Maahanmuuttajana Taiwanissa oppii arvostamaan Suomen käytäntöjä ja tapoja tukea maahanmuuttajia

​Maahanmuuttajat usein kohtaavat monenlaisia haasteita uudessa asuinmaassaan. Haasteet voivat liittyä esimerkiksi kulttuurieroihin, kielimuuriin, työllistymiseen tai vaikkapa uuteen ympäristöön sopeutumiseen. Viime vuosina Suomessa maahanmuutto ja maahanmuuttajien kokemat haasteet ovat olleet pinnalla. Nyt olen itsekin päässyt kokemaan, millaista elämä maahanmuuttajana on, vaikkakin en Suomessa vaan Taiwanissa. Taiwan on mielestäni asuinpaikkana ihanteellinen, sillä täällä on erittäin turvallista asua ja ihmiset ovat ystävällisiä. Toisaalta toisella puolella maailmaa asuessaan tulee myös kohdanneeksi monenmoisia haasteita, jolloin oppii arvostamaan niitä asioita, jotka Suomessa ovat paremmin sekä erityisesti niitä tekijöitä, joilla helpotetaan maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Tässä blogipostauksessa haluan antaa maahanmuuttajien kokemia haasteita väheksymättä arvostusta suomalaiselle yhteiskunnalle, tuoden erityisesti esiin niitä haasteita, joihin Suomessa on olemassa jonkinlainen tuki tai ratkaisu.

Kulttuurierot
Taiwanin ja Suomen välillä kulttuurieroja löytyy etenkin juhlissa ja perinteissä, kommunikaatiotyyleissä sekä työelämäkulttuurissa. Taiwanissa pääperiaatteena on, että maahan muuttaessaan ihminen sopeutuu maan mukaisiin käytäntöihin ja tapoihin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei erilaisten vähemmistöjen taustoja tai tottumuksia oteta huomioon yhtä systemaattisesti kuin Suomessa.

Suomella on pitkä monikulttuurinen historia ja tämän vuoksi myös kulttuurierot osataan huomioida paremmin esimerkiksi koulutuksessa ja työpaikoilla. Ihmisiä esimerkiksi kannustetaan avoimeen ja kunnioittavaan kommunikaatioon eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

Suomessa oletus ihmisen sopeutumisesta maan mukaisiin käytäntöihin ja tapoihin ei ole niin vahva. Kaikkien ihmisten kulttuurisia tapoja ja tarpeita yritetään ymmärtää erilaisissa tilanteissa sekä niillä on usein painoarvoa päätöksiä tehtäessä. Tällöin ei ole pakko sopeutua tiettyyn kulttuuriseen muottiin vaan on mahdollisuus tuoda oma kulttuurinsa osaksi suomalaista kulttuuria. 

​Taiwanin ruokakulttuuri on todella erilainen verrattuna Suomeen. Night marketeista löydät ruokaa ankkojen päistä sammakoiden reisiin. Pohjoismaalaiset ravintolat ovat harvassa Ikeasta löytyviä lihapullia lukuun ottamatta. Myös kauppojen tuotevalikoima on todella suppea pohjoismaalaisten tai länsimaalaisten tuotteiden osalta. Suomesta taas löytyy paljon monikulttuurisia ravintoloita ja kauppoja, joista saa monenlaisia elintarvikkeita ja tuotteita eri maista ja kulttuureista. Tämä on se rikkaus, minkä maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan ja se auttaa tulevia maahanmuuttajia pitämään ruokakulttuurinsa läsnä uudesta asuin- ja kulttuuriympäristöstään huolimatta. Lisäksi on kehuttava Suomen vähittäiskauppojen tuotevalikoimaa, joka on paljon laajempi kuin Taiwanissa, ja jossa on otettu huomioon erilaiset ruokakulttuurit ja raaka-aineet ympäri maailman.
 
Kielimuuri
Taiwanissa puhutaan pääasiassa mandariinikiinaa. Englannin kielellä pärjää kaupungeissa, mutta englanninkielistä palvelun saamista ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi pankkiasioinnit sekä ajanvaraukset terveydenhoitopalveluihin on pitänyt aina hoitaa puhelimesta löytyvän Kääntäjä-sovelluksen avulla kiinaksi, sillä englannin kielistä palvelua ei ole ollut saatavilla. Lisäksi tulkkauspalvelun saaminen omalla äidinkielellä, omassa tilanteessani suomen kielellä on lähes mahdottomuus. Kun verrataan tilannetta Suomeen, jossa tulkkausta on mahdollista saada yli 80 kielellä ja vielä valtion tuella, on tilanne melko ihanteellinen. Lisäksi Tilastokeskuksen (2018) mukaan vuonna 2017 Suomessa reilu 80 % aikuisväestöstä puhui vähintään perustasoisesti englantia, joka on tunnetuin globaaleista kielistä. Toisin sanoen palvelun saanti ja muu kommunikointi onnistuu Suomessa englannin kielellä hyvin. Voidaan siis todeta, että Suomessa on melko hyvä kielellinen tilanne ja tukea saatavilla kielimuurin estämiseksi. 

​Suomella ja Taiwanilla on yhteistä se, että maiden pääkielet eli suomi ja mandariinikiina ovat molemmat erittäin vaikeita kieliä oppia. Tämä saattaa aiheuttaa päänvaivaa monelle maahanmuuttajalle. Mandariinikiina mielletään useiden lähteiden mukaan maailman vaikeimmaksi kieleksi. Monesti myös suomen kieli on mukana listassa. Toisaalta Suomen toisena virallisena kielenä toimii ruotsi, joka luokitellaan melko helpoksi kieleksi oppia. On kuitenkin huomioitava, että tämä on yleinen luokittelu, jolloin kohderyhmänä ovat usein englannin kieltä puhuvat. Tämä ei siis tietenkään päde jokaisen ihmisen kohdalla, sillä kielen oppimiseen varmasti vaikuttaa kielen samankaltaisuus oman äidinkielen kanssa: kielen kirjaimisto ja kirjaimet sekä rakenne ja kielioppi.

