FAMILIA
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • Vertaisryhmät
    • Vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Eri polut - hanke
    • Tapahtumat
    • Vapaaehtoistoiminta
    • Kokemusasiantuntijat
    • Kerhot ja työpajat
    • Tuetut lomat ja leirit
    • Belingual -kielikerhot >
      • Kielikerhot
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Groups
    • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Different Paths - project
    • Events
    • Volunteering
    • Experts by Experience
    • Clubs and workshops
    • Subsidised vacations and camps
    • Belingual Language Clubs >
      • Clubs
    • Munduo - For Intercultural Youth
  • TIETOA
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä >
      • Kahden kulttuurin perheet Suomessa
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Kuntavaaliteesit 2025
      • Aluevaaliteesit 2025
      • Alue-ja kuntavaalit 2025
      • Perhevapaat kahden kulttuurin perheissä
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
      • Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
      • Kuntapoliittiset tavoitteet 2021–2025
    • Suomi+ podcast
    • Nettikurssit ja oppaat >
      • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Kokonainen minä lastenkirja
    • Ammattilaisille
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Menneet hankkeet
  • INFORMATION
    • Intercultural families in Finland
    • Newsletter
    • Blog >
      • Familia: 35 years
    • Advocacy >
      • Municipal elections 2025 objectives
      • County elections 2025 objectives
      • Local Elections 2025
      • Family leave in intercultural families
      • Mother tongue instruction
      • Anti-racism Advocacy
      • Government program objectives
      • Municipal politics objectives 2021-2025
    • Suomi+ podcast
    • Online courses and guides >
      • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Kokonainen minä children's book
    • Professionals
    • Past Projects
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • JOIN US
    • Become a member
    • Open Positions
    • Internship & Work Try-Out
  • FAMILIA
    • Contact information
    • Privacy notice
    • Accessibility statement
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Avoimet työpaikat
    • Tule harjoitteluun & työkokeiluun
  • FAMILIA
    • Yhteystiedot
    • Rekisteriseloste
    • Saavutettavuusseloste

Kirjasto

Tutkimuksia kahden kulttuurin perheistä, parisuhteesta sekä kaksikielisyydestä

12/8/2021

 
Picture
Listaus opinnäytetöistä, pro graduista sekä väitöskirjoista aiheesta kahden kulttuurin perheet ja parisuhde. Alkuun on listattuna Familia ry:n opinnäytetöitä ja muita selvityksiä, ja loppuun lisätty muita aiheeseen liittyviä töitä.  
Familia ry:n opinnäytetyöt
  • Monikulttuuriset uusperheet dialogissa. Kulttuurien kohtaaminen ja vuorovaikutus kahden kulttuurin uusperheessä (2021) Del Angel, Tanja. Uusperheneuvojakoulutus.
  • ​Isäryhmätoiminnan verkkovälitteinen koordinoiminen ja ohjaaminen. Tutkimuksellinen kehittämishanke Familia ry:n vertaisryhmätoiminnan kehittämisestä valtakunnallisesti (2021) Balkov, Eira. LAB-ammattikorkeakoulu.
  • Kahden kulttuurin perheiden huoltajien kokemuksia osallisuudestaan varhaiskasvatuksessa (2021) Sottinen-Martinez, Rosa-Maria; Åkerblom, Pia. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Tunnetaitojen vahvistaminen kaksikulttuurisissa perheissä: Toiminnallisten menetelmäkorttien kehittäminen (2020) Ahtiainen, Eveliina; Al-Qatawneh, Noora; Kuismanen, Elisa. Metropolia ammattikorkeakoulu. 
  • Kaksikulttuuristen perheiden taidepajat: Varhaiskasvatusikäisten lasten kulttuuri-identiteetin vahvistaminen taiteen keinoin (2020) BenYounes, Saija; Hartl, Monika; Särkkä, Natalia. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • ”Tulemme aina olemaan kahden maan ja kulttuurin välissä”: maastamuuttoa harkitsevien kahden kulttuurin lapsiperheiden kokemuksia (2020) Kase, Annemai.  Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Developing a facilitators’ manual to start and maintain a peer support group for immigrant and intercultural fathers (2019) Turci, Fabrizio. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Bilingual Lab -kaksikielisyystyöpaja. Tukea lasta odottaville vanhemmille kaksikieliseen kasvatukseen. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • OSALLISENA VAI ULKOPUOLISENA?: Tarinateatteri tukena kaksisuuntaisessa kotoutumisessa. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kasvojen takana- kuinka kohdata maahanmuuttaja kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa (2018) Tuominen, Anna; Tuhkanen, Mia. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • "Ehkä paras paikka mitä mä tiedän Suomessa": osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen kahden kulttuurin perheille suunnatussa järjestötyössä (2018) Annala, Sonja; Turunen, Olli. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurisen lapsen identiteetin tukeminen toiminnallisin menetelmin (2017) Blomstedt, Mia. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • "EI KAI SE AUTA, KUIN USKOA TULEVAISUUTEEN": Kahden kulttuurin parit elämänmuutosten keskellä (2017) Taipale, Minna. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Suomen kielen ja vertaistuen merkitys maahan muuttaneille puolisoille : Familia ry:n "Suomea suomalaisten puolisoille"-pilottikurssin käynnistäminen (2016) Kanerva-Mbengue, Teija. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
  • DEALING WITH THE CHALLENGES OF CHILD UPBRINGING IN MULTICULTURAL RELATIONSHIPS: MOTHER'S PERSPECTIVE (2016) Colette Laynyin Epse Zeyeum, Nyonga. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisen lapsiparkkitoiminnan kehittäminen Familia ry:ssä (2015) Tirkkonen, Birgitta. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Telling It Simply: Methods to Overcome Language Barriers in a Multicultural Context (2013) Mota Wirkkala, Jamille; Nieminen, Nancy; Okafor, Emmi. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuuriset parit: vuorovaikutus parisuhteessa lapsen syntymän jälkeen(2013) Tamminen, Maria. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • "KAHDEN KAUPPA, KOLMANNEN KORVAPUUSTI?": monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kahden kulttuurin perheiden toimintaa kehittämässä ​ (2013) Pettersson, Aino. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kahden kulttuurin perheet: hiljaista tietoa ja hyviä käytäntöjä perheiden tueksi (2012) Appolis, Anna-Kaisa. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuuriyhdistys Familia Clubin suomen kielen kurssit kotoutumisen tukena : jäsenien kokemuksia matalan kynnyksen suomen kielen opetuksesta (2012) Lindinger, Agnes; Nuermaimaiti, Kamila. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksi kieltä, kaksi kulttuuria: päivähoidon tuki kaksikulttuurisille lapsille (2012) Hippeläinen, Paula; Korhonen, Jonna. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Asiakastyytyväisyyskysely apuna yhdistyksen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Case Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry (2012) Tuominen, Tiia-Marina. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Peer support groups at Familia Club (2011) Zachareiciute, Elena. Metropolia ammattikorkeakoulu. 
  • Laulutuokiot rakentavat siltaa päiväkotiin: Laulutuokiosarja maahanmuuttajaäideille Kannelmäen monikulttuurisessa perhekerhossa (2009) Raivio, Anni. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kokemuksia rasismista. Monikulttuuristen perheiden näkökulma kohtaamaansa rasismiin  (2008) Aalto, Tiina; Hildén, Terhi. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Maahanmuuttajanaisten perhekerhohanke – vertaistukea ja voimaantumista (2008) Nieminen, Satu. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n toiminnan kehittäminen (2003) Palmutie, Saija; Sillah Tiina. Diakonia ammattikorkeakoulu. ​
 Uusperheneuvojakoulutus 2019–2020 
Muut Familian tutkimukset
  • Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä. Selvitys suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tilanteesta sekä erityispiirteistä, -tarpeista ja -haasteista. Familia ry:n Duo-hankkeen selvitysraportti (2012) Shinyella, Tuuli. 

MUITA TUTKIMUKSIA

Kahden kulttuurin lapsiin, kaksikielisyyteen, varhaiskasvatukseen ym. liittyvät tutkimukset

Opinnäytetyöt
  • Kaksikielisyys varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvattajan keinot tukea lapsen kaksikielisyyttä ​ (2020) Kuula, Ina. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa: Käsikirja monikulttuurisuudesta Haminan varhaiskasvatukselle (2019) Pelkonen, Annika; Vainio, Johanna. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
  • Child language Acquisition & Bilingualism-Some of the best practices (2019) Dao, Thuy Trang. Laurea-ammattikorkeakoulu.
  • How to support a child’s cultural identity? (2018) Bahne, Rita. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Kuvasanakirjan avulla ympäristökasvatusta kaksi- ja monikielisille lapsille varhaiskasvatuksessa (2018) Kauppala, Mirka. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikielisen kasvatuksen haasteet sekä lapsen kaksikielisyyden tukeminen (2018) Toivanen, Saana-Maria. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
  • When parents and children become learning partners: Support mother tongue learning through socio-pedagogical methods (2017) Nyyssönen, Mihaela. Metropolian ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa: Monikulttuurisen lapsen itsetunnon tukeminen päiväkodissa (2017) Koivusipilä, Katarina. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
  • Arkea kaksikielisissä lapsiperheissä (2017) Komppa, Seija. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
  • Learning by playing: Developing a board game for preschool children (2016) Ronkainen, Minna. Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu).
  • ”Kunpa voisi olla monessa paikassa samaan aikaan” Millainen on matkalaukkulapsuus kokemuksena? (2013) Kokko, Vilma. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti: Tukea kasvatukseen vanhempien välisessä ristiriitatilanteessa ​ (2011) Iranta, Mira. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurinen lapsi päivähoidossa: Vanhempien kokemuksia päivähoidon varhaiskasvatuksesta lapsen kaksikulttuurisen ja kaksikielisen identiteetin tukijana sekä kasvatuskumppanuudesta (2011) Leinonen, Rita. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.
  • Lapsen kielen kehitys kaksikielisessä perheessä (2010) Partio, Eeva-Leena. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikielisyyteen kasvaminen (2010) Hintikka, Jenni. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
  • Äidinkieli on ajattelun ja tunteiden kieli (2006) Vienonen, Leena. Lahden ammattikorkeakoulu.
 
