TIEDOTE: Välittävä Suomi ei ole maahanmuuttokielteinen

Uuden hallituksen suunnitellut muutokset maahanmuuttoon liittyen heikentävät kahden kulttuurin perheiden hyvinvointia ja maahan muuttaneiden oikeuksia.   

Tulevan hallituksen linjauksissa näkyy epäluottamus maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin. Hallitus korostaa ohjelmassaan haluavansa vahvistaa demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvan eriyttäminen ei edistä tätä päämäärää. 

– Suomen on oltava hyvä kotimaa kaikille. Hallitusohjelmassa Suomeen muuttajia ajatellaan vain julkisen talouden ja työllistymisen näkökulmasta. Maahan muuttaneen työllistyminen kohtaa haasteita usein haasteita syrjivien rakenteiden ja rakenteellisen rasismin sekä tiukkojen kielitaitovaatimusten vuoksi. Olisi ensiarvoisen tärkeää edistää toimia, joille voimme puuttua syrjiviin rakenteisiin sekä ihmisten kohtaamaan rasismiin, kertoo Familia ry:n toiminnanjohtaja Elina Helmanen.  

Hallitusohjelmassa ei huomioida kunnolla maahanmuuttajien moninaisuutta ja sitä, että Suomeen muutetaan myös puolison vuoksi. Suomessa asuu yli 96 000 kahden kulttuurin perhettä, joista 86 000 toinen puoliso on suomalainen.  

– Oli maahan muuton syy mikä tahansa, ei ihmisiä tulisi luokitella sen mukaan, onko henkilö yhteiskunnallemme taloudellisesti kannattava. Ylirajaisille perheille hallitusohjelma ei anna Suomesta kuvaa yhteiskunnallisesti toivottuna perheenä: moni maahan muuttanut puoliso joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukeen ensimmäisinä vuosina, kuvailee Helmanen.  

Suunnitellut kiristykset maahanmuuttoon heikentävät kahden kulttuurin perheiden tilannetta  

Jos maahan muuttaneen sosiaaliturvaa muutetaan muita heikommalle tasolle, heikentää se myös kahden kulttuurin perheiden ja pariskuntien hyvinvointia. Monesti kahden kulttuurin puoliso, usein suomalainen, kantaa suurempaa taloudellista vastuuta perheen taloudesta erityisesti ensimmäisinä vuosina puolison muutosta Suomeen. Lisäksi aikarajakiristykset kansalaisuuden saamiseen pitkittävät maahan muuttaneen puolison mahdollisuutta tulla yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi: hyvä kotoutuminen on myös aitoa osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.   

– Jos merkittävät kiristykset pysyvään oleskelulupaan ja kansalaisuuteen tulevat menemään läpi, kahden kulttuurin perheet joutuvat jatkossa elämään nykyistä kauemmin epätietoisuudessa ja epävarmuudessa, saavatko he elää yhteistä perhe-elämää Suomessa. Osalle tämä voi tarkoittaa pois muuttoa Suomesta, Helmanen nostaa esille.   

 Kahden kulttuurin perheet vierailevat Suomen rajojen ulkopuolella tapaamassa maahan muuttaneen puolison, toisen vanhemman perhettä, vaikka eläisivät vakinaisesti Suomessa perhe-elämää. Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien vähennys uhkaisi mahdollisuutta tavata toisen vanhemman sukulaisia ja läheisiä.  

Maahantulon perusteesta riippumatta maahanmuuttajan perheen maahantulo ja perheen yhdistäminen on tärkeää mahdollistaa joustavasti, muun muassa tulorajoja laskemalla. Tällä hetkellä suomalaisen puolison puolisolta ei vaadita tulorajaa perhesideperusteisessa oleskeluluvassa. On tärkeää, ettei selvitettäessä perheenyhdistämisen kriteereitä ja tulorajoja kiristetä perhesideperusteiden ehtoja vaan päinvastoin helpotetaan.  

 – Perheenyhdistämisen mahdolliset kiristykset huolestuttavat. Perhe on pitovoimaa ja tärkeä osa ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.  Moni kahden kulttuurin perhe pelkää, voiko enää tulevaisuudessa luottaa siihen, että Suomi on hyvä maa perheille ja onko oma perhemuoto sellainen, joka Suomessa on yhteiskunnallisesti hyväksytty, Helmanen kuvailee.  
​
On hyvä, jos hallitus pystyy todella vahvistamaan työelämän vastaanottokyvykkyyttä erityisesti osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden sekä matalan koulutustason tehtävissä toimivien henkilöiden osalta, jotta näiden ryhmien työllistyminen helpottuu. Useiden kahden kulttuurin perheiden asemaa ja hyvinvointia tukee, jos maahan muuttaneen puolison työllistymisen mahdollisuudet paranevat. Tähän tulee kuitenkin osoittaa riittävät resurssit, kuten myös kotoutumiseen ja erityisesti laadukkaaseen kielikoulutukseen.   
  
– Tärkeä askel hallitusohjelmassa on sitoutuminen kielipoliittisen ohjelman toimenpiteisiin, joista yksi on pitkään ajamamme useamman kielen rekisteröinnin mahdollistaminen väestötietojärjestelmään, korostaa Helmanen.  
 
Suomessa ei ole tilaa vihamielisyydelle 
 
Hallitusohjelmassa ei mainita kertaakaan sanaa rasismi, vaikka se on valitettavan yleistä monella eri tasolla yhteiskunnassamme. Rasismin vaikutukset ovat usein syvemmällä kuin luulemme. Rasismin kokemukset vaikuttavat laajasti henkilön hyvinvointiin vielä vuosienkin jälkeen tapahtumasta. Sen vuoksi olisi tärkeää keskittyä rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseen sekä antirasismiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla hyvinvoinnin edistämiseksi.  
 
”Rasismiin liittyviä kysymyksiä tulisi ottaa laajemmin esille julkisessa keskustelussa, ja poliittisen keskustelun vihamielisyyteen on puututtava tiukemmin. Toivomme, että hallitus ei omilla puheillaan lietso eriarvostavaa puhetta ja luo mielikuvia eri ihmisryhmistä”, Helmanen sanoo. 
 
Lisätiedot: 
Elina Helmanen, toiminnanjohtaja, Familia ry elina.helmanen@familiary.fi