BLOGI

Kielet ovat kauniita, täynnä omanlaisia rytmejään ja hauskoja sanontoja ja ilmaisuja. Liitämme kieliin tunteita ja muistoja. Kieli on erottamattomasti sidoksissa kulttuuriin ja yhteisöön. Tänään 26.9 kun juhlimme Euroopan kielten päivää, juhlimme kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta.  Ja syystä!  Puhutaanhan Euroopassa noin 225 eri kieltä! Mutta ovatko kaikki nämä kielet saman arvoisia? 

Monikielinen lapsi saattaa saada kehuja siitä, että taitaa useampaa eurooppalaista kieltä, jos ne mielletään hyödylliseksi, kuten englanti, espanja tai ranska. Mutta miten suhtaudutaan lapsen monikielisyyteen, jos hänen kotikieltänsä puhuu vain pieni joukko ihmisiä, rajatulla alueella? Tai jos kieli koetaan alempi arvoiseksi koska sitä ei voi käyttää koulussa tai tulevaisuuden työelämässä? Kuinka usein vanhemmat päättävät olla opettamatta vähemmistökieltään lapselleen koska pelkäävät mahdollista syrjintää?

Suomessa puhutaan muitakin ei-alueellisia kieliä. Saamen kieliä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä ja ortografiansa. Karjalan kieltä puhutaan Suomessa ja Venäjällä. Suomessa on noin 11,000 karjalaa taitavaa ihmistä, ja kieliyhteisön jäseniä on noin 30,000 (Kotimaisten Kielten Keskus). Muita ei-alueellisia ja vähemmistökieliä suomessa ovat esimerkiksi suomen- ja ruotsin viittomakielet, tataarin kieli ja Jiddiš.

Monikielisille perheille Euroopan kielten päivä tarjoaa tilaisuuden juhlia oman perheen monikielisyyttä positiivisena voimavarana sekä miettiä yhdessä kielten arvoa ja niiden yhteyttä omiin kulttuurisiin juuriin. On myös hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia asenteita muita kieliä kohtaan ja muistaa että kieli toimii myös vallan työvälineenä. Sillä rajoitetaan pääsyä yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja palveluihin. Hallitsemalla kieltä hallitaan myös ihmisten oikeutta ilmaista ja rakentaa identiteettiään.

Euroopan kielten moninaisuuden kunniaksi voisimme kaikki oppia lisää vähemmistökielistä ja niiden asemasta sekä Suomessa että Euroopassa. Tutkikaa koko perheen kanssa kielten rikasta maalimaa uteliasuudella, tutustukaa suomen vähemmistökielten nykytilaan sekä kielellisiin oikeuksiin. Sano se saameksi projektin kautta voitte esimerkiksi tutustua Suomessa puhuttaviin uhanalaisiin saamelaiskieliin. Euroopan Neuvoston nettisivulta voitte tutustua myös Euroopan vähemmistökieliin, leikkiä kieli etsivää tai oppia mikä on kielen ja dialektin ero.

​Hyvää Eurooppalaisten Kielten Päivää! 

Laura Hytti, Belingual

Kansainvälinen lukutaidonpäivä 8.9. 
​
Tänään vietetään Kansainvälistä lukutaidonpäivää. Kuten tiedämme, lukutaito on erittäin tärkeä taito sekä ihmisoikeus. Lukutaidon avulla voimme mm. kehittää sanavarastoa, empatian kykyä sekä parantaa keskittymiskykyämme.

​YK:n mukaan kuudennes 6–18 vuotiaista maailman lapsista ja nuorista eivät edelleenkään käy koulua ja 14% yli 15-vuotiaista eivät osaa lukea (Suomen YK-liitto 2023). Vaikka lukutaito on kehittynyt vuosikymmenien aikana, maailmassa on edelleen suuria alueellisia eroja lukutaidon osaamisessa. 

