Juhlimmeko Euroopan kielten päivänä kaikkia Euroopan kieliä?

Kielet ovat kauniita, täynnä omanlaisia rytmejään ja hauskoja sanontoja ja ilmaisuja. Liitämme kieliin tunteita ja muistoja. Kieli on erottamattomasti sidoksissa kulttuuriin ja yhteisöön. Tänään 26.9 kun juhlimme Euroopan kielten päivää, juhlimme kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta.  Ja syystä!  Puhutaanhan Euroopassa noin 225 eri kieltä! Mutta ovatko kaikki nämä kielet saman arvoisia? 

Monikielinen lapsi saattaa saada kehuja siitä, että taitaa useampaa eurooppalaista kieltä, jos ne mielletään hyödylliseksi, kuten englanti, espanja tai ranska. Mutta miten suhtaudutaan lapsen monikielisyyteen, jos hänen kotikieltänsä puhuu vain pieni joukko ihmisiä, rajatulla alueella? Tai jos kieli koetaan alempi arvoiseksi koska sitä ei voi käyttää koulussa tai tulevaisuuden työelämässä? Kuinka usein vanhemmat päättävät olla opettamatta vähemmistökieltään lapselleen koska pelkäävät mahdollista syrjintää?

Euroopan vähemmistö kielet

Euroopan valtakielten lisäksi, Euroopassa puhutaan sekä alueellisia että ei-alueellisia vähemmistökieliä. Euroopan Neuvoston mukaan Euroopan vähemmistökieliä puhuu jopa 50 miljoonaa ihmistä. Joitakin kieliä, kuten Falaa puhutaan pääasiassa vain kolmessa kylässä Portugalin rajalla sijaitsevassa laaksossa. Jotkut vähemmistö kielet ovat ”ei-alueellisia” eli niitä puhutaan eri maissa ympäri Eurooppaa, joihin ne ovat levinneet muuttoliikkeen myötä, kuten esimerkiksi romanikieli.  Vaikka kieltä käytetäisiin useammassa Euroopan maassa, voivat ne silti olla uhanalaisia. Esimerkiksi Suomessa puhuttu romanikielen pohjoinen murre, kaalo, luokitellaan vakavasti uhanalaiseksi kieleksi. Romanikieltä puhuvien lukumäärän on arvioitu vähentyneen 50 vuoden aikana lähes 40%. Romaniväestöä arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000-12 000, heistä arviolta kolmasosa puhuu romanikieltä. (Oikeusministeriö, Kotimaisten Kielten Keskus). Tämä perustuu kuitenkin arvioon, sillä hyvin harva ilmoittaa romanikielen äidinkielekseen väestörekisteriin. ​

Suomessa puhutaan muitakin ei-alueellisia kieliä. Saamen kieliä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä ja ortografiansa. Karjalan kieltä puhutaan Suomessa ja Venäjällä. Suomessa on noin 11,000 karjalaa taitavaa ihmistä, ja kieliyhteisön jäseniä on noin 30,000 (Kotimaisten Kielten Keskus). Muita ei-alueellisia ja vähemmistökieliä suomessa ovat esimerkiksi suomen- ja ruotsin viittomakielet, tataarin kieli ja Jiddiš.

Monikielisille perheille Euroopan kielten päivä tarjoaa tilaisuuden juhlia oman perheen monikielisyyttä positiivisena voimavarana sekä miettiä yhdessä kielten arvoa ja niiden yhteyttä omiin kulttuurisiin juuriin. On myös hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia asenteita muita kieliä kohtaan ja muistaa että kieli toimii myös vallan työvälineenä. Sillä rajoitetaan pääsyä yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja palveluihin. Hallitsemalla kieltä hallitaan myös ihmisten oikeutta ilmaista ja rakentaa identiteettiään.

Euroopan kielten moninaisuuden kunniaksi voisimme kaikki oppia lisää vähemmistökielistä ja niiden asemasta sekä Suomessa että Euroopassa. Tutkikaa koko perheen kanssa kielten rikasta maalimaa uteliasuudella, tutustukaa suomen vähemmistökielten nykytilaan sekä kielellisiin oikeuksiin. Sano se saameksi projektin kautta voitte esimerkiksi tutustua Suomessa puhuttaviin uhanalaisiin saamelaiskieliin. Euroopan Neuvoston nettisivulta voitte tutustua myös Euroopan vähemmistökieliin, leikkiä kieli etsivää tai oppia mikä on kielen ja dialektin ero.

​Hyvää Eurooppalaisten Kielten Päivää! 

Laura Hytti, Belingual