Pro gradut
  • MANAGING CULTURAL DIVERSITY IN CLASSROOM – the case of Southwest Finland (2020), Morcillo Soler, Irene; Learning, Learning Environments, and Educational Systems (LLES), Department of Education, University of Turku.
  • Family Language Policy in Bilingual Finnish and Swedish Families in Finland (2020), Huhta, Austin; Applied Linguistics, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä.
  • Child Language Acquisition & Bilingualism.  Some of the Best Practices (2019), Dao Trang; Degree Programme in Social Services, Laurea University of Applied Sciences. 
  • Monikulttuurisuus lastentarhanopettajien ja luokanopettajien työssä (2019) Suominen, Annika. Helsingin yliopisto.
  • Sensitiivisyys varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteissa monikulttuuristen lasten näkökulmasta (2018) La Serna Kanevets, Liudmila. Helsingin yliopisto.
  • Kaksikielisten päiväkoti-ikäisten lasten kielellisten taitojen dynaaminen arviointi: Pilottitutkimus ​ (2017) Rantanen Eveliina. Helsingin yliopisto.
  • Kokemuksia kasvamisesta kahden kulttuurin välissä – ”On ylpeä siitä, eikä yhtään häpeillä sitä, mistä oikeesti on” (2011) Järvenpää, Teija. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto.
  • Kaksikulttuurisissa perheissä tapahtuva lasten etninen sosialisaatio ja etnisen identiteetin muodostuminen : diskurssianalyyttinen näkökulma (2011) Vuori, Anna-Riikka. Sosiaalipsykologian pro gradu- tutkielma. Helsingin yliopisto.
  • Yksi- ja kaksikielisessä ympäristössä kasvaneiden neljävuotiaiden fonologinen tietoisuus (2008) Ylhäinen, Marika. Psykologian laitoksen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.
  • Identiteettejä etsimässä : tapaustutkimus suomalaisen äidin ja gambialais-suomalaisten tyttärien erilaisista identiteeteistä peilattuna joidenkin gambialaisten naisten identiteetteihin (2000) Oikarinen-Jabai, Helena. Kehityspsykologian pro gradu – tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
 
Väitöskirjat
  • The Role of Language in Integration A Longitudinal Study of Migrant Parents’ Trajectories A Longitudinal Study of Migrant Parents’ Trajectories (2020), Päivi Iikkanen, University of Jyväskylä
  • Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi (2007) Rastas, Anna. Sosiologian ja sosiaalipsykologian väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Muut tutkimukset
  • Rethinking Finland’s Official Bilingualism in Education (2023), From, Tuuli; M Thrupp, P Seppänen , J Kauko & S Kosunen (eds) , Finland’s Famous Education System: Unvarnished Insights into Finnish Schooling . Springer , Singapore , pp. 369-384.
  • Bilingual Legal Education in Finland (2022), Norrgård, Marcus & Nylund, Alicia in N. Etcheverry Estrázulas (ed.), Bilingual Study and Research : The Need and the Challenges . Springer, Cham , pp. 125-129.
  • Multilingualism in Language Education: Examining the Outcomes in the Context of Finland (2021) Pitkänen-Huhta, Anne; University of Jyväskylä.
  • Does the language spoken at home matter for the education, wellbeing, and sense of belonging of the children of immigrants? And does the answer depend on how we analyze it? (2021),  Kilpi-Jakonen, Elina;  Alisaari, Jenni.

​
Kahden kulttuurin parisuhde ja perhe

Opinnäytetyöt
  • Divorce in intercultural families with children in Finland (2023), Stobant, Johanna; Department of Social Work and Criminology, Faculty of Health and Occupational Studies, University of Gävle. 
  • Reflective fathers : How intercultural participants evaluate their personal experience after a 7-week long peer support group program? (2023) Fodor, Kamilla; Diaconia University of Applied Sciences.
  • THE EMOTIONALLY INTELLIGENT FATHER The experience of planning and facilitating a fathers’ peer support group at Familia ry with the development of participants’ emotional self-awareness skills (2023), Rafael Vieites Borges; Diaconia University of Applied Sciences Bachelors’ Degree Programme in Social Services.
  • Teenage Social Media Usage - A Parental Perspective: examining the impact of social media on families in Helsinki, Finland (2022), Luul Amin, Anna Wuollet; Diaconia University of Applied Sciences Bachelor’s Degree Programme in Social Services.
  • VIRTUAL ARTS-BASED WORKSHOP MODEL FOR INTERCULTURAL CHILDREN AND THEIR FAMILIES A handbook for workshop facilitation for Familia ry (2021),  Gauto Martinez, Wilson Javier; Syvänen, Alexandra; Diaconia University of Applied Sciences Bachelors Degree Programme in Social Services.
  • Counseling as tool to support intercultural couples in Finland (2020), Furter, Julie; Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Bachelor of Social Services.
  • Kahden kulttuurin välissä: Opas maahanmuuttajanuorille seurustelusta, avioliitosta ja seksuaalisuudesta (2018) Jakobson, Stella; Hiekkinen, Mirva; Sivenius, Lilli. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
  • A multisensory approach to strengthening the development of multicultural identity: A support for Parents (2018) Sigobodhla, Taisekwa. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • ”Lapsistamme tulee toivottavasti maailmankansalaisia, jotka ottavat ihmiset ihmisinä”: Verkkokysely monikulttuurisille perheille (2017) Ahmaoja, Laura. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Rakkautta yli rajojen: Avioliiton perusteella Suomeen muuttaneiden brasilialaisten kokemuksia sopeutumisesta (2016) Rodrigues, Anni. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Challenges of multicultural relationships: Finnish males’ perspective (2012) Hirvonen, Ewa. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • Äitiys kahden kulttuurin välissä (2007) Barton, Mirva. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. 
 
Pro gradut
  • Family Language Policy and Multilingualism.  Mixed-language Families in Finland (2021), Nyberg, Romina; Master’s Programme in Linguistic Diversity and Digital Humanities, General Linguistics, Faculty of Arts, University of Helsinki.
  • Family Language Policy: A Qualitative Case Study on the Implicit and Explicit Practices in a Finnish Multilingual Family (2020), Kumpulainen, Hanna; Degree Programme for Languages Teaching and Learning, School of Languages and Translation Studies, Faculty of Humanities, University of Turku.
  • Suomalais-iranilaisten perheiden juhlakulttuuri pääkaupunkiseudulla (2008) Mäkelä, Nadja. Uskontotieteen pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto.
 
Väitöskirjat
  • Fatherhood and Fathering in Finnish-African Families The Experiences of African Fathers (2022), Mathias Ebot; University of Eastern Finland, Joensuu.
  • Maahanmuuttajan puolisona Suomessa: Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista (2014) Anglé, Jaana.  Kasvatustieteiden väitöskirja. Lapin yliopisto.
  • Relational dialectics in intercultural couples’ relationships (2011) Cools, Carine. Viestinnän väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
 
Muut tutkimukset
  • Puolisona maahanmuuttaja. Monikulttuuristen perheiden viihtyminen Suomessa ja muuttosuunnitelmat (2015) Sjöblom-Immala, Heli. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu.
  • Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina (2014) Heikkilä, Elli, Oksi-Walter Päivi & Säävälä, Minna. Siirtolaisinstituutin julkaisu.
  • Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot (2012) Lainiala, Lassi & Säävälä, Minna. Perhebarometri 2012. Väestöliitto.
  • Monikulttuurinen perhe (2009) Päivi Oksi-Walter, Jonna Roos, Ritva Viertola-Cavallari. Kirja.

Työllisyys ja Kotoutuminen

Opinnäytetyöt


  • From Migration to Integration: Enhancing Expatriate Support for Expatriate Families in Finland (2023), Wang, Hanchen; Haaga-Helia University of Applied Sciences.
  • The Social and Cultural Sustainability of Multicultural Workplaces in Finland (2023),  Muja, Ella; Bachelor of Business Administration Degree Programme in Entrepreneurship and Team Leadership, Tampere University of Applied Sciences.
  • Key elements of successful integration in finland as a foreigner. International talents path to successfully settle in Finland (2023),  Malekzadehbagheri, Roham; Savonia University of Applied Sciences.
  • Immigrant Integration and Intercultural Communication Practices of Social Welfare Professionals in Finland (2021), Valtari, Velumma; Global Health & Crisis Management, Laurea University of Applied Sciences.

Pro gradut
  • Second Language Learning and The Creation of a Sense of Belonging: Experiences of International PHD Students in Finland (2023), Weingärther, Katharina Bethina; Language, Globalization, and Intercultural Communication, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskyla.
  • Integration of foreign graduates into the Finnish workforce. What career obstacles do educated foreigners encounter and how to overcome them? (2023), Samaeva, Naylya; Arcada University of Applied Sciences.
  • BECOMING BLACK: BLACK AFRICAN NURSES RACIAL EXPERIENCES IN FINLAND, PRE-MIGRATION TO POST-MIGRATION (2020), Yabal, Judith; Master Programme in Intercultural Communication, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä.
  • Employability of Foreign Graduate Students in Sweden and Finland: Attraction, Integration and Employment of International Graduates in National Labour Market (2020), Strukova, Nataliia; Master’s Degree Programme Nordic Culture and Social Resilience, Faculty of Humanities, University of Turku.
  • Acculturation Process of Migrant Students in Adult Education: A Case Study of Language Acquisition in Iltalukio, Finland (2019), Akinola, Adeola Deborah; Faculty of Education, Department of Education, Finnish-German Master Programme in Education, University of Turku.

Väitöskirjat
  • Legitimate Periphereal Entrepreneuring.  Somali Immigrant Entrepreneuring in Finland and in the United States (2024), Kontkanen, Yasemin;  Dissertations in Social Sciences and Business Studies, University of Eastern Finland.
  • The working underclass : highly educated migrants on the fringes of the Finnish labor market (2024),  Ndomo, Quivine; University of Jyväskylä.

Muut tutkimukset
  • Immigration Dialogues Migration (2023), Henttonen, Elina and Alhanen, Kai; Publications of the Ministry of the Interior 2023:12 Diverse discussions on the daily life and politics of immigration.


Antirasismi

Pro gradut


  • “So it is... I don’t think that was racism either, but it was just a kind of ignorance.”- Providers’ Perceptions on Race, Racism and Adressing Racism Through School-based Mental Health Services (2021), Needelman, Ona; Faculty of Social Sciences, Master’s Programme in Contemporary Societies,  University of Helsinki.
  • White Apologies – Apologies for Racism as Expressions and Enactments of Whiteness in Finland (2021), Kanerva, Oona; Erasmus School of Social and Behavioural Sciences, Erasmus University.
  • Understanding Racism in Finland.  A qualitative study on social worker’s interpretations of racism (2019), Nordic Master of Social Work and Welfare, Umeå University, Maura Nurmi.

Hannan tarina

17/11/2020

0 Comments

 
Picture
Kuvassa Hanna Boateng aviomiehensä kanssa.
Avioiduin puolisoni kanssa hänen kotimaassaan Ghanassa kolme vuotta sitten. Asuin Ghanassa kuusi ja puoli vuotta vuosina 2007-2013. Ennen avioitumistamme miesystäväni anoi viisumia Suomeen Tanskan suurlähetystöstä Accrasta kolme kertaa vuosina 2016-2017. Hän oli saanut Suomesta harjoittelupaikan päiväkodista ja koulusta, sekä apurahan harjoittelua varten.
​
Ensimmäisellä kerralla syy viisumin eväämiseen oli riittämättömät tuloni. Toista kertaa viisumia hakiessamme toisena kutsujana oli lisäkseni sukulaiseni, jolloin yhteen lasketut kuukausiansiomme olivat noin 10 000 €. Tällöin viisumin eväämisen perusteeksi ilmoitettiin vierailun tarkoituksen epäselvyys, vaikka liitteenä olivat mm. oppilaitoksen rehtorin ja päiväkodin johtajan todistukset harjoittelusta Suomessa. Haimme viisumia vielä kolmannen kerran, jolloin kielteisen viisumipäätöksen syyksi ilmoitettiin epäilys, että mieheni jäisi maahan. Tämä ei ollut suunnitelmissamme, vaan apurahan myöntämiseenkin sisältyi edellytys palata kotimaahan ja koululle, jossa mieheni toimi tuolloin rehtorina, kouluttamaan henkilökuntaa Suomesta saatujen oppien pohjalta.
 
Solmittuamme avioliiton vihkitodistuksemme laillistettiin Ghanan oikeuslaitoksessa ja ulkoministeriössä. Tämän jälkeen vihkitodistus tuli lähettää Nigeriaan Suomen verifiointikeskukseen. Ensimmäisen kokeilemamme kuriiripalvelun kautta vihkitodistuksen lähetys kaatui teknisiin ongelmiin. Parin kuukauden päästä mieheni haki todistuksemme takaisin, ja postitti sen eri kuriiripalvelun kautta onnistuneesti Abujaan. Verifiointikeskuksen sivuilla ilmoitettiin tuolloin käsittelyajaksi noin 25 arkipäivää. Prosessi viivästyi, ja tiedustelimme toistuvasti sen etenemistä, ja kysyimme mahdollista ongelmaa. Meille vastattiin ainoastaan, että prosessi on käynnissä, kunnes 90 päivän jälkeen saimme tiedon, että verifiointi oli keskeytetty. Ghanan viranomaiset eivät olleet toimineet verifioinnissa Suomen ulkoministeriön asettamassa 90 päivän määräajassa. Tällaisestä määräajasta emme etukäteen tienneet. Suomen ulkoministeriöstä minulle kerrottiin, että määräaika on asetettu asiakkaan turvaksi.
 