However, the fact that the agreement could be seen as a positive shift from an indifferent or even antagonizing tone does not invalidate the need to read this development with a healthy dose of skepticism. Namely, this agreement hyper fixates on the topic of discrimination in the workplace. As a dual Colombian, Finnish citizen I have met migrants and their families from diverse backgrounds and most migrants are very aware of the importance of integration through the learning of Finnish and having access to the job market. Migrants face on a regular basis the vicious cycle of feeling not being fully integrated because of their lack of the right education certificates and/or not having a satisfying proficiency level of Finnish. ​

Individual responsibility is important, but this does not exclude the fact that integration happens for every person and group of people in their own path. Mental health, family life issues and the cultural shock of starting a new life in a different culture are some factors that affect the learning path for migrants and families. For some people, the integration path will take more time than for others. This agreement fails to emphasize that the State has a supporting role providing health and educational services regardless of the stage in the integration process. Furthermore, access to the labor market and fighting against discrimination at the workplace though an important aspect of the struggle against discrimination reduces a multifaceted issue to an economic (more palatable?) one.  ​

The agreement in one hand mentions the importance of participation in early childhood for children with immigration background “as it supports the whole family integration and language learning” while at the same time alludes to the importance of participation from youth with immigration background during the implementation of these policies. I commend the government for this initiative. At the same time, this process should be conducted in a constructive form with families from diverse cultural backgrounds. Integration should not be used as a soft form of assimilation. Sadly, cultural differences are still perceived as a source of problems rather than a sign of strength. Considering the needs of children from intercultural families in their learning process while celebrating and promoting cultural diversity are not conflicting goals. Furthermore, being fully proficient in a language or being labelled as an “economically viable migrant” could be used to promote divisions between families of foreign origin based on arbitrary reasons. On the contrary, in my experience, which I shared with many immigrants in a similar situation, the process of integration, sense of belonging and contribution to the social fabric of our communities is not limited by a language or monetary parameter.   
​

I came to Finland 10 years ago, and since then I had the opportunity to study international human rights, meet new friends and colleagues, and adopt two amazing cats who are part of my intercultural family. During this time, I also had the chance to study Swedish as the second official language at the university. This helped me in my path to integration and has offered me opportunities to learn Finnish. It has also allowed me to have a platform as a researcher to write about human rights issues that matter to me without fear. This peace of mind is something I appreciate in my everyday life because we cannot take it for granted, not even in other EU countries.  
That is the reason, though we still have a long way to go, I am positive we can work in this direction. Despite the levels of political polarization and stark disagreements between sectors of our society, Finland remains an example as a country in term of respect for democratic values and diversity in the world. We can continue these efforts for a more equal society that cares about all families and the new generation by celebrating our differences and taking the right steps in building from other successful experiences in the fight for equality.  

Álvaro Augusto Sanabria-Rangel 
Master in International Human Rights Law, Åbo Akademi
​Secretary General, Human Rights Education Youth Network

​Tarkoittaako maahanmuuttajaperheestä tuleminen monikulttuurisuutta? Vai saammeko monikulttuurisen identiteetin oppimalla puhumaan useampaa kuin yhtä kieltä tai asumalla tai työskentelemällä ulkomailla? 
 
Lähes puolet perheestäni on aina asunut Ruotsissa. En koskaan pitänyt ruotsin kielestä lapsena, koska en koskaan oppinut sitä. Myöhemmin, kun muutin Isoon-Britanniaan, kesti jonkin aikaa tottua puhumaan englanniksi. Nyt myös 6 lastani ovat monikielisiä ja kulttuurisia.
 
 Toisen kielen osaaminen auttaa meitä tulemaan kulttuuritietoisemmiksi ja laajentamaan näköalojamme oman kielemme ulkopuolelle. 
Toisen kielen oppiminen on verrattavissa toisen identiteetin saamiseen - monikulttuuriseen identiteettiin, jolla on useita etuja sekä henkilökohtaisessa että ammatillisessa elämässämme. 

The changes regarding immigration planned by the new government will weaken the rights and well-being of intercultural families and immigrants.  

The future government's policies reflect a distrust of immigration and immigrants. In its program, the government stresses its desire to strengthen democracy, inclusion, and trust in society. Differentiating social security for immigrants and permanent residents in Finland does not contribute to this goal.  
​
Finland must be a good country for everyone. The government program only considers migrants to Finland from the point of view of public finances and employment. Immigrants trying to get employed often encounter challenges due to discriminatory structures and structural racism, as well as strict language requirements. It would be crucial to promote actions to address discriminatory structures and the racism people face, says Elina Helmanen, Executive Director of Familia ry. 

​I am a mom. A mom in an intercultural family! A mom with a partner and 5 children + a big dog. A family where we speak 3 languages between us, but Not a single person of us can speak all the languages. That is my family, even though not all the children are biologically mine, but mentally they are mine and will always be. I also have a big dog now. It is funny how love has “given” me all these bonuses, because I never wanted many kids, and I am terrified of dogs. Anyway I am in love with my partner and I also got to a point where I appreciate my bonus dog. I see myself as the luckiest ever, to have all my kids. How I was brought up, it is normal to get none, one or two children. Not five!