Työllistyminen
Työllistyminen Taiwanissa vaatii lähtökohtaisesti kiinan kielen osaamista. Pelkällä englannin kielellä työskenteleminen on mahdollista lähinnä suurissa kansainvälisissä yrityksissä tai englannin kielen opettajana. Palvelualat usein vaativat edes jonkin tasoisen kiinan kielen osaamisen, sillä suurin osa paikallisista ei ymmärrä tai puhu sanaakaan englantia. Ilman kattavaa koulutusta työllistyminen Taiwanissa saattaa olla haastavaa etenkin, jos haluaa löytää työn, jossa työntekijän oikeudet ja työolosuhteet ovat kunnossa. Työttömänä jäät oman onnesi nojaan, sillä Taiwanissa sosiaalietuudet ovat pääasiassa saatavilla vain Taiwanin kansalaisille. Maahanmuuttajilla Suomessa on omat haasteensa työllisyyden suhteen, sillä työmarkkina-asema on suomalaistaustaisia heikompi. Positiivista on kuitenkin se, että maahanmuuttajien työllisyys ylittää Suomessa EU-keskitason ja on viime vuosien perusteella yhä kasvussa. (Sutela 2023.) Suomessa kielitaito vaatimukset ovat alasta riippuvaisia, mutta esimerkiksi pelkällä englannilla on mahdollista työskennellä ravintola-, rakennus-, siivous-, kuljetus- sekä IT-alalla (InfoFinland 2024). Lisäksi kaikkien työntekijöiden oikeudet ja työolosuhteet ovat ainakin yleisesti ottaen kattavia sekä Suomen työlainsäädäntöön perustuvia.
 
Uuteen ympäristöön sopeutuminen
Uuteen ympäristöön sopeutuminen voi olla erittäin haastavaa etenkin, jos arkiset käytännön asiat eroavat paljon kotimaan käytännöistä tai tutustuminen paikalliseen yhteisöön ei onnistu. Taiwanissa asuu melko vähän maahanmuuttajia ja heistä vähäisistäkin suurin osa on tullut muista Aasian maista. Täten Suomesta tai edes Euroopasta muuttaessaan on vaikea luoda laajaa tuttavapiiriä ihmisten kanssa, jotka tulevat lähes samoista kulttuuritaustoista tai puhuvat samaa äidinkieltä. Esimerkiksi tällä hetkellä Taiwanissa asuu vain joitakin kymmeniä suomalaisia. Myös paikallisiin tutustuminen on vaikeaa, jos kiinan kieli ei luonnistu, sillä englannin kielen taito on monella heikko. Sopeutuminen yhteiskuntaan on kaikesta huolimatta tehtävä täysin omin avuin. ​

Yleisesti ottaen Suomessa asuu enemmän maahanmuuttajia kuin Taiwanissa, sillä Suomi on vastaanottanut viime vuosikymmeninä merkittävästi maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa. Tämän vuoksi maahanmuuttajana Suomessa on mahdollista löytää samasta maasta tulleita tai saman kulttuuritaustan omaavia ihmisiä. Lisäksi Suomessa on monia järjestöjä ja erilaisia kerhoja, joissa maahanmuuttajat voivat kokea yhteisöllisyyttä ja jakaa kokemuksiaan vertaistuen avulla.

Suomessa on siis enemmän resursseja ja tukiverkostoja maahanmuuttajille sekä eri kulttuuritaustoista tuleville ihmisille sopeutumiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Suomi on myös yhteiskuntana monikielinen ja -kulttuurinen sekä asukkaat kielellisesti taitavia koulutuksen puolesta, joten kantaväestöön tutustuminen tuskin jää kielellisten haasteiden takia toteutumatta.
 
Lopuksi
Aina on parantamisen varaa, jopa Suomella. On kuitenkin hyvä muistaa ja huomioida myös ne positiiviset asiat ja saavutukset, jotka Suomessa ovat jo toteutuneet ja käytössä maahanmuuttajien tukemiseksi. Etäisyys ja kokemukset muualta päin maailmaa ovat opettaneet näkemään asioita eri valossa. Suomen antama tuki maahanmuuttajille antaa aihetta arvostukselle. Kiitos siitä kuuluu Suomen viranomaisille, julkisille organisaatioille sekä erityisesti maahanmuuttajia tukeville järjestöille.

Kirjoittanut: Sarianne Karjalainen


Lähteet:
InfoFinland 2024. Kielitaito ja pätevyysvaatimukset. Viitattu 5.3.2024. https://www.infofinland.fi/fi/work-and-enterprise/finnish-working-life/language-skills-and-qualification-requirements#heading-26268a24-7873-415e-a0ef-b491092042bb
Sutela, H. 2023. Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa yli EU-keskitason – työmarkkina-asema heikompi kuin suomalaistaustaisilla.  Viitattu 5.3.2024. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-tyollisyys-suomessa-yli-eu-keskitason-tyomarkkina-asema-heikompi-kuin-suomalaistaustaisilla/
Tilastokeskus 2017. Englantia osataan parhaiten. Viitattu 4.3.2024. https://www.stat.fi/til/aku/2017/04/aku_2017_04_2018-12-12_kat_002_fi.html