Viranomaisten ohjeistuksista huolimatta avioliittoamme ei oikaisuvaatimuksen jälkeenkään rekisteröity Suomeen. Suomen ulkoministeriö kirjoitti asiaan liittyvän lausunnon, mutta Digi- ja väestötietoviraston virkailija totesi, että kyseisen lausunnon perusteella he eivät voi rekisteröidä avioliittoamme. Tämän jälkeen olen saanut oikeusaputoimiston kautta julkisen oikeusavustajan. Prosessimme on edelleen vireillä hallinto-oikeudessa.
 
Digi- ja väestötietoviraston virkailija sanoi, että jos Maahanmuuttovirasto katsoo selvitetyksi, että olemme naimisissa, vihkitodistuksemme voidaan rekisteröidä. Kysyin asiaa Maahanmuuttovirastosta, mutta he ohjeistivat minua,  yhdeksän kuukautta oleskelulupaprosessin vireille panon jälkeen, että verifiointiin tulisi ryhtyä uudelleen, eli vihkitodistuksemme tulisi lähettää uudelleen Nigeriaan. Tämän ohjeistuksen saadessani avioliittomme solmimisesta oli kulunut lähes kolme vuotta, ja verifiointikeskus oli suljettuna koronan vuoksi. Vihkitodistuksemme oli jo kulkenut Accrasta Abujaan, Abujasta Turkuun, Turusta Kööpenhaminaan ja takaisin. Maahanmuuuttovirasto totesi myös, että mikäli Digi- ja väestötietovirasto rekisteröi avioliittomme uusien selvitysten pohjalta, joita ovat todistajanlausunnot ja Tanskasta Ghanan suurlähetystöstä saamani autentisointitodistus, he voivat tehdä tapauskohtaisen päätöksen mieheni oleskelulupaan liittyen. Lähtökohtaisesti he kuitenkin edellyttävät vihkitodistuksemme verifiointia. Suomen ulkoministeriöstä todettiin, että he tekevät viranomaisyhteistyötä ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.
 
Olen tiedustellut Suomen ulkoministeriöstä, voisiko mieheni tulla käymään luonani Suomessa viisumilla. Minulle kerrottiin, että "mikäli tarkoitus on muuttaa Suomeen, viisumia ei valitettavasti voi myöntää, koska Schengen viisumisäännöstöissä määritelty paluuehto ei täyty. " Miehelläni ei ole tarvittavaa varallisuutta, jotta hänen uskottaisiin viisumiajan umpeuduttua palaavan Ghanaan.
 
Digi- ja väestötietovirastosta kerrottiin minulle, että yhtenä mahdollisuutena olisi mennä uudelleen naimisiin esimerkiksi jossakin Pohjois-Afrikan maassa, joissa vihkitodistuksen verifioinnissa ei ole ilmennyt ongelmia, tai mieheni voisi tulla Suomeen ja menisimme täällä uudestaan naimisiin. Toinen virkailija totesi, että he eivät voi ohjeistaa näin, koska ei olisi varmaa, voisimmeko mieheni kanssa mennä uudelleen naimisiin Suomessa. Mieheni saattaisi olla esteellinen, koska hän on jo kanssani naimisissa kotimaassaan. Lopullinen ohjeistus oli siis ryhtyä verifiointiin uudelleen, kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta avioliittomme solmimisen jälkeen.
 
Prosessin aikana mieheni on käynyt kahdesti Nigeriassa. Ensimmäisellä kerralla hän tuli rikollisten johdattamana ohjatuksi paikkaan, jota hän luuli Suomen suurlähetystöksi, mutta joka olikin vain sellaiseksi lavastettu. Pari kuukautta tapahtuneen jälkeen hän soitti Suomen suurlähetystöön Abujaan tiedustellakseen asiansa etenemistä. Puhelimeen vastannut virkailija kielsi miestäni soittamasta suurlähetystöön, ja vakuutti kaiken olevan kunnossa. Virkailija sanoi, että minuun tultaisiin aikanaan olemaan yhteydessä Maahanmuuttovirastosta. Virkailija ei tarkastanut, että miehelläni ei ollut mitään hakemusta vireillä, eikä hän ollut koskaan käynytkään suurlähetystössä. Puhelu oli kirjattu Suomen suurlähetystön arkistoon. Tämän takia odotimme seitsemän kuukautta turhaan.
​
Prosessin viivästymisen vuoksi olemme joutuneet asumaan erillään kolme vuotta.  Toisen Nigeriassa käynnin seurauksena mieheni menetti työpaikkansa opettajana. Työnantajan mukaan tunnistautumis- ja oleskelulupaprosessin vireyttäminen olisi pitänyt hoitaa koulun loma-aikana. Tuolloin tosin Suomen suurlähetystö olisi ollut suljettuna. Ainut vaihtoehto miehelleni oli mennä edustustoon sen osoittamana ajankohtana varsinkin, kun avioitumisestamme oli tuolloin jo kulunut kaksi vuotta. Tunnistautumista ja oleskelulupahakemuksen vireyttämistä ei ole mahdollista hoitaa Tanskan suurlähetystössä Accrassa.
 
Ennen avioitumistamme  Suomeen viisumia hakiessaan mieheni pyrki opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Hänet kutsuttiin pääsykokeisiin, mutta hänen ei ollut niihin mahdollista osallistua, koska hän ei saanut Suomeen viisumia. Hänen unelmansa on valmistua Suomessa sairaanhoitajaksi englanninkielisestä koulutusohjelmasta, ja hoitaa vanhuksia.
 
Ennen avioliiton solmimista emme voineet aavistaa, millaisia haasteita vastaamme tulisi ennen kuin  mieheni pääsee luokseni Suomeen. Olen luottanut Suomeen demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen edelläkävijänä. Minulla on oikeus valita puolisoni ja elää hänen kanssaan. Kokemukseni on osoittanut, että käytännössä oikeuteni Suomen kansalaisena viettää perhe-elämää puolisoni kanssa ei toteudu kaltaisessamme tilanteessa ilman vuosien odottamista ja työtä asian eteen.
 
Olen käyttänyt tuhansia ja taas tuhansia euroja hakemuksiin ja vaadittaviin dokumentteihin sekä kuriiriposteihin avioliittomme rekisteröinnin ja mieheni oleskeluluvan saamisen edesauttamiseksi, sekä mieheni matkoihin Nigeriaan ja lomamatkoihini (sisältäen viisumit ja rokotukset) mieheni luokse. Suuri osa vapaa-ajastani on vuosien ajan kulunut kirjallisiin töihin prosessin eteenpäin saattamiseksi mm. viranomaisyhteydenottoihin. Olemme molemmat tavallisia, työtä tekeviä kansalaisia. Meillä ei ole rikostaustaa. Mieheni on yli neljän vuoden ajan odottanut ja pyrkinyt päästä luokseni Suomeen. Edelleen emme tiedä, kuinka kauan prosessissa kestää. Onko kyse kuukausista vai vuosista? Reitti Ghanasta Suomeen on mieheni kohdalla ollut suljettu.
 
Hanna Boateng
diakoni, sosionomi, lastenohjaaja, lähihoitaja
Armon päiväkoti ja koulu/House of Grace School for Deaf perustaja ja omistaja
0 Comments

Ulkoministeriön toimittava – kahden kulttuurin pareilla ja perheillä on oikeus nähdä rakkaitaan

16/11/2020

0 Comments

 
Picture
Viime viikkojen aikana mediassa on ollut esillä kahden kulttuurin pariskunnat ja perheet, jotka edelleen odottavat mahdollisuutta nähdä toisiaan. Heidän tahdonvastainen odotuksensa on kestänyt jo kahdeksan kuukautta. Suomi ei ole edelleenkään avannut viisumipalvelujaan kolmansista maista tuleville henkilöille, mikä on tehnyt perheiden tilanteesta kestämättömän. Ulkoministeriö on perustellut kansalaispalvelujen kiinnipitämistä terveysturvallisuudella. 
 
Elokuun alussa hallitus päätti, että avio-, avo- ja seurustelukumppanien tapaaminen nähdään perhesyisenä matkustamisena ja siten välttämättömänä matkustamisena, jolloin matkustusrajoituksista voi poiketa. Se oli edistysaskel, mutta helpotti vain niiden perheiden tilannetta, joiden puoliso ei tarvitse Suomeen tullakseen viisumia tai oleskelulupaa. Suomi ei voi arvottaa perheiden oikeutta nähdä toisiaan sillä, mistä maasta kumppani on kotoisin. Rakkaus ei katso valtioiden rajoja. Kaikille perheille on taattava yhdenvertainen mahdollisuus tavata toisiaan pandemiasta huolimatta. 
 
Euroopan komissiokin on vedonnut ja rohkaissut Euroopan maita, että perhesyinen matkustaminen on mahdollistettava myös seurustelusuhteen perusteella EU:n kansalaisten puolisoille. 
 
He, jotka odottavat puolisoidensa näkemistä, ovat olleet useasti yhteydessä suurlähetystöihin, viranomaisiin, ministereihin, kansanedustajiin ja ulkoministeriöön, mutta vastaus on ollut aina sama viisumipalveluja ei voida järjestää ja että heidän tulee vain odottaa pandemian ohimenoa. Kuka meistä olisi valmis odottamaan sitä, että näkisi rakkaitaan vasta, kun tämä pandemia, jonka lopusta kukaan ei tiedä, on ohi? Se olisi epäinhimillistä. 
 
Heille, jotka odottavat näkevänsä perhettään, rakkaitaan, ei vain voi antaa yleisiä vastauksia viranomaisten ja päättäjien toimesta. Viranomaisten vastuulla on löytää tapa, jolla poikkeuksellisessa tilanteessa lakisääteisiä kansalaispalvelutoimintoja voidaan toteuttaa. Muut Euroopan maat ovat tässä onnistuneet, miksei Suomi? 
 
Maailmanlaajuisen Love is not Tourism liikkeen Suomen Facebook-ryhmä kasvaa koko ajan ja antaa arvokasta tietoa ja tukea sekä ovat muiden ohella yrittäneet vaikuttaa tilanteen ratkaisemiseksi. Ihmisiltä löytyy halua ja tahtoa ratkaista asia terveysturvalliset näkökulmat huomioiden, jos vain rakkaan näkeminen tehtäisiin viranomaisten toimesta mahdolliseksi. 
 
Ulkoministeriö voisi palauttaa edustussopimusten mukaisen viisumiyhteistyön, jonka puitteissa Suomea voi edustaa toinen EU-maa. Terveysturvallista viisumikäsittelyä edistäisi myös ulkoisen palveluntarjoajan VFS:n laajempi käyttö, erityisesti VFS:n sisäisen kuljetuksen käyttö, jonka avulla viisumihakemuksia olisi mahdollista vastaanottaa maasta riippumatta turvallisesti VFS:n toimipisteessä, joka voi ne edelleen lähettää VFS:n sisäisen kuljetuksen kautta relevanttiin Suomen suurlähetystöön. Suomi voisi myös mahdollistaa sen, että viisumin voisi hakea jostakin muusta Suomen edustustosta, jos lähtömaassa viisumin anominen on mahdotonta. Kaikkia näitä esimerkkikeinoja käyttävät jo muut Euroopan maat. 
 
