Kansainvälinen lukutaidonpäivä 8.9. 
​
Tänään vietetään Kansainvälistä lukutaidonpäivää. Kuten tiedämme, lukutaito on erittäin tärkeä taito sekä ihmisoikeus. Lukutaidon avulla voimme mm. kehittää sanavarastoa, empatian kykyä sekä parantaa keskittymiskykyämme.

​YK:n mukaan kuudennes 6–18 vuotiaista maailman lapsista ja nuorista eivät edelleenkään käy koulua ja 14% yli 15-vuotiaista eivät osaa lukea (Suomen YK-liitto 2023). Vaikka lukutaito on kehittynyt vuosikymmenien aikana, maailmassa on edelleen suuria alueellisia eroja lukutaidon osaamisessa. 

Scroll down for Finnish Blog

Traveling allows you to introduce the child to his or her other culture and may strengthen his or her desire to learn speaking that culture's language. That's why we have collected some interesting blogs with tips and recommendations related to traveling with a multilingual child. Andrea Breitenmoser first explains in her video blog why traveling with bilingual or multilingual children is worthwhile. ​"Multilingual travel lesson" teaches, for example, that children's interest and motivation to learn another language can be promoted by demonstrating that language is really useful and necessary by using it in front of them when traveling, and also to highlight it. One blog mentions, among other things, the inclusion of audiobooks on the journey. In one other blog from the below, it is also taken into account that cultural education is benefitting the learning of language. Immersion in a child's second language and its culture and traditions is discussed a lot in these blogs, as it is an important source of motivation and interest for the child. 

MIXED – Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä
​
Millaista on nykypäivän suomalaisuus?
Kattava tietokirja taltioi mixed-suomalaisten kokemuksia ja esittelee antirasismin periaatteita.

This book is a contemporary picture of Finnishness. The interviews and stories take us close to the experiences of mixed Finns. For us in Familia, this book encompasses broadly the challenges and opportunities for intercultural youth and intercultural families in Finland. The book is also an information package about concepts such as racism and discrimination.
​
Meet the perspectives of a parent of a mixed child, a mixed adult and a mixed young!

Maailmassa puhutaan tuhansia kieliä. Eri kielten ja kulttuurien yhteiselo on luonteva osa myös monen suomalaisperheen arkea, ja monessa kodissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Virallisesti Suomessa puhutaan äidinkielenä yli 160:tä eri kieltä. Suomi kieliympäristönä on rikastunut suhteellisen nopeasti. Kun vielä 1980-luvulla vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus koko Suomen väestöstä oli vain 0,2 prosenttia, on vastaava osuus tänä päivänä jo yli 8 prosenttia. (Tilastokeskus 2023.) Todellisuudessa puhuttuja kieliä ja vieraskielisiä on Suomessa paljon enemmän.
​
Nyt jo edesmenneet vanhempani syntyivät ja kasvoivat maaseudulla Itä-Suomessa 1940–1960 luvuilla. Vaikka Suomi on aina ollut monikielinen maa, vanhempieni elinympäristöt olivat yksikielisiä ja mahdollisuudet opiskella, kuulla tai käyttää eri kieliä olivat heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan rajalliset. Isäni yritti aikuisena parhaansa mukaan puhua englantia aina, kun se vain oli mahdollista. Mutta isäni myös turhautui usein siihen, että hän ei voinut käydä syvällisiä keskusteluja ulkomailla tapaamiensa ihmisten kanssa. Äitini puolestaan ajatteli, että kieliä ei voi käyttää, jos niitä ei osaa kunnolla. En muista äitini juuri koskaan puhuneen englantia muutamaa sanaa lukuun ottamatta muista kielistä puhumattakaan. Mietin usein, miten erilaista elämä olisi voinut vanhemmilleni ja meille perheenä olla, jos vanhemmillani olisi ollut samat mahdollisuudet kielten opiskeluun ja niiden käyttöön kuin omalla sukupolvellani. Onnekseni pääsin kuitenkin seuraamaan, kuinka isäni ja aviomieheni vielä aikuisina pystyivät luomaan läheisen ystävyyssuhteen ja keskustelemaan syvällisistäkin asioista luontevasti suomea ja espanjaa keskenään sekoittaen. Tämä onnistui huumorin, välittämisen sekä aidon ymmärtämistarpeen ja -halun ansiosta. Hetkittäin olin näkevinäni isoisän katseessa ylpeyttä hänen seuratessaan lastenlastensa kieleilyä. 

It is holiday season, and this time of the year is a perfect occasion to put into practice the intercultural richness of our family. My husband is from Finland, and I am from Nicaragua. Together we are raising a trilingual 4-year-old girl who has big expectations for Christmas. But how do we reconcile two cultures in a festive tone? Christmas is not always nice and fun, but this blog is a photography of our life situation in December 2022, and if you relate to it, you might also be in an intercultural family.
              
Christmas started early with a generous amount of snow that fell and never went away. Back home there is no snow ever, so I find amusing to see my daughter play and eat the snow that announces that Christmas is near. A Christmas calendar with little chocolates to open day by day is a new experience for me: this time my daughter chose herself the type of calendar she wanted to have.

Our family playlist includes songs such as “El burrito Sabanero”, “Last Christmas” and “Tonttujen jouluyö Tip Tap (Soihdut sammuu)”. My daughter makes her own version of the lyrics in Spanish, Finnish and English, mixing all the songs. Yes, Christmas carols are part of our repertoire and that is where things get a bit intercultural.

Have you heard about children's rights on November20th? No?  Then let me tell you a little about it! 

Their very origins go back to the US in 1857, from a pastor who appreciated children a lot, and facilitated the first “rose day”. This tradition later changed to children's day. In December 1954, the United Nations General Assembly invited all countries of the world to establish the Children’s Day, to make the rights of children visible, to exchange and promote understanding towards children, the need of their welfare, and start actions to promote the vision and goals of the UN Charter.

In Familia, one of the many things we do to honor this day is promoting the rights of multilingual families and their children.​

Tänä vuonna isovanhempien päivää vietettiin 15.10.2022. Isovanhempien päivää on vietetty Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1985 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n aloitteesta. Mitä isovanhemmuus on, ja miten kahdenkulttuurin perheissä voidaan juhlistaa isovanhemmuutta?
 
Isovanhemman suhde lapsenlapsiin on monien tekijöiden summa, ja suhteeseen vaikuttavat muun muassa:

• Välimatka

Asuuko perhe samassa kaupungissa tai maassa? Minkälaiset mahdollisuudet matkustamiseen?

• Arvot

Onko isovanhemmilla samat arvot kuin perheellä?

• Elämäntilanne

Onko isovanhemmat töissä? Minkälainen heidän terveytensä on?

• Vuorovaikutus

Onko isovanhemmalla ja lapsenlapsella yhteistä kieltä?

​Helsingin perhehoidon työntekijät Anu Turri ja Niina Marjoniemi pyysivät meitä kuvaamaan, millaista on olla monikulttuurinen sijaisperhe. Tässä meidän ajatuksia:
 
Olemme helsinkiläinen, monikulttuurinen sijaisperhe. Meillä on omia biologisia lapsia ja sen lisäksi Helsingin lastensuojelu on sijoittanut meille lapsen, joka tarvitsee turvallisen kodin.
 
 Meidän perheessä toinen vanhempi puhuu kaikille lapsille suomea ja toinen englantia.
Lapset oppivat luonnostaan arjen tiimellyksessä puhumaan molempien vanhempien käyttämiä kieliä. Meidän mielestämme se on suuri rikkaus yhä kansainvälistyvässä maailmassa. Se on lahja, jonka voimme antaa lapsille heidän tulevaisuuttaan varten.

Today, May 21st is the International Day for Cultural Diversity, a day on which all kinds of cultures and families are celebrated — especially those that do not resemble typical families in which there is one mom, one dad and everyone shares the same cultural and linguistic backgrounds. When we navigate the realm of families, International Day for Cultural Diversity acknowledges that families can look very different, with family members speaking different languages, sharing different backgrounds, and sometimes having just one parent, or two moms or two dads.