I would say that it was quite a complicated path since I was quite on a rolling coaster on-and-off studying Finnish.  I was quite passionate about this language at first, then I was occupied with other activities in my life and Finnish language was no longer a priority. Long story short, I started learning Finnish again in the summer of 2021. It was the first summer in Finland that I did not go to work and stayed at home all day cramming Finnish instead. 

My 10-hour daily routine for learning Finnish include 2 hours of speaking only in Finnish preparing for YKI test, 4 hours of reading one selkokirja, 2 hours of watching series and films in Finnish and the rest is for doing grammar exercises in various kinds of grammar book. I do believe I completed learning Suomen mestari 1-2-3-4, Samalla kartalla 1-2, Harjoitus tekee mestari 1-2-3-4, Hyvin menee 1-2, Ykinköö ja Ykäänkö and several language books available in the library. I did enjoy and sometimes hate the process, and, occasionally, I simply wanted to give up. However, I believe that the crucial element to my success passing YKI 4 level is not the learning process but hope that drags me all the way. 

Puolisoni suomenkielentaito on saanut usein kehuja. Moni kysyy missä ja miten hän on oppinut suomea niin hyvin. Mieheni muistaa useimmiten kiitellä Suomen ammattitaitoisia opettajia ja laadukasta kotoutumiskoulutusta. Itse muistan kehuskella omaa työpanostani kotiopettajattarena.  

Suomenkielen oppiminen oli ensimmäisinä yhteisinä vuosinamme todella korkealla prioriteettilistalla meillä molemmilla. Suomessa harva pystyy elämään ja työskentelemään täysin ilman suomenkieltä – ainakin työnsaantimahdollisuudet ovat huimasti rajatummat. 

Mieheni ilmoittautui kotoutumiskoulutukseen heti kun muutti Suomeen keväällä 2012. Silloisessa kotikaupungissamme Kuopiossa koulutukseen oli jonoa, joten hän pääsi sinne vasta tammikuussa 2013. Onneksi monikulttuurisuuskeskuksessa järjestettiin avoimia suomenkielen kursseja läpi kesän ja syksyllä mieheni pääsi siellä järjestettävään Tervetuloa Suomeen! –kurssille. Näiden ulkopuolisten opettajien lisäksi otin omaksi kunniatehtäväkseni edistää mieheni kielenoppimista sen verran kuin parisuhteemme kesti.  

Tässäpä siis muutama kotikonsti kielenoppimiseen, joista oli meillä hyötyä: 

Sano puolisollesi ääneen (suomeksi) se itsestäänselvyys, että ”minä autan sinua”. Uuden kielen omaksuminen aikuisena ei välttämättä ole mikään pikkujuttu, mutta sinun aktiivisella avulla on iso positiivinen merkitys. Muista kuitenkin, että oppiminen vie aikaa. Ajattele, että viisi työntäyteistä vuotta tuottavat niin hyviä tuloksia, että niistä voi nauttia seuraavat 50 vuotta. Puoliso oppii asioimaan itsenäisesti kaupassa, pankissa, postissa, työkkärissä ja talonmiehen kanssa. Jos et viitsi auttaa puolisoa oppimisessa ja hoidat kaikki asiat hänen puolestaan, joudut ”kärsimään” puolisosi huonosta kielitaidosta lopun ikäsi. Ei ole reilua ketään kohtaan, että sinä olet vastuussa kaikesta ja puolisosi täysin riippuvainen sinusta.