​Tarkoittaako maahanmuuttajaperheestä tuleminen monikulttuurisuutta? Vai saammeko monikulttuurisen identiteetin oppimalla puhumaan useampaa kuin yhtä kieltä tai asumalla tai työskentelemällä ulkomailla? 
 
Lähes puolet perheestäni on aina asunut Ruotsissa. En koskaan pitänyt ruotsin kielestä lapsena, koska en koskaan oppinut sitä. Myöhemmin, kun muutin Isoon-Britanniaan, kesti jonkin aikaa tottua puhumaan englanniksi. Nyt myös 6 lastani ovat monikielisiä ja kulttuurisia.
 
 Toisen kielen osaaminen auttaa meitä tulemaan kulttuuritietoisemmiksi ja laajentamaan näköalojamme oman kielemme ulkopuolelle. 
Toisen kielen oppiminen on verrattavissa toisen identiteetin saamiseen - monikulttuuriseen identiteettiin, jolla on useita etuja sekä henkilökohtaisessa että ammatillisessa elämässämme. 

Scroll down for Finnish Blog

Traveling allows you to introduce the child to his or her other culture and may strengthen his or her desire to learn speaking that culture's language. That's why we have collected some interesting blogs with tips and recommendations related to traveling with a multilingual child. Andrea Breitenmoser first explains in her video blog why traveling with bilingual or multilingual children is worthwhile. ​"Multilingual travel lesson" teaches, for example, that children's interest and motivation to learn another language can be promoted by demonstrating that language is really useful and necessary by using it in front of them when traveling, and also to highlight it. One blog mentions, among other things, the inclusion of audiobooks on the journey. In one other blog from the below, it is also taken into account that cultural education is benefitting the learning of language. Immersion in a child's second language and its culture and traditions is discussed a lot in these blogs, as it is an important source of motivation and interest for the child. 

​Reilun ja toimivan yhteiskunnan edellytys on kaikki yhdenvertaisesti tavoittava demokratia – se, että kaikilla on todellisuudessa yhtäläiset mahdollisuudet osallistua esimerkiksi vaaleissa, kuntalais-, alue- ja kansalaisaloitteisiin tai vaikkapa yhdistystoimintaan. Vähemmistöasemassa olevien osallistuminen demokratiaan edistää hyviä väestösuhteita, ulkopuolelle jääminen puolestaan syventää segregaatiota yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että maahanmuuttaneet ja monikieliset suomalaiset pystyvät osallistu­maan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen yhdenvertaisesti. Oikeusministeriön julkaisemassa raportissa “Korjataan maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten demokratiavaje” (2022)  etsitään syitä maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten aliedustukseen demokraattisen osallistumisen muodoissa. Aliedustus tarkoittaa, että ulkomaalaistaustaisten osuus vaaleilla parlamentaarisissa elimissä ei vastaa heidän osuuttaan väestöstä, joka puolestaan aiheuttaa demokratiavajetta.

We currently live in a globalized, interconnected, multicultural world.  Societies are shifting towards environments where people from different cultures, nationalities, languages, beliefs, and customs live together in one community. Increased intercultural contact is more likely, and therefore new social interactions are constantly settled.
​
Intercultural friendships represent a complex intimate intersection of different variables, aspects, and processes. They are unique in a way that individuals most surmount challenges such as overcoming stereotypes and negotiate cultural differences. On the other hand, intercultural friends can benefit from expanding cultural knowledge and broaden their perspectives. 

Hello everybody! I’m Melis, a graphic designer from Istanbul, Turkey. I started volunteering for Familia last year soon after I joined the Finnish language course of the organization. I love how Familia supports and helps us to get to know about diverse families and cultures in Finland. I myself like Finnish culture and Finland a lot. Even though I only visited Helsinki once, It felt very welcoming with the multi-cultural structure and comfort that I saw in peoples face. I’m still learning a lot about Finnish culture; and hearing from the diverse people living in Finland, I understand more and more everyday. That’s why I feel very lucky to be a part of this community as a foreigner myself:) ​

It is holiday season, and this time of the year is a perfect occasion to put into practice the intercultural richness of our family. My husband is from Finland, and I am from Nicaragua. Together we are raising a trilingual 4-year-old girl who has big expectations for Christmas. But how do we reconcile two cultures in a festive tone? Christmas is not always nice and fun, but this blog is a photography of our life situation in December 2022, and if you relate to it, you might also be in an intercultural family.
              
Christmas started early with a generous amount of snow that fell and never went away. Back home there is no snow ever, so I find amusing to see my daughter play and eat the snow that announces that Christmas is near. A Christmas calendar with little chocolates to open day by day is a new experience for me: this time my daughter chose herself the type of calendar she wanted to have.

Our family playlist includes songs such as “El burrito Sabanero”, “Last Christmas” and “Tonttujen jouluyö Tip Tap (Soihdut sammuu)”. My daughter makes her own version of the lyrics in Spanish, Finnish and English, mixing all the songs. Yes, Christmas carols are part of our repertoire and that is where things get a bit intercultural.

When I first moved here, I found some similarities between Finland and my home country of Canada. I felt some sense of familiarity with nature, which makes me feel like I could be in Canada, and the attitude of surviving winter - that all one needs is the proper clothing to get outside. In the summers, people in both Canada and Finland flock to a cabin near a lake, and in winter many people do winter activities like skiing or playing ice hockey. Canadians are stereotypically very polite, and Finns are stereotypically very reserved, but for some reason, the aggressive and physical game of ice hockey attracts players from both countries. 
​
Usually, when I travel internationally, people have not heard of my hometown, it’s not a big city and not a tourist destination. However, when I moved to Finland, I realized that people had actually heard of my hometown of Winnipeg! One of Finland’s most famous hockey players, Teemu Selänne made his start in Winnipeg, and more recently, Patrik Laine was drafted to Winnipeg and played there for a few years.

Today, May 21st is the International Day for Cultural Diversity, a day on which all kinds of cultures and families are celebrated — especially those that do not resemble typical families in which there is one mom, one dad and everyone shares the same cultural and linguistic backgrounds. When we navigate the realm of families, International Day for Cultural Diversity acknowledges that families can look very different, with family members speaking different languages, sharing different backgrounds, and sometimes having just one parent, or two moms or two dads. 

8.5.2022 on neljäs äitienpäivä, jonka saan viettää äitinä. Olen äiti kahden kulttuurin ja kolmen kielen perheessä, ja olen tilanteesta, kysyjästä ja vastaajasta riippuen äiti, mamãe tai mum. Vuosia sitten sain monien sattumien kautta Brasilian osaksi elämääni, ensin työpaikan, sitten rakkauden kautta. En tuolloin vielä aavistanut, että myöhemmin minulla olisi lapsi, jonka elämää ja identiteettiä muovaavat sekä Suomen että Brasilian kulttuurit. Lapsemme asuu Suomessa, juo piimää, nauttii saunomisesta ja leikkii lumessa, mutta samalla hän pyytää musiikiksi “música brasileiraa”, haluaa farovaa riisiinsä ja katsoo Ryhmä Hau:ta portugaliksi. Äitiys monikulttuurisessa ja -kielisessä perheessä on täynnä samoja onnen hetkiä, riittämättömyyden tunteita ja arjen rutiinien toistoa kuin perheissä, jossa puhutaan yhtä kieltä. Samalla perheen monikulttuurisuus ja -kielisyys tuo mukanaan erilaisia haasteita.

Usein kuulee sanottavan, että äidinkieli eli se kieli, jonka ensimmäisenä olet oppinut, on nimenomaan se sydämen ja tunteiden kieli. Näin varmasti usein onkin, sillä ensikieli on myös se kieli, jolla olet tutustunut maailmaan ja tunteisiin. Olen kuitenkin jo pitkään pohdiskellut, eikö tunnekieliä voi olla enempää kuin yksi, sillä mielestäni aikuisiällä oppimani espanja on minulle henkilökohtaisesti ollut nimenomaan suurten tunteiden; niin ilojen ja rakkauksien, kuin surujen ja pettymystenkin kieli. Onko sydämemme yksikielinen?
​
Aloin opiskella espanjaa, jotta ymmärtäisin, mistä salsakappaleissa lauletaan hurahdettuani päätä pahkaa kuubalaisen salsatanssin lumoihin 15 vuotta sitten. Olen tanssinut koko elämäni ja innostunut monista lajeista, mutta salsa vei minut mukanaan totaalisesti, kirjaimellisesti, ja elämäni suunta muuttui tuon tanssin tiimoilta täysin. Reilussa vuodessa suoritin Helsingin yliopiston Kielikeskuksen kaikki espanjan kurssit ja intohimo kuubalaiseen tanssiin ja musiikkiin vei minut luonnollisesti pian myös fyysisesti tuolle Karibian soivalle saarelle. Halusin omin aistein kokea, nähdä, kuulla ja tuntea mistä nuo vastustamattomat rytmit ja sulava liikekieli tulevat. Ja heti ensi visiitistä rakastuin myös Havannaan. Vuotta myöhemmin, ollessani Havannassa tekemässä kenttätyötä antropologian graduani varten, rakastuin myös havannalaiseen mieheen, poikani isään. Hän muutti Suomeen, espanjasta tuli kotikielemme ja pojastamme kaksikielinen.