Tällä viikolla tuomme esille näiden perheiden ja pariskuntien tarinoita, jotka ovat pandemian vuoksi erotettuja. Suomen viranomaisten ja poliittisten päättäjien on nyt aika löytää ratkaisut näille perheille ja mahdollistaa se, mitä muutkin maat jo mahdollistavat. Terveysturvalliset ratkaisut ovat kyllä olemassa, jos niitä oikeasti halutaan löytää. 
 
If there’s a will there’s a way! 
 
#LoveIsNotTourism 
​
Elina Helmanen
toiminnanjohtaja, Familia ry
0 Comments

Uusia ideoita aivoriihestä

12/11/2020

 
Lokakuun lopulla Familialaiset kokoontuivat yhdessä jäsenten, vapaaehtoisten, suomen kielen kurssilaisten ja harjoittelijoiden voimin ideoimaan yhdessä uusia toimintamalleja Familialle. Työpaja oli hyvin onnistunut ja saimme sieltä paljon hyviä ideoita toimintaan, jota alamme jatkokehittämään loppuvuotena.

Työpajassa lähdettiin liikkeelle kahden kulttuurin perheiden kohtaamista haasteista ja arkielämän tarpeista. Näiden perusteella osallistujat keksivät tapoja, joilla Familia pystyisi ratkaista näitä haasteita ja vastata näihin tarpeisiin. Toiminta-ideoita keskityttiin ensisijaisesti järjestöjen näkökulmasta, mutta muita rajoituksia ei osallistujille annettu.
​​
Työpajassa nousseet ideat voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen: kulttuuritoiminta, vertaistoiminta, neuvonta ja ryhmätoiminta.

Yhdessä tekemistä, neuvoa ja vertaistukea ​
Kulttuuritoiminnassa nousi esiin erityisesti Familian jäsenten ja vapaaehtoisten moninaista identiteettiä hyödyntävä toiminta, esimerkiksi eri kulttuurien merkkipäivien juhliminen tai eri ruokakulttuureihin tutustumista.
Picture
Vertaistoimintaa taas toivottiin lisää mielenterveyteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Vertaistukea toivottiin myös verkon välityksellä, esimerkiksi WhatsApissa.
Picture
​Lisää neuvontapalveluita toivottiin myös arjen asioiden hoitamiseen ja sopivien palveluiden löytämiseen. Esimerkiksi perheen talouteen ja parisuhteeseen liittyvä neuvonta tulivat esiin.
Picture
Ryhmätoiminnassa taas mainittiin yhdessä tekeminen, kuten luontoretket ja askartelukerhot.
Picture
​Familiassa ideoidaan yhdessä ja kuunnellaan kaikkia

“Tunsin tulleeni kuulluksi”, kertoi yksi osallistuja työpajan lopuksi. Parempaa palautetta emme olisi voineet toivoa ideointityöpajasta. Työmuotona työpaja oli niin osallistujien kuin työntekijöiden mielestä erityisen onnistunut ja muita samankaltaisia työpajoja tulemme varmasti tulevaisuudessa myös toteuttamaan. Parhaat ideathan syntyvät yhdessä! 
​
Haluatko tulla mukaan toteuttamaan näitä ideoita Familian vapaaehtoisena?
Laita Familian vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille, Camilla Bergmanille
sähköpostia osoitteeseen camilla.bergman(at)familiary.fi

Familian kommentit oikeusministeriölle rasismin- ja syrjinnänvastaisen toimintaohjelman laatimiseen

3/11/2020

 
Picture
Familia osallistui oikeusministeriön järjestämään kuulemistilaisuuteen liittyen pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan kirjatun rasismin- ja syrjinnänvastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman laatimiseen.
 
Kuulemistilaisuuden jälkeen esitimme oikeusministeriölle kirjallisia kommentteja toimintaohjelman laatimista varten, joissa kerroimme jäsenistömme kokemasta syrjinnästä ja rasismista arjessa sekä rakenteissa ja esitimme kehittämiskohteita rasisminvastaisen politiikan tekemiseen sekä tarvittaviin lainsäädännöllisiin uudistuksiin.
​
Rasismin ja syrjinnän kokemukset eri elämänalueilla

 
Familiassa vuonna 2020 toteutetun “Kahden kulttuurin parien ja perheiden kokema syrjintä ja rasismi Suomessa” kyselytutkimuksen mukaan 25 % Suomeen muuttaneista puolisoista kokee syrjintää vähintään viikoittain ja 35 % vähintään kuukausittain. Rasismia kyselyyn vastanneista 30 % koki vähintään viikoittain ja 40 % vähintään kuukausittain. Kaikki kyselyyn vastanneista olivat kokeneet syrjintää ja rasismia viimeisen vuoden sisään, ja useiden vastaajien perheet olivat myös joutuneet syrjinnän ja rasismin kohteiksi.
 
Rasismi ja syrjintä kohdistui useimmiten syntyperään ja kieleen, mutta myös nimeen, ihonväriin, perheen kokoon sekä kulttuuriin ja vakaumukseen. Useimmiten syrjintää ja rasismia koettiin täysin tuntemattomien toimesta, mutta myös työ-/koulukavereiden, puolison sukulaisten, asiakaspalvelijoiden ja viranomaisten toimesta.
 
Rasismin ja syrjinnän kohteeksi kyselyyn vastanneet olivat joutuneet useimmin ulkotiloissa, kuten puistoissa ja kaduilla sekä julkisessa liikenteessä. Toiseksi yleisintä kohteeksi joutuminen oli internetissä ja sosiaalisen median maailmassa. Myös työ- ja opiskelupaikat, julkiset palvelut kuten terveydenhuolto sekä asiakaspalvelutilanteet  esimerkiksi kaupoissa nousivat esille kyselyssä.
 
Yleisimmin rasistinen ja syrjivä käytös näyttäytyi sanallisina viesteinä kuten nimittelynä, huutelemisena, vähättelynä ja epäasiallisena kommentointina. Myös sanattomien viestien kuten tuijottelun, osoittelun sekä epäasiallisten eleiden  kokeminen oli yleistä vastaajien keskuudessa. Useat vastaajista olivat myös kokeneet sosiaalista eristämistä, ennakkoluuloja, väkivaltaa sekä epäoikeudenmukaista kohtelua niin julkisissa kuin yksityisissäkin palveluissa.
 
Kohderyhmämme kokema rakenteellinen rasismi

 
Kaksikulttuuristen perheiden kokeman syrjinnän ja rasismin kerrottiin haittaavan merkittävästi myös heidän lastensa arkea. Lasten oletetaan kouluissa virheellisesti kuuluvan S2-opintoihin, ja näin heidän opintopolkujaan vaikeutetaan koulujen toimesta. Lapsia kiusataan ja kohdellaan epäoikeudenmukaisesti varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ilman että opettajat puuttuisivat rasistiseen tai syrjivään käytökseen. Rakenteellisen rasismin lisäksi lasten kerrottiin kokevan rasismia ja syrjintää myös arjessaan esimerkiksi haukkumisen, ulkopuolelle jättämisen ja väkivallan tai sillä uhkailun merkeissä.
 
Kaksikulttuuriset perheet ja parit kokivat, että Suomeen muuton jälkeen perheet oli viranomaisten toimesta monesti jätetty yksin ilman neuvoa ja tukea. Päätöksiä ja muita tärkeitä asiakirjoja oli toistuvasti lähetetty ainoastaan suomen kielellä, jolloin ulkomaalaiselle niiden ymmärtäminen oli ollut haastavaa. Useat vastaajista kokivat, että viranomaiset eivät olleet tarjonneet heille tarpeeksi laajaa tietoa tai neuvonantoa kuin mitä he olivat odottaneet tai tarvinneet. Informaation saannin hankaluus ja virkahenkilöiden sekä asiakaspalvelijoiden ennakkoluulot ovat vaikeuttaneet esimerkiksi vastaajien tukien saamista, talousasioiden hoitamista, asuntojen vuokraamista tai ostamista sekä sosiaalitoimistossa asioimista. Vastaajat kokivat, että heidän pitäisi olla huomattavasti kantasuomalaista kansalaista enemmän perillä oikeuksistaan, koska muuten heille ei palveluja tai neuvoja viranomaisten puolesta tarjota.
 
Kaksikulttuuristen perheiden ja parien kokema rakenteellinen rasismi painottui työelämään ja opiskeluun. Työnsaanti ulkomaalaisella etu- tai sukunimellä koettiin huomattavasti hankalammaksi koulutuksesta ja työkokemuksesta huolimatta, sekä työelämä epävarmaksi irtisanomisten pelossa mahdollisten maahanmuuttajastatusten vuoksi. Natiivitasoista suomen kielen osaamista käytetään piilotettuna syrjinnän välineenä työmarkkinoilla, vaikka monissa tehtävissä voisi pärjätä hyvin ei-natiivitasoisella suomella.
 
Työnsaannin hankaluus myös korreloi suoraan kansalaisuuden saamiseen, ja eräällä vastaajalla hakemus oli hylätty vähäisten tulojen vuoksi, koska hänelle oli nimensä ja alkuperänsä vuoksi erittäin vaikeaa saada opintotasoaan tai työkokemustaan vastaavaa työpaikkaa Suomesta. Suomessa ei myöskään tunnisteta useita ulkomaalaisia tutkintoja, joka vaikeuttaa sekä jatko-opiskeluihin pääsemistä, että opintotasoa vastaavan työpaikan saamista. Myös kohtelu työpaikalla on ollut epäoikeudenmukaista, ja kyselyyn vastanneita oli rasismin vuoksi jätetty perehdyttämättä työhön tai teetetty laittomia ylitöitä tai töitä ilman taukoja.
 
Rakenteellista rasismia oli ilmennyt myös terveydenhuollossa, jossa kyselyyn vastaajat eivät olleet saaneet vaadittavan kattavaa tai laadukasta palvelua englanniksi, eivätkä kielellisen osaamisen vuoksi voineet itse asioida suomen kielellä. Saman ilmiön koettiin toistuvan myös muissa julkisen sektorin tarjoamissa palveluissa, ja vähemmistöön kuuluvan ihmisen koettiin joutuvan altavastaajaksi niin viranomaisten kohtelussa, oleskelulupa prosesseissa, asemassa oikeuden edessä kuin huoltajuuskiistoissakin. Rakenteellisen rasismin koettiin vaikeuttavan myös maahantuloa sekä matkailua, kun poliisi tai rajavartiosto kohdistaa satunnaistarkastuksia useammin ulkonäöltään vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin, sekä pyytää nähdä henkilöllisyystodistuksia ilman epäilystä rikollisuudesta tai minkäänlaisesta väärinkäytöksestä. Satunnaisia tarkastuksia vastaajat kertoivat puolisoidensa tai itsensä kohdanneen poliisien toimesta myös kaduilla. Tilanteissa heitä oli ilman pätevää syytä pyydetty todistamaan henkilöllisyyttään, ja painotettu, että heidän täytyisi kantaa henkilöllisyystodistustaan kokoajan mukanaan.
Picture
Taistelu rasismia ja syrjintää vastaan vaatii vahvoja poliittisia päätöksiä
 
Tärkein keino rasismin ehkäisemiseksi on tarpeellisen koulutuksen ja tiedon saamisen tarjoaminen. Lasten ja nuorten asenteisiin pitää vaikuttaa aktiivisesti aina varhaiskasvatuksesta asti käsittelemällä rasismia muulloinkin kuin jonkun sitä kohdatessa. Lisäkoulutusta rasismin vastaiseen työhön tarvitaan erityisesti varhaiskasvatus- ja opetusalalla, jossa lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä on suuri rooli yhteiskunnallisten enakkoluulojen hälventämiseen ja yhdenvertaisemman ilmapiirin luomiseen. Kouluttautuminen ja haitallisten käytösmallien tunnistaminen auttaa huomaamaan piilorasistiset, erityisesti tahattomat rasistiset ilmaisut ja tavat, sekä rakenteellisen rasismin antaen keinot niihin puuttumiseen ja uusien toimintamallien etsimiseen ja löytämiseen.
 
Poliittisin keinoin voidaan ohjata resursseja asiantuntijatyöhön ja vertaistuen tarjoamiseen rasismia ja syrjintää kohdanneille henkilöille ja perheille. Antirasistisen opetuskokonaisuuden tarjoaminen ja lisääminen pakollisiin opintoihin on tärkeää myös muilla julkisilla aloilla, joissa virkahenkilöt ovat paljon tekemisissä eri taustaisten ihmisten kanssa kuten poliisikoulutuksessa, terveydenhuoltoalan koulutuksessa sekä sosiaalialojen koulutuksessa.
 
Sekä julkisiin virkoihin, että yksityisten yrittäjien tarjoamiin työpaikkoihin tarvitaan enemmän moninaisuutta. Työnsaantia on helpotettava korvaamalla rekrytoinnit anonyymeilla rekrytoinneilla, joissa ihmisiin ei voida liittää ennakkoluuloja pelkästään heidän nimien tai ulkonäköjen perusteella, vaan aidosti pohjataan työnsaanti osaamiseen. Työnsaantia voidaan poliittisesti yhdenvertaistaa myös helpottamalla ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua suomalaisissa oppilaitoksissa, sekä tunnistamalla ulkomaalaisia tutkintorakenteita myös työnhaussa.
 
Politiikkaan olennaisesti kuuluu myös asioiden nostaminen julkiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, sekä epäkohdista ja niiden korjaamisesta viestiminen. Rasistisen käytöksen ja rakenteiden piilottelu ei auta niiden poistamisessa tai vähentämisessä, vaan ilmiöistä on pystyttävä puhumaan jotta ne voidaan tunnistaa. Asioista puhumatta jättäminen siirtää vastuun rasismista sen kokijalle, joka joutuu kärsimään siitä, ja vie vastuun pois tekijältä, jonka toiminta usein kuitataan olan kohautuksella eikä rasistisesta toiminnasta rankaista tai siihen puututa tarpeeksi esimerkiksi työpaikoilla, harrastuksissa tai julkisilla paikoilla.
 
Poliittisten päättäjien ja viranomaisten toimesta on myös madallettava kynnystä ilmoittaa kokemastaan rasismista ja syrjinnästä esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunnalle, julkisten liikennevälineiden työntekijöille kuten vartijoille, poliisille, sosiaalityöntekijöille tai yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Ilmoituksia käsittelevät ihmiset on koulutettava toimimaan oikeudenmukaisesti tilanteissa. Ilmoitusten tekemisen kynnystä tulisi madaltaa, eikä sen tulisi olla kohtuuttoman työlästä tai turhan tuntuista tekijälle, vaan tekijälle pitäisi tulla tunne siitä, että häntä kuunnellaan ja hänen kokemuksensa otetaan huomioon.
 
Lainsäädäntö rasisminvastaisen työn tukena – millaisia lainsäädännön kehittämiskohtia tunnistamme?
 
Suomessa pitää voida olla myös virallisesti kaksi- tai monikielinen, mikä toteutuu vain, jos väestötietojärjestelmä mahdollistaa useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinnin. Vain yhden äidinkielen rekisteröimiskäytäntö on ongelmallinen niin yksilön, perheiden kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Useamman äidinkielen merkitsemisen väestötietojärjestelmään tulee mahdollistaa, jotta henkilön kaikki äidinkielet tulisivat näkyväksi eikä lapsia ohjattaisi kielen opetuksessa väärin. Tämä antaisi myös hyväksynnän yhteiskunnan osalta olla monikielinen ja moninainen taustaltaan.
 
Kahden kulttuurin perheissä nykykäytäntö koetaan epäkäytännöllisenä ja epäoikeudenmukaisena. Käytäntö pakottaa vanhemmat tekemään valinnan kielten välillä, ja asettaa vanhempien äidinkielet keskenään eriarvoiseen asemaan.
 
Useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti antaisi perheen kaikille kielille tasa-arvoisen ja virallisen statuksen, mahdollistaisi kaksikielisten lasten yhdenvertaisuuden, sekä jo olemassa olevien palveluiden tehokkaamman hyödyntämisen ja monikielisyyden varhaisen tukemisen. Lisäksi se ehkäisisi epätasa-arvoista kohtelua niin palveluissa kuin koulutuksessakin, kun henkilön kielellinen osaaminen pystyttäisiin paremmin ottamaan huomioon viranomaisten puolesta.
 
Rasismista ja syrjinnästä pitää tehdä yhteiskunnassa tuomittavampaa. Rasismiin, syrjintään ja vihapuheeseen on puututtava kovemmin poliitikkojen ja viranomaisten taholta.
 
Rasismista ja syrjinnästä pitäisi voida ilmoittaa vielä matalammalla kynnyksellä ja pitäisi olla luotto siihen, että kokemusten ilmoittaminen johtaa johonkin. Nyt kokemukset jäävät ilmoittamatta, koska ei uskota, että mikään muuttuu.

Lausunto selvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään

14/10/2020

 
Picture
Kaksikielisyys äidinkielenä on kaksikulttuuristen lasten ja nuorten arkea.
​Oikeusministeriössä valmistui alkuvuonna 2020 selvitys jossa arvioitiin usean kielen merkitsemistä väestötietojärjestelmään.

Selvityksessä arvioitiin muutoksen vaikutuksia kieliryhmiin, sekä viranomaisten toimintaan tarkastellen kahta mahdollista toimintatapaa usean kielen merkitsemiseksi väestötietojärjestelmään. Ensimmäisessä vaihtoehdossa järjestelmään voisi kirjata useamman kuin yhden äidinkielen, joista yksi valittaisiin asiointikieleksi. Toisessa vaihtoehdossa kirjattaisiin yksi äidinkieli, jonka lisäksi järjestelmään olisi mahdollista ilmoittaa myös useita kotikieliä. Nämä vaihtoehdot eriteltiin malli A:ksi ja malli B:ksi.

Selvitys lähetettiin lausuntokierrokselle helmikuussa, ja Familia ry vastasi siihen lausunnollaan toukokuussa 2020. Lausuntokierroksella pyydettiin kertomaan mitä muita mahdollisia vaikutuksia usean kielen merkitsemisellä väestötietojärjestelmään olisi kieliryhmille tai viranomaisille erotellen vastauksessa kaksi mahdollista toimintatapaa.

Familian mielestä selvityksessä ei tarkasteltu riittävällä laajuudella muutoksen seurauksia monikielisten henkilöiden ja -perheiden kokemuksiin ja hyvinvointiin, tai mahdollisia positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Tarve useamman äidinkielen viralliselle merkitsemiselle on ollut Suomessa jo pitkään kasvaen edelleen monikielisyyden lisääntyessä.

Malli A

Yksikielisyyden normi pitäisi Suomessa purkaa, koska se ei vastaa todellisuutta. Suomessa on monia kaksi- ja monikielisiä kansalaisia, mutta virallisesti Suomessa voi olla vain yksikielinen. Annetuista vaihtoehdoista näemme malli A:n toteutustavan paremmaksi ratkaisuksi.

Useamman äidinkielen mahdollistaminen väestötietojärjestelmään toisi esiin kielellistä moninaisuutta, joka on jo osa monen kaksi- ja monikielisen perheen normaalia arkea. Kaksi- ja monikielisissä perheissä nykyisen järjestelmän mukainen pakollinen valinta äidinkielestä asettaa vanhempien kielet keskenään eriarvoiseen asemaan, eivätkä vanhemmat aina osaa arvioida valinnan mahdollisia seurauksia. Mallin A mukainen muutos antaisi kaikille kaksi- ja monikielisissä perheissä puhutuille kielille tasa- arvoisen ja virallisen statuksen sekä mahdollistaisi lasten yhdenvertaisuuden ja monikielisyyden varhaisen tuen.

Yksilön identiteetin ja itsemäärittelyn kannalta kysymys äidinkielten rekisteröinnistä on tärkeä. Mahdollisuus rekisteröidä useampi kuin yksi äidinkieli toisi kokemuksen siitä, että on hyväksytty osa yhteiskuntaa. Monikielisyys nähtäisiin hyväksyttävänä ja toivottavana yhteiskunnassa, sekä kaksi- ja monikielisyyteen liittyvät ennakkoluulot ja syrjintä voisivat vähentyä. Rekisteröintimallia kehitettäessä on tärkeää, ettei muutos johda kieliryhmien kielellisten oikeuksien vähenemiseen.

Malli A helpottaa kuntien palveluiden suunnittelua, järjestämistä sekä kohdentamista. Tällä hetkellä kuntien resurssit äidinkielen opetuksessa, eivät vastaa tarvetta. Tieto äidinkielistä auttaisi tukemaan nykyisiä palveluja paremmin. Tarkemmilla kielitiedoilla olisi vaikutusta myös maahanmuuttajapalveluita suunniteltaessa, kohdennettaessa ja resursoidessa.

Malli B ​

Malli B ei anna mahdollisuutta ihmisten todellisten useampien äidinkielten näkymiseen ja tunnistamiseen jatkaen äidinkielten hierarkista jaottelua. Malli ei myöskään poistaisi tarvetta  monikielisyyden tunnistamiseen ja monikielisen identiteetin vahvistamiseen ja hyväksymiseen vaan vaatimus useamman äidinkielen rekisteröinnistä ja tasa- arvoisesta kohtelemisesta olisi edelleen olemassa. Mallin B ehdottama kotikieli on terminä ongelmallinen. Henkilö voi puhua kotona kieltä, joka ei ole hänen toinen äidinkielensä tai äidinkielenä voi olla kieli, jota ei kotona puhuta. ​

Kielellinen identiteetti jää mallissa B taka- alalle, eikä malli vastaa siihen tarpeeseen, jonka vuoksi selvitystä on ryhdytty tekemään, vaan olisi hallinnollisesti ja lainsäädännöllisesti helpoin toteuttaa selvityksessä esillä olevista vaihtoehdoista. Se ei huomioi monikielisten henkilöiden ja perheiden toivomaa muutosta.

Familia ry

Lastenkirjoja kahden kulttuurin perheistä ja monikulttuurisuudesta

26/8/2020

 
Picture
Lukemalla säännöllisesti ääneen lapselle, voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kaksikielisyyden, taitojen, mielikuvituksen ja tunneälyn kehittymiseen.
Listaus lastenkirjoista, joissa aiheena on kahden kulttuurin perheet sekä monikulttuurisuus. Kirjoissa tutustutaan useisiin kulttuureihin sekä kaksi kulttuurisiin perheisiin erilaisten tarinoiden kautta. Lueteltuna on kirjoja, jotka sopivat vauvasta kouluikäisille lapsille.

Lastenkirjoja suomeksi

  • Julius on merenneito, Love, J. (2020) Kustantamo SS. ”Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja ja haluaa olla merenneito. Koskettavassa ja keskustelua herättäneessä kuvakirjassa rohkaistaan jokaista lasta olemaan oma itsensä, ja näytetään, kuinka tärkeää on tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.” 

  • Kaikki lasketaan, Roskifte, K. (2020) Kustantamo SS. ”’Kaikki lasketaan’ on hauska ja filosofinen etsi ja löydä-kirja laskemisesta. Kirjassa kohdataan erilaisia ihmisiä erilaisina kokoonpanoina ja erilaisissa ympäristöissä, koulussa, kirjastossa, puistossa, kotona.”

  • Onni-poika ja ystävät, Pelliccioni, S. (2019) Etana Editions Oy. ”Onni saa uuden ystävän -tarinassa naapuriin muuttaa iranilaispoika Aran, joka ei osaa suomea. Onni ja Olavi vievät uusille naapureille pullaa ja pian pojat huomaavat, että leikkiin ei tarvita välttämättä yhteistä kieltä. Kahden kulttuurin kohtaamisesta ja ystävyydestä kriittisesti tarkastelevat kuvakirjat.”
 
  • Oiva-kirjat: Tapola, K. & Pertamo, K. Kustantamo SS.”Oiva kirjoissa seikkailee tumma Oiva-poika arjen touhuissa ja puuhissa. Henkilöhahmojen ihonväriä ei alleviivata ja kirjat sopivat myös taaperoikäisille.”
  • Oivan tie (2019)
  • Oivan Laiva (2018)
 
  • Salonki reilukutri, Davids, C-A. (2019) Marjukka Weide.”Salonki Reilukutri on CA Davidsin ja Mary-An Hamptonin luoma riimillinen kirja hiussalongista, jonne kaikki lapset ovat tervetulleita.”
 
  • Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?, Hakalahti, N. (2020). Mitä kuuluu, Tuukka-Omar? jatkaa palkittua Tuukka-Omar-sarjaa. Tuukka-Omar on poika, jolla on hassu nimi. Nimi johtuu siitä, että hänen isänsä on arabi ja hänelle on haluttu laittaa sekä suomalainen että arabialainen nimi. Viidennessä osassa sivutaan kulutuskulttuuria, taloudellisesti eri asemassa olevia perheitä sekä koulukiusaamista - näitä kaikkia tietenkin Tuukka-Omarin maailmaan sopivalla lempeällä ja uteliaalla tavalla.
  • Tuukka-Omar ja superkielitaito (2016)
  • Tuukka-Omar ja minilapset (2013)
  • Ylämummoon, Tuukka-Omar (2011)
  • Tuukka-Omar (2010)
 
  • Tuikun tärkeä päivä, Lestelä, J. (2019). Otava. “Tuikku on yleensä hyvällä mielellä päiväkodin jälkeen, mutta ei tänään. Tuikulla on nimittäin huoli, joka kääntää suupielet alaspäin ja kipristää mahassa. Huolesta on päästävä eroon ja Tuikku jopa pohtii, että lähettäisi huolensa isälleen Afrikkaan. Tuikku paljastaa tiuskineensa parhaalle kaverilleen Oivalle. Äiti tietää heti, mikä auttaa Tuikkua: anteeksipyyntö, jonka Tuikku on Oivalle velkaa.” Kirjasarjaan on myös jatkoa ‘Tuikku ja pimeän mörkö’ (2020).
 
  • Mennään jo naapuriin, Katajavuori, R. & Savolainen, S. (2017) Tammi. ”Kansainvälisyyskasvatusta kaikenikäisille. Kahdeksanvuotias helsinkiläistyttö Vellamo lähtee rimputtelemaan ovikelloja pitkin pääkaupunkiseutua ja tutustuu reissuillaan uusiin ystäviin. Tervetuloa monikulttuuriseen Suomeen!”
 
  • Avain hukassa, Mander, S. (2017) S&S. ”Tässä riemukkaassa kuvakirjassa tutustutaan erään kerrostalon värikkääseen elämään. Jokaisella aukeamalla esitellään uusi koti ja sen moninaiset asukkaat.”
 
  • Meidän perhe, Vuorinen K., Eskola T. & Lintunen, M. (2016) Pieni Karhu. ”Kirjassa Anni lähtee etsimään mummin karannutta koiraa. Etsintäretkellä hän tutustuu monenlaisiin perheisiin, joista jokaisessa on jotain ainutlaatuista ja erityistä, mutta myös jotain tuttua ja tavallista. Mukana on myös suomalais-kreikkalainen kahden kulttuurin perhe.”
 
  • Karoliina ja nokkela Neema, Kallioniemi, T. (2013) Otava. ”Luokalle tulee uusi oppilas, tansanialaissyntyinen Neema. Neema valloittaa kaikki: tytöt haluavat olla hänen parhaita kavereitaan ja pojat ihastuvat häneen. Neema puhaltaa luokkaan yhteishenkeä.”
 
  • Riikinkukkotyttö, Friman, T. (2011) Pieni Karhu. ”Kirja kertoo 7-vuotiaan kenialaisen Tausin arjesta ja elämästä. Tarinaomainen tietokirja sisältää paljon kuvia ja lyhyitä tekstejä.”
 
  • Supermarsu ja outo toveri, Noronen, P. & Mäkelä, P. (2010). Gummerus. ”11-vuotiaan Emilian luokalle tulee uusi maahanmuuttajatyttö, kiinalais-venäläinen Sveti. Tyttöjen ystävystyminen ei kuitenkaan käynnisty parhaalla mahdollisella tavalla... Jättiläismarsulla puolestaan on juhlavuoden kunniaksi Supermarsulle aivan erityinen tehtävä, josta tämä ei selviä yksin. Tarvitaan luotettava apuri. Mutta kuka se voisi olla?” Kirka kuuluu Emilian-päiväkirja-sarjaan.
 
  • Leevi ja Leonora, Levola, K. (2010) Tammi. ”12-vuotias Leevi muuttaa maalta kaupunkiin ja ystävystyy Albaniasta tulleeseen Leonoraan. Kumpaakin ruvetaan kiusaamaan koulussa, mutta yhdessä he näyttävät kiusaajilleen etteivät pelkää heitä”
 
  • Simo ja Sonia eli kadonnut Kerala, Nopola, T. & Nopola, S. (2009) WSOY ”Kirja kertoo suomalaisesta Simosta, joka asuu isänsä kanssa Keravalla, ja intialaisesta tytöstä, joka asuu äitinsä kanssa Keralassa. Tytön isä ja pojan äiti rakastuvat, ja sitten pidetäänkin häät Intian Keralassa. Kadonnut Kerala on suositun kirjailijaparin satu lapsille ja aikuisille maailmojen eroista ja niiden yhdistämisestä, erillisyydestä ja ystävyydestä, joka ylittää mantereet ja kulttuurierot.” Sarjassa on ilmestynyt myös Simo, Sonia ja ujo mummo.
 
  • Myrskyvaroitus, Karpio, M. (2008) Otava. ”11-vuotiaan Emil pojan isä on kenialainen ja asuu Ruotsissa. Emil muuttaa Espoosta saaristoon ja uudessa ympäristössä koulukaverit hämmästelevät Emilin ihonväriä ja erilaisuutta.”
 
  • Moonan ja Soonan maanantai, Oikarinen-Jabai, H. & Merenlahti, A. (2007) Yhteiset lapsemme ry. ”Kirja kertoo suomalais-gambialaisten kaksostyttöjen päivästä. Kirjassa tytöt rakentavat ja muistelevat yhdessä kavereiden, opettajan, äidin ja muiden kirjan henkilöhahmojen kanssa erilaisten paikkojen ja ajallisten tapahtumien välimaastoon sijoittuvia kotejaan. Lapset pohtivat myös erilaisuuteen, ihonväriin ja afrikkalaistaustaisuuteen liittyviä kysymyksiä.” Kirja soveltuu päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän vanhemmilleen ja opettajilleen.
 
  • Tsatsiki ja kaverit, Nilsson, M. (2001) Tammi. ”Tsatsikin tärkeitä ihmisiä ovat äiti, uusi Faija eli Moottoripyörä-Göran sekä Mustekalanpyytäjäfaija, joka tulee Ruotsiin vierailulle Kreikasta. Per Hammar on Tsatsikin paras kaveri, jonka kanssa hän perustaa bändin.” Tsatsiki-sarjan muita osia ovat Tsatsiki ja mutsi, Tsatsiki ja tytöt ja Tsatsiki ja Retzina.
​
Lastenkirjoja englanniksi
​
  • Yasmin in charge, Faruqi, S. (2019) Picture Window Books. ”This easy-to-read chapter book is a collection of four stories about a Pakistani girl Yasmin and how she takes charge and creatively problem solves. Her adventures favourably exhibits Pakistani culture using Urdu vocabulary and traditional dishes throughout each chapter.
 
  • All are welcome, Penfold, A. (2018) Alfred A. Knopf Books for Young Readers. ”From the text that rhymes to the incredibly diverse characters shown, this multicultural book for kids is a winner. Both the story and the illustration show our similarities as well as differences in physical appearance, heritage, cultural traditions, and even food.”
 
  • Thank you, Omu!, Mora, O. (2018) Little, Brown Young Readers. “This is an enchanting and delightful narration about kindness, generosity, and gratitude. The author’s Nigerian roots are reflected in the evocative illustration and the wonderfully written story resembled folklore.”
 
  • Drum dream girl, Engle, M. (2015) Houghton Mifflin Harcourt. “Inspired by a true story, this wonderful book is set in Cuba about a little multi-racial girl’s adversity against societal norms and her determination to succeed in a patriarchal field. Such a wonderful book to empower young girls to keep on dreaming and attain the unattainable.”
 
  • Emmanuel’s Dream: The true story of Emmanuel Ofosu Yeboah, Thompson, L, A. (2015) Schwartz & Wade. “This inspiring multicultural kids book is a true story that not only features a Ghanaian character, but also one with a disability, who shows the world that anyone can do anything.”
 
  • Round is a tortilla: A book of Shapes, Thong, R. (2015) Chronicle Books. “An engaging book that teaches children shapes in forms of everyday items and includes the Latino culture. The illustrations are colourful, and the poetic verses integrates math as well as Spanish vocabulary.”
 
  • Where’s Lenny? Wilson-Max, K. (2014) Frances Lincoln Children’s Books. “In the cupboard? In the kitchen? Or under the stairs? Lenny plays hide-and-seek with his multiracial family (black dad and white mom).”
 
  • You were the First, MacLachlan, P. (2013) Little, Brown Books for Young Readers. “Touching tribute to first born babies. Featuring a biracial Asian/Caucasian family, the picture book depicts all those unforgettable moments, from first smiles to crawling, walking, and running.”
 
  • Splash, Anna Hibiscus!, Atinuke, L-T. (2013) Walker Books. “Anna Hibiscuse’s mum is Canadian and dad Nigerian. In this series there are several shorter picture books and longer for school age children. This lovely story will leave readers pining for a family day in the sun.”
 
  • Marisol McDonald Doesn’t match/ Marisol McDonald no combina, Brown, M. & Palacios, S (2011) Children’s Book Press. ”Marisol McDonald has flaming red hair and nut-brown skin. Polka dots and stripes are her favourite combination. To Marisol McDonald, these seemingly mismatched things make perfect sense together. Unfortunately, they don't always make sense to everyone else.” Monica Brown wrote this lively story to bring her own experience of being mismatched to life. There is also a sequel called ”Marisol McDonald and the Clash Bash/ Marisol McDonald y la fiesta sin igual”.
 
  • Sammy Goes Flying, Elliott, O. & McIntyre, G. (2011) Tamarind Books. “Sammy is too small to go to on a school trip to an aeroplane museum with his older siblings. To cheer him up, his parents and grandmother take him to a small fair instead where his dream of flying comes true. Set in London, and realistically depicts a biracial family’s loving interactions.
 
  • Spork, Maclear, K. & Arsenault, I. (2010) Kids Can Press. His mum is a spoon. His dad is a fork. And he's a bit of both. He's Spork! Its high-spirited illustrations capture the experience and emotions of anyone who has ever wondered about their place in the world.”
 
  • My Two Grannies, Benjamin, F. & Chamberlain, M. (2009). Frances Lincoln Children’s Books. “Alvina has two grannies who she loves with all her heart. Grannie Vero is from the Caribbean island of Trinidad. Grannie Rose is from the north of England. When Alvina's parents go away on holiday, both the grannies move in to Alvina's house to look after her. But the two grannies want to do different things, eat different food, play different games and tell different stories.” This book is a wonderfully fun story of different cultures. There is also a sequel “My two Grandads”.
 
  • Violet, Stehlik, T, D,. & Jovanovic, V, V. (2009) Second Story Press. “A blue dad, a red mother, and a daughter that is purple. Violet never thought about the fact that she was a different colour from her parents until a friend asks her why her father is blue. It’s only then that Violet questions her own skin colour and wonders exactly why is so different.”
 
  • Olu’s Dream, W.Evans, S. (2009) Katherine Tegen Books. “Olu’s Dream follows an African American/Asian family at bedtime. Little Olu would rather play but as soon as he shuts his eyes, imagination flies!”
 
  • Fussy Freya, Quarmby, K. (2008) Frances Lincoln Children’s Books. “Fussy Freya refuses everything from sausages to baked beans until Grandma prepares a very surprising feast for her.” With quirky illustrations, this picture book depicts an Indian/Caucasian family.
 
  • Esperanza Rising, Ryan, P, M. (2002) Scholastic, Inc. “It is a story about immigration, culture shock, hard work, patience, and hope. Esperanza deals with the loss of her father, the struggles of fleeing her home country Mexico and having to live a different life culturally and socioeconomically.”
 
  • Grandfather counts, Cheng, A. (2000) Lee & Low Books. “This book focuses primarily on the intergenerational relationship between a young girl and her grandfather. Helen speaks English, Gong Gong speaks Chinese, and through the act of counting in their respective languages, they form a bond.”

Kannanotto parisuhde- ja perhejärjestöjen toimintaedellytysten puolesta

25/8/2020

 
Parisuhdeverkostossa toimivat järjestöt kohtaavat asiakastyössään sekä ammattilaisten ja vapaaehtoistoimintansa kautta vuosittain vähintään 50 000 erilaisissa parisuhdetilanteissa elävää ihmistä. Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat merkityksellisiä niin perheiden hyvinvoinnin kuin kansantalouden näkökulmasta. Suomessa on ainutlaatuinen, julkisia palveluita täydentävä sosiaali- ja terveyspuolen järjestörakenne. Näiden järjestöjen tekemä parisuhde- ja hyvinvointityö on kansallisesti korvaamatonta ja tarvitsee rahoituksen toiminnalleen. Monissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien parisuhdeongelmat ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle. Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Mikäli valtiovarainministeriön ehdottama budjettiriihen taloussuunnitelma menee suunnitellussa muodossa läpi, merkittävä määrä perheitä jää jatkossa vailla tarvitsemaansa tukea.
Picture

PARISUHDEVERKOSTON KANNANOTTO PARISUHDE- JA PERHEJÄRJESTÖJEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PUOLESTA

Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat merkityksellisiä niin perheiden hyvinvoinnin kuin kansantalouden näkökulmasta. Psyykkisen hyvinvoinnin perusta luodaan kodin ihmissuhteissa. Vaikeuksia kohdanneiden parien tulisi saada tukea mah dollisimman varhain.
 
Parisuhdetukea tarjoavilla järjestöillä on jo pitkän aikaa ollut merkittävä rooli palveluiden ketteränä tuottajana ja kehittäjänä. Oikea-aikaisesti kohdennetulla avulla on pystytty ehkäisemään kalliimpien korjaavien tukimuotojen tarvetta. Parhaimmillaan tällä on kyetty vähentämään pitkittyneen ylikuormituksen aiheuttamia avioeroja sekä niiden seurannaisvaikutuksia – työuupumusta, päihde- ja mielenterveysongelmia. Myös Kansallisessa Lapsistrategiassa tulisi huomioida, että vanhempien riitely lasten läsnä ollessa on erityisen haitallista lasten psyykkiselle hyvinvoinnille. Monissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien parisuhdeongelmat ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle. Parisuhdetyö mahdollistaa myös lasten ja vanhempien turvallisempia vuorovaikutussuhteita.
 
Parisuhdekeskus Kataja on koordinoinut Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen parisuhdeverkostoa jo 15 vuoden ajan. Verkosto toimii aktiivisesti parisuhdeteemojen esille nostajana ja alan valtakunnallisena vaikuttajana.
 
Koronapandemia on lisännyt turvattomuutta ja epävarmuutta monissa perheissä. Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan nyt erityisen paljon. Digitaalisesti tarjottavia palveluita lisänneet perhejärjestöt pystyvät vallitsevassa tilanteessa tarjoamaan tukimuotoja, joihin ei tarvitse jonottaa. Eri perhemuotojen palvelemiseen erikoistuneet järjestöt tuottavat tuloksellista ja ainutlaatuista vertaistukea eri elämäntilanteissa eläville pareille ja perheille.
 
Suomessa on ainutlaatuinen, julkisia palveluita täydentävä sosiaali- ja terveyspuolen järjestörakenne. Järjestöjen tekemä parisuhde- ja hyvinvointityö on kansallisesti korvaamatonta ja tarvitsee rahoituksen toiminnalleen. Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Parisuhteita tukemalla tuetaan samalla kasvavia sukupolvia ja heidän hyvinvointiaan. Vanhempien hyvinvointi ja parisuhteen vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat vahvasti yhteydessä lasten hyvinvointiin.
 
Parisuhdeverkostossa toimivat järjestöt kohtaavat asiakastyössään sekä ammattilaisten ja vapaaehtoistoimintansa kautta vuosittain vähintään 50 000 erilaisissa parisuhdetilanteissa elävää ihmistä. Mikäli valtiovarainministeriön ehdottama budjettiriihen taloussuunnitelma menee suunnitellussa muodossa läpi, toiminnan rahoituksen katkeamisen seurauksena merkittävä määrä perheitä jää jatkossa vailla tarvitsemaansa tukea. Olemme tilanteesta syvästi huolissamme. Toivomme, että rahoitus saa jatkua katkeamatta niin, että parit ja perheet tulevat jatkossakin autetuiksi heille räätälöityjen tukimuotojen kautta.

Helsingissä 25.8.2020
 
Parisuhdeverkoston puolesta:
  • Parisuhdekeskus Kataja ry
  • Suomen Uusperheiden liitto ry
  • Parempi avioliitto ry
  • Ensi- ja turvakotien liitto ry
  • Väestöliitto ry
  • Sateenkaariperheet ry
  • ADHD-liitto ry
  • Familia ry
  • Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
  • Samassa veneessä -avioparityö
  • Lasten ja nuorten keskus ry
 
Lataa ja tulosta kannanotto (PDF)

Familia jäsentensä silmin: lähes kaikki suosittelisivat Familian toimintaa muille

14/7/2020

 
Picture
Yleisin syy liittyä Familian jäseneksi on halu oppia ja opiskella suomen kieltä. Familialta toivottiin enemmän esimerkiksi intensiivikielikursseja, vapaata toimintaa yhdessä ja Duo vanhempainvalmennusta leikki-ikäisten ja kouluikäisten vanhemmille. Muun muassa nämä asiat selvisivät Familian vuonna 2019 toteutetussa jäsenkyselyssä. 
KYSELYN TAUSTAA
Vuonna 2019 keväällä toteutettuun Familian jäsenkyselyyn vastasi 52 ihmistä: 20 suomen kielellä ja 32 englannin kielellä. Lähes kaikki vastaajat olivat Familian jäseniä. Vastaajien enemmistö oli ollut jäsenenä Familiassa 1–3 vuotta. Vastaajista noin kolmasosa oli ollut jäsenenä alle vuoden. Vain neljäsosa vastaajista ei määritellyt itseään monikulttuurisen perheen jäseneksi.
 
YLEISIN SYY LIITTYÄ FAMILIAN JÄSENEKSI ON HALU OPPIA SUOMEN KIELTÄ
Yleisimmät syyt liittyä jäseneksi olivat Familian suomen kielen kursseille osallistuminen, tausta kaksi- ja/tai monikulttuurisessa perheessä, halu tutustua uusiin ihmisiin ja osallistuminen yleensä toimintaan. Muita perusteita olivat halu tukea muita muun muassa vapaaehtoisena ja toisaalta vaikutteiden, tuen ja avun saanti itselle. Jotkut vastaajista kokivat Familian toiminnan tärkeäksi erityisesti sen tarjotessa tietoa Suomesta ja estäessä yksinäisyyttä. Familiaan oli myös tultu jäseneksi jonkun suositeltua liittymistä. Ylivoimaisesti yleisin syy olla Familian jäsen perustui haluun oppia suomen kieltä.
 
 JÄSENET VOIVAT VAIKUTTAA FAMILIAN TOIMINTAAN
Yli puolet kyselyyn vastanneista jäsenistä koki voivansa vaikuttaa Familian suunnitelmiin ja toimintaan. Tähän liittyi tietoisuus siitä, mitä Familian jäsenedut ovat. Kysyttäessä miten Familia voi kehittää jäsenetujaan, esiin nousi konkreettisia toiveita monipuolisemmasta toiminnasta Familiassa. Tapaamisia, tietoa, koulutusta ja kotoutumista tukevaa toimintaa kaivattiin lisää. Familian toivottiin selvittävän enemmän jäsenten tarpeita ja käytännön elämän haasteita. Adoptioperheet otettiin esimerkiksi ryhmästä, jonka erityistoiveita pyydettiin huomioimaan toimintaa järjestettäessä. Ruotsin kieli Suomen toisena virallisena kielenä toivottiin nostettavan esiin Familian toiminnassa. Familiaan toivottiin lisää aktiivisia jäseniä. Jäsentoiminnan organisoimiseen ja jäsenien osallistamiseen ehdotettiin yleensäkin lisää panostusta. Tiedottamisen tärkeys tuotiin myös esiin.
 
FAMILIAN TIEDOTUS TOIMII, MUTTA PARANNETTAVAAKIN ON
Familian toiminnasta koettiin pääsääntöisesti olevan helppo löytää tietoa. Järjestön kotisivuja pidettiin yleisesti helppokäyttöisinä ja niitä pidettiin keskeisenä tiedotuskanavana. Seuraavaksi eniten tietoa saatiin Facebookin ja uutiskirjeiden välityksellä. Lisätietoa tuli muiden kirjeiden ja Instagramin avulla. Jonkin verran asioista oltiin kuultu myös suoraan juttelemalla ihmisten kanssa. Lisätiedotustavaksi Familialle ehdotettiin Messengerin ja tekstiviestien käyttöä. Tiedottamisen tehostamiseksi, muillekin kuin jäsenille, mainittiin muun muassa lentolehtiset ja ilmoitustaulujen hyödyntäminen muun muassa oppilaitoksissa ja kirjastoissa.
 
Jäsenet kokivat, että Familian kotisivut voisivat olla selkeämmät ja niiden visuaalista ilmettä voisi vielä parantaa. Kotisivuille ehdotettiin lisää ilmoituksia ja muistutuksia tapahtumista. Kommunikointia toivottiin yleensäkin lisättävän. Facebookiin toivottiin lisää englanninkielisiä viestejä, tositarinoita ja hyviä, herätteleviä ja innostavia kokemuksia jaettavaksi esimerkiksi kaksikulttuurisilta pareilta. Sosiaalisen median käytön parantamiseksi mainittiin ajoituksen ja muistutusten tärkeys. Tietoa ryhmätoiminnasta toivottiin myös englanniksi. Ilmoittautumislinkit pyydettiin laitettaviksi paremmin kotisivuilla esille. Olemassa olevien ryhmien toiminnasta tiedottaminen nähtiin tärkeänä. Toisaalta huomioitiin tarve saada tietoa myös tehokkaammin, jos jokin ryhmä loppuu.
 
TOIVEITA JA PALAUTETTA FAMILIAN TOIMINNASTA
Useimmat kyselyyn vastanneista jäsenistä ei ollut juuri kyselyajanjaksona osallistunut Familian toimintaan. Kysyttäessä syytä siihen, vastauksissa mainittiin lähtö kotimaahan, lastenhoito ja tietämättömyys toiminnasta esimerkiksi silloin kun jäsenyys oli vasta alkanut. Familian toimipaikan sijainti ja toiminnan ajankohta oli joillekin vastaajille hankala. Myös ajanpuute yleensä tai oma passiivisuus saattoivat vaikuttaa osallistumattomuuteen. Jokin kurssi oli saattanut myös jo loppua. Jäsenet toivat esille, että Familian tulisi pitää huolta siitä, ettei jokin hyväksi koettu ryhmätoiminta pääse hiipumaan. Siksi kurssien jälkeen toivottiin, että tehtäisiin aina palautekysely, joka auttaa ylläpitämään ja kehittämään kurssitoimintaa. Suomen kielen kurssit koettiin painottuvan alkeisiin. Jäsenet ehdottivatkin lisäkursseja, joissa voisi syventyä keskusteluun, kuuntelemiseen ja kirjoittamiseen.
 
Eniten toimintaan osallistumista oli suomen kielen ryhmissä. Seuraavaksi eniten oli käyty keittiöklubilla, juhlissa, toimittu vapaaehtoisina ja seurattu Familian viestintää.  Tulevaa toimintaa toivottiin suomen kielen kurssien ja luentojen osalta. Osa jäsenistä pyysi suomen kielen kurssien yhteyteen lastenhoitoapua. Jäsenet kaipasivat Familian toimintaohjelmaan lapsille suunnattua tekemistä ja kulttuuriaktiviteetteja. Vertaistukea ja erityisesti tukea oman kielen vahvistamiseksi pyydettiin. Muuta tärkeäksi koettua toimintaa olivat palveluneuvonta kuten parisuhde- ja lakineuvonta, oikeusapu, nuorisotoiminta, retket, asiantuntijakoulutus, nettitapaamiset, eropalvelut, ja varainkeruu.
 
Jäsenten toivomuslistalla oli intensiivikeskusteluryhmät, ruotsin kielen kurssit, spontaanit ryhmät, kulttuuritoimintaan suuntautuneet vapaamuotoiset tapahtumat, yleensä vapaa toiminta yhdessä, urheilu vanhemmille ja lapsille ja vanhempainvalmennus isompien lasten vanhemmille kuten Race and Parenting. Familian toivottiin järjestävän myös isoja tapahtumia kuten luentotilaisuuksia ja paneelikeskusteluja tutkimuksiin liittyen sekä pajoja kaksikielisyydestä.
 
JÄSENIÄ KIINNOSTAVAT AIHEET
Jäseniä kiinnostavia aihepiirejä olivat erityisesti perheen kaksi/monikulttuurisuus, kulttuuri-identiteetti, kulttuurien välinen vanhemmuus, tapojen ja kulttuurien erilaisuus perhe-elämässä, jokapäiväiset haasteet, rasismi, mielenterveys, ero ja kriisit. Jäsenet toivoivat julkisia keskusteluja monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta kahden kulttuurin perheiden näkökulmasta sekä tapaamisia poliitikkojen tai esimerkiksi tasa-arvoaktivistien kanssa. Kysyttäessä, mihin kysymyksiin tai teemoihin Familian tulisi ensisijaisesti pyrkiä vaikuttamaan, eniten vastauksia sai kielipolitiikka. Menettelytavat kotoutumis-, työllisyys- ja perheasioissa olivat jäsenille myös keskeisiä. Familian tarjoama kotoutumisen alkuvaiheen koulutus ja valmennus ja nuorten asiat nähtiin keskeisinä. 
 
VAPAAEHTOISENA FAMILIASSA
Kyselyssä selvitettiin myös vapaaehtoisten taitoja, joita he haluaisivat hyödyntää Familian toiminnassa. Näitä olivat ruoanlaitto, visuaalinen osaaminen, englannin kieli ja sen opettaminen, yleensä halu auttaa muita, ryhmänohjaaminen, valmennus, viestintäosaaminen, tausta sosiaalialalla, kaksi/monikulttuurisuuden tuntemus, tiedetausta, luonnonsuojelu, ekotietoisuus ja ympäristökasvatus.
 
Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen toivottiin vahvaa yhteisöä Familialta. Kyselyssä painotettiin, ettei vapaaehtoisten toimintaan tule missään nimessä suhtautua itsestään selvyytenä. Vapaaehtoisten rekrytointiin, koulutukseen ja tukeen kannattaa siis panostaa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen osalta toivottiin vapaaehtoisten osallistamista ja tukemista, jotta voidaan kehittää ja toteuttaa uudenlaista toimintaa. Vapaaehtoisten olisi vastaajien mukaan hyvä verkostoitua paremmin. Kyselyssä tuotiin esille ajatus, että vapaaehtoistoimintaa on myös se, että kertoo omille ystäville Familiasta. Vapaaehtoistoimintaan liittyviä tapaamisia, työpajoja, luentoja ja opastuksia ehdotettiin lisättävän. Vapaaehtoisten erilaiset, yksilölliset mahdollisuudet toteuttaa vapaaehtoistyötä toivottiin huomioitavan paremmin. Aktiivisempi, välittömämpi yhteydenpito vapaaehtoisiin koettiin tärkeäksi. Vapaaehtoisille voisi esimerkiksi lähettää omia uutiskirjeitä, joissa olisi toimiston ja aktiivisten vapaaehtoisten kuulumisia.
 
VALTAOSA SUOSITTELISI FAMILIAN TOIMINTAA MUILLE
Vastaajista 88 % suosittelisi Familiaa ystävälle. Lähes vastaaviin lukuihin yllettiin kysyttäessä tukevatko Familia palvelut ja toiminnat kaksikulttuurisia perheitä lisäten heidän hyvinvointiaan. Familian rohkeus paneutua kahden kulttuurien parien ja perheiden erityiskysymyksiin, silloinkin kun kukaan muu ei vielä toimi, sai kiitosta. Jäsenet arvostivat Familian yhteisöllisyyttä, kotoisuutta ja ystävällistä ilmapiiriä. Jäsenet kokivat, että kaikkia kohdeltiin tasapuolisesti ja hyväntuulisesti, mikä auttaa selviämään arjessa. Familian toiminta kahden kulttuurin perheiden asiantuntijana ja vertaistoiminnan mahdollistajana koettiin merkitykselliseksi.
 
Familian mahdollisia heikkouksia olivat vastaajien mukaan resurssit. Palkattuja työntekijöitä ja vapaaehtoisia voisi vastaajien mukaan olla enemmänkin. Viikonlopputoimintaa toivottiin enemmän. Ilta- ja iltapäiväkursseja kaivattiin selvästi Familian toimintaan. Familian sijainti Sörnäisissä oli joillekin vastaajille syrjäinen. Nykyiset tilat koettiin asettavan omat haasteensa matalan kynnyksen toiminnalle. Myös sisäänpääsy iltaisin ja viikonloppuisin koettiin haastavaksi. Familian keittiössä toivottiin mahdollisuutta leipoa ja laittaa ruokaa. Toisaalta pääkaupunkikeskeisyys oli myös muualla asuville rajoite. Kyselyssä pohdittiin, että Familian olisi hyvä olla järjestönä tuttu ainakin kaikkien monikulttuuristen perheiden keskuudessa ja senkin vuoksi tehokas tiedottaminen ja monipuolinen esille olo on mediassa ja yleensä yhteiskunnassa nähtiin järjestölle tärkeäksi.
 
***
​
Sydämellinen kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille! Mielipiteenne on meille arvokas ja haluamme ottaa toiveenne mahdollisimman hyvin huomioon Familian toimintaa kehitettäessä.
 
Tähän kyselyyn on vastannut vain osa ihmisistä, jotka ovat mukana Familian monipuolisessa toiminnassa. Nyt kysymmekin uudestaan kaikilta Familian toiminnasta kiinnostuneilta, jäseniltä ja ei-jäseniltä, millaista toimintaa te kaipaatte tulevaisuudessa? Voit vastata tähän linkin takana olevaan kyselyyn anonyymisti:
 
  • Suomenkielinen kysely
  • Englanninkielinen kysely

    kirjasto

    Kirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista

    kategoriat

    All
    2016
    2017
    2018
    2019
    2020
    2021
    Bilingualism
    Employment
    English
    Kahden Kulttuurin Lapsi
    Kahden Kulttuurin Suomalaiset
    Kaksikielisyys
    Kaksikulttuurisuus
    Lukeminen
    Maahanmuutto
    Multilingualism
    Oppaat Ja Ohjeet
    Parisuhde Ja Perhe
    Rasismi
    Tilastot Ja Tutkimukset
    Vaikuttaminen
    Vanhemmuus
    Vapaaehtoistoiminta

    RSS Feed

Toimisto / OFFICE 

Haapaniemenkatu 7-9 B,
​10. kerros / 10th floor
​00530 Helsinki
Suomi-Finland

Puhelin / PHONE

+358 44 773 8628 
​(Ma-To 10.00-14.00 | Mon-Thu 10 a.m. to 2 p.m.)

aukioloajat / Opening times

Toimistomme ovat avoinna vierailijoille. Suosittelemme kuitenkin ystävällisesti soittamaan etukäteen ja sopimaan henkilökohtaisen tapaamisen.

Our offices are open to visitors. We kindly suggest calling in advance to book an appointment and meet us in person. ​

VAT-numero / VAT-Number

​1056329-6

Familia ry logo
Familia on johtava kahden kulttuurin perheiden asiantuntija ja edunvalvoja 
​Familia is the leading expert and advocate of intercultural families
Picture
© Familia 2024
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • Vertaisryhmät
    • Vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Eri polut - hanke
    • Tapahtumat
    • Vapaaehtoistoiminta
    • Kokemusasiantuntijat
    • Kerhot ja työpajat
    • Tuetut lomat ja leirit
    • Belingual -kielikerhot >
      • Kielikerhot
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Groups
    • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Different Paths - project
    • Events
    • Volunteering
    • Experts by Experience
    • Clubs and workshops
    • Subsidised vacations and camps
    • Belingual Language Clubs >
      • Clubs
    • Munduo - For Intercultural Youth
  • TIETOA
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä >
      • Kahden kulttuurin perheet Suomessa
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Kuntavaaliteesit 2025
      • Aluevaaliteesit 2025
      • Alue-ja kuntavaalit 2025
      • Perhevapaat kahden kulttuurin perheissä
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
      • Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
      • Kuntapoliittiset tavoitteet 2021–2025
    • Suomi+ podcast
    • Nettikurssit ja oppaat >
      • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Kokonainen minä lastenkirja
    • Ammattilaisille
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Menneet hankkeet
  • INFORMATION
    • Intercultural families in Finland
    • Newsletter
    • Blog >
      • Familia: 35 years
    • Advocacy >
