I moved from Shiraz, Iran, to the Aalto University campus in Espoo. On the campus, I had the chance to share meals and celebrate various traditions and cultures. Later on, I entered into a multicultural family. My husband has two Finnish-English children, which adds another layer to our multicultural experience. Food has become an important part of our identity as we mix different traditions. We celebrate Nowruz, a Persian New Year tradition, with a spread of delicious dishes. Likewise, Christmas has the satisfying flavours of Finnish and English cuisine, bringing a mix of cultures to our table. 

​Like any other story, this is the bright side. But what about the real challenges? Yes, I did suffer from the darkness until I learnt that I could light my house with Christmas lights and candles – and of course to take vitamin D. I realized that I need more friends; but how could I enter the Finnish community without knowing the language?!

Eeva avaa pakettia, jonka hänen Modenan sukulaisensa ovat hänelle lähettäneet. - Tiesin, mitä täällä on, Eeva huudahtaa. Katso, iso pala Parmigiano Reggiano-juustoa. Tämä parmesan-juusto on Eevan ehdoton juustosuosikki. Sitä kutsutaan Italiassa kuninkaiden juustoksi ja sen valitsi Taste-Atlas vuonna 2023 maailman parhaaksi juustoksi. - Ihanaa, kun sukulaiset Modenassa lähettävät minulle jatkuvasti tätä kuninkaiden herkkua, Eeva hehkuttaa.

​ Eeva innostuu muistelemaan, miten Modenasta tuli Suomeen 1900-luvun alkupuolella hänen isoisänsä, italiaksi nonno . Nonno, joka oli viulisti-huilisti, soitti aluksi  Helsingin Filharmonisessa Seurassa, sitten  Helsingin kaupunginorkesterissa vuodesta 1914 lähtien  ja vuoden 1920 paikkeilla hän siirtyi ravintoloihin soittamaan trio-kvartetto kokonpanoissa. Hän meni naimisiin suomalaisen Johannan kanssa, sai lapsia ja lapsenlapsia ja kuoli vuonna 1965 82 vuotiaana.​