​Reilun ja toimivan yhteiskunnan edellytys on kaikki yhdenvertaisesti tavoittava demokratia – se, että kaikilla on todellisuudessa yhtäläiset mahdollisuudet osallistua esimerkiksi vaaleissa, kuntalais-, alue- ja kansalaisaloitteisiin tai vaikkapa yhdistystoimintaan. Vähemmistöasemassa olevien osallistuminen demokratiaan edistää hyviä väestösuhteita, ulkopuolelle jääminen puolestaan syventää segregaatiota yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että maahanmuuttaneet ja monikieliset suomalaiset pystyvät osallistu­maan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen yhdenvertaisesti. Oikeusministeriön julkaisemassa raportissa “Korjataan maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten demokratiavaje” (2022)  etsitään syitä maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten aliedustukseen demokraattisen osallistumisen muodoissa. Aliedustus tarkoittaa, että ulkomaalaistaustaisten osuus vaaleilla parlamentaarisissa elimissä ei vastaa heidän osuuttaan väestöstä, joka puolestaan aiheuttaa demokratiavajetta.

MIXED – Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä
​
Millaista on nykypäivän suomalaisuus?
Kattava tietokirja taltioi mixed-suomalaisten kokemuksia ja esittelee antirasismin periaatteita.

This book is a contemporary picture of Finnishness. The interviews and stories take us close to the experiences of mixed Finns. For us in Familia, this book encompasses broadly the challenges and opportunities for intercultural youth and intercultural families in Finland. The book is also an information package about concepts such as racism and discrimination.
​
Meet the perspectives of a parent of a mixed child, a mixed adult and a mixed young!

Maailmassa puhutaan tuhansia kieliä. Eri kielten ja kulttuurien yhteiselo on luonteva osa myös monen suomalaisperheen arkea, ja monessa kodissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Virallisesti Suomessa puhutaan äidinkielenä yli 160:tä eri kieltä. Suomi kieliympäristönä on rikastunut suhteellisen nopeasti. Kun vielä 1980-luvulla vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus koko Suomen väestöstä oli vain 0,2 prosenttia, on vastaava osuus tänä päivänä jo yli 8 prosenttia. (Tilastokeskus 2023.) Todellisuudessa puhuttuja kieliä ja vieraskielisiä on Suomessa paljon enemmän.
​
Nyt jo edesmenneet vanhempani syntyivät ja kasvoivat maaseudulla Itä-Suomessa 1940–1960 luvuilla. Vaikka Suomi on aina ollut monikielinen maa, vanhempieni elinympäristöt olivat yksikielisiä ja mahdollisuudet opiskella, kuulla tai käyttää eri kieliä olivat heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan rajalliset. Isäni yritti aikuisena parhaansa mukaan puhua englantia aina, kun se vain oli mahdollista. Mutta isäni myös turhautui usein siihen, että hän ei voinut käydä syvällisiä keskusteluja ulkomailla tapaamiensa ihmisten kanssa. Äitini puolestaan ajatteli, että kieliä ei voi käyttää, jos niitä ei osaa kunnolla. En muista äitini juuri koskaan puhuneen englantia muutamaa sanaa lukuun ottamatta muista kielistä puhumattakaan. Mietin usein, miten erilaista elämä olisi voinut vanhemmilleni ja meille perheenä olla, jos vanhemmillani olisi ollut samat mahdollisuudet kielten opiskeluun ja niiden käyttöön kuin omalla sukupolvellani. Onnekseni pääsin kuitenkin seuraamaan, kuinka isäni ja aviomieheni vielä aikuisina pystyivät luomaan läheisen ystävyyssuhteen ja keskustelemaan syvällisistäkin asioista luontevasti suomea ja espanjaa keskenään sekoittaen. Tämä onnistui huumorin, välittämisen sekä aidon ymmärtämistarpeen ja -halun ansiosta. Hetkittäin olin näkevinäni isoisän katseessa ylpeyttä hänen seuratessaan lastenlastensa kieleilyä. 

We currently live in a globalized, interconnected, multicultural world.  Societies are shifting towards environments where people from different cultures, nationalities, languages, beliefs, and customs live together in one community. Increased intercultural contact is more likely, and therefore new social interactions are constantly settled.
​
Intercultural friendships represent a complex intimate intersection of different variables, aspects, and processes. They are unique in a way that individuals most surmount challenges such as overcoming stereotypes and negotiate cultural differences. On the other hand, intercultural friends can benefit from expanding cultural knowledge and broaden their perspectives. 

Hello everybody! I’m Melis, a graphic designer from Istanbul, Turkey. I started volunteering for Familia last year soon after I joined the Finnish language course of the organization. I love how Familia supports and helps us to get to know about diverse families and cultures in Finland. I myself like Finnish culture and Finland a lot. Even though I only visited Helsinki once, It felt very welcoming with the multi-cultural structure and comfort that I saw in peoples face. I’m still learning a lot about Finnish culture; and hearing from the diverse people living in Finland, I understand more and more everyday. That’s why I feel very lucky to be a part of this community as a foreigner myself:) ​