Nykypäivän maahanmuuttokeskustelussa usein unohtuu, että maahan- ja maastamuuttoa on ollut aina, ja sitä kautta myös ihmisten kanssakäymistä yli kulttuuri- ja kielirajojen. Suomalaisten solmimat kahden kulttuurin liitot eivät nekään ole ainoastaan nykypäivän ilmiö, josta yhtenä kiehtovana esimerkkinä ovat niin kutsutut fintiaanit. Suomalaisten siirtolaisten ja intiaanien jälkeläisten elämää Yhdysvalloissa valottaa uusi kirja ”Fintiaanien mailla” (WSOY 2016). Suomesta lähti 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kymmeniä tuhansia siirtolaisia paremman elämän toivossa Pohjois-Amerikkaan. Kaivoksilla ja metsähakkuilla työskennellessä alettiin solmia suhteita niin ikään ahtaalle ajettujen ojibwe-heimon intiaanien kanssa. Suomalaisia ja intiaaneja yhdistivät tiivis luontosuhde ja samankaltainen mielenmaisema. Kirjailija Katja Kettu, toimittaja Maria Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi dokumentoivat fintiaanien elämää kolmen vuoden ajan. Selviää mm. että kaikilla kirjassa esiintyvillä fintiaaneilla on kodeissaan saunat ja että nykyään monet fintiaaninuoret ovat kiinnostuneita sekä ojibwien että suomalaisten perinteistä. Kirjan upeat valokuvat kuljettavat näiden kahden kulttuurin kasvattien tarinaa. (Duo) Lähteet: Lähteet:
Duo vanhempainvalmennusta arvioitiin keväällä 2016 “Minä ja mieheni keskustelimme siitä mikä meille on tärkeää ja mitä puolia kulttuureistamme erityisesti arvostamme. Vanhempainvalmennukseen osallistumisesta on nyt yli viisi vuotta ja olemme yhä kiitollisia (kaksi lasta ja kaksi maata myöhemmin!), että meillä oli mahdollisuus osallistua tällaiseen ohjattuun keskusteluun. Osallistuminen vahvisti meitä perheenä.” Duo on järjestänyt englanninkielistä vanhempainvalmennusta kahden kulttuurin vauvaperheille jo vuodesta 2009 saakka. Valmennukseen on osallistunut vuosien saatossa jo lähes 200 paria ja ainakin yhtä monta kahden kulttuurin vauvaa on sulattanut vanhempiensa sydämet ensimmäisellä parkaisullaan. Onpa osa näistä pienistä kahden kulttuurin suomalaisista ehtinyt aloittamaan jo koulutiensäkin! Duo vanhempainvalmennusta arvioitiin kevään 2016 aikana sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ja arvioida, miten vanhempainvalmennus on vastannut osallistujien tarpeisiin ja millaisia koettuja vaikutuksia valmennuksella on ollut. Arviointitutkimuksen toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopistossa hoitotieteen opintoja suorittava terveydenhoitaja Hanna Kamppila yhteistyössä projektipäällikkö Hanna Kinnusen kanssa. Kyselytutkimuksen toteuttamiseen saatiin apua Lastensuojelun Keskusliitolta ja tutkija Petri Pajulta. Englanninkielinen kyselylomake lähetettiin yli kolmelle sadalle valmennukseen osallistuneelle, mutta kuten sähköisissä kyselyissä yleensäkin, vastausprosentti jäi melko alhaiseksi (9,3 %). Lisäksi iso osa vastauksista saatiin paperisella lomakkeella, joka jaettiin helmikuun vanhempainvalmennustapaamiseen osallistuneille pariskunnille tapaamisen lopuksi. Kyselyyn vastaajista 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 34,5 vuotta. Suurin osa vastaajista asui Helsingissä. Lisäksi kaksi vastaajaa asui muualla Uudellamaalla, yksi Pohjois-Pohjanmaalla ja yksi ulkomailla. Vastaajista valtaosa oli kotoisin Suomesta (43,8 %) tai muualta EU maista (25 %). Yli puolet vastaajista oli kuitenkin ulkomaalaistaustaisia (56 %), joten englanninkielinen kysely tavoitti hyvin myös suomalaisen puolisona maahan muuttaneet osallistujat. Osallistujat saivat toivomaansa tietoa ja vertaistukea “[Parasta valmennuksessa] oli muiden samassa elämäntilanteessa olevien parien tapaaminen ja ymmärrys siitä, ettemme ole yksin. Muiden ihmisten tarinoiden ja kokemusten kuuleminen.” Lähes kaikki kyselyyn vastanneista olivat osallistuneet Duo vanhempainvalmennustapaamiseen Helsingissä. Vastaajat olivat hyödyntäneet myös Duon vanhempainvalmennusmateriaaleja netissä (teema-artikkeleita, nettiluentovideoita, kotitehtäviä ym.). Tärkeimpinä syinä osallistua Duo valmennukseen vastaajat pitivät halua oppia uusia asioita ja halua tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia sekä kuulla heidän kokemuksiaan. Vastausten perusteella voi todeta odotusten myös toteutuneen, sillä yli 90 % vastanneista oli saanut valmennuksesta uutta tietoa ja 80 % oli tutustunut valmennuksen aikana uusiin ihmisiin. Jälkimmäistä lukua voi pitää varsin korkeana, sillä kaikki kyselyyn vastanneista eivät olleet osallistuneet kasvokkain-tapaamiseen. Vastaajat myös kokivat, että valmennukseen oli helppo osallistua ja että he pystyvät soveltamaan valmennuksessa oppimiaan asioita omaan vanhemmuuteen. Lisäksi vastaajat kertoivat keskustelleensa valmennuksen herättämistä ajatuksista puolisonsa kanssa sekä saaneensa valmennuksesta tukea elämäntilanteeseensa. Duo vanhempainvalmennuksen onnistumisesta kertoo myös se, että lähes kaikki kyselyyn vastanneista suosittelisi valmennusta muille kahden kulttuurin pareille. Tulosten mukaan Duo vanhempainvalmennus on onnistunut vastaamaan kahden kulttuurin parien tiedolliseen ja vertaistuen tarpeeseen. Lisäksi valmennuksella voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia parisuhteen hyvinvointiin sekä vanhemmuuteen kahden kulttuurin perheissä. Myös vanhempainvalmennuksen tarjoamat materiaalit on koettu hyödyllisiksi. Lisää mahdollisuuksia tutustumiseen ja kokemusten vaihtoon “Järjestäisin ehdottomasti useamman kuin yhden kasvokkain tapaamisen. Se antaisi osallistujille paremman mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja ystävystyä.” Tulevaisuudessa Duo vanhempainvalmennuksen haasteena on vastata entistä laajemmin kahden kulttuurin parien monitahoisiin tiedon ja tuen tarpeisiin valtakunnallisesti. Valmennusta voi kehittää lisäämällä vertaistapaamisten määrää sekä luomalla osallistujien itseohjautuvien ja vertaisvetoisten jatkotapaamisten toimintamallin. Lisäksi valmennuskokonaisuutta voi täydentää tulevaisuudessa synnytysvalmennukseen ja kaksikielisyyden tukemiseen liittyvillä osuuksilla. Molempia edellä mainittuja osuuksia kokeillaan jo ensi syksynä, joten seuraa tiedotustamme ja tilaa Duo uutiskirje.
(Hanna Kinnunen, Duo) Kevään aikana on käyty kiivaasti keskustelua perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta. Kyseessä on sisäministeriössä valmistelun alla oleva lakimuutos, jossa esitetään suhteellisen korkeita toimeentulovaatimuksia perheenyhdistämistä hakeville. Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan prosessia, jossa Suomessa asuva henkilö hakee oleskelulupaa omalle perheenjäsenelleen. Perheenjäsen voi hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella vain, jos Suomessa asuvalla omaisella, esimerkiksi vanhemmalla tai puolisolla, on oleskelulupa Suomessa tai hän on Suomen kansalainen. Perheenyhdistämisen tiukentaminen laajeni esityksessä alkuperäisten suunnitelmien mukaan koskemaan kansainvälistä suojelua hakeneiden lisäksi myös Suomen kansalaisten EU:n ulkopuolelta tulevia puolisoja. Siten myös monissa Suomeen muuttoa suunnittelevissa kahden kulttuurin perheissä heräsi suuri huoli perheen yhteisestä tulevaisuudesta. Hallituksen eduskunnalle tehdyssä lopullisessa esityksessä ei enää esitetty toimeentuloedellytyksen ulottamista Suomen tai pohjoismaiden kansalaisten perheenjäseniin. Duon saaman palutteen mukaan moni kahden kulttuurin perhe koki suunnitelmat kuitenkin kannanottona kahden kulttuurin liittoja vastaan ja vahvana viestinä koventuneista asenteista myös suomalaisten ja ulkomaalaisten, etenkin EU:n ulkopuolelta tulevien puolisojen solmimia liittoja kohtaan. Vaikka perheenyhdistämisen tiukentamista ei lopullisessa esityksessä ulotettukaan Suomen kansalaisiin, esitetyt tiukennetut perheenyhdistämisen edellytykset koskevat kuitenkin tuhansia Suomessa asuvia perheitä, niin aikuisia kuin lapsiakin. Toukokuussa 2016 julkaistussa teoksessa ”Perheenyhdistäminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi?” käsitellään perheenyhdistämistä, kerrataan aiheeseen liittyviä faktoja ja oiotaan väärinkäsityksiä sekä luodaan katsaus perheenyhdistämisen tiukentamisen vaikutuksiin erilaisissa suomalaisissa perheissä. Myös kahden kulttuurin liittoja käsitellään. Kirjan aidon avioliiton ehtoja käsittelevässä kappaleessa tarkastellaan muun muassa hyväksyttävän avioliiton rajoja ja määritelmiä ja tuodaan esiin, kuinka käsitykset perinteisestä ydinperheestä ja sukupuolirooleista edelleen ohjaavat esimerkiksi viranomaisen tulkintoja aidosta avioliitosta. (Tanja Del Angel, Duo) Lähteet: Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikainen (toim.). Perheenyhdistäminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? Vastapaino 2016. |
kirjastoKirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista
kategoriat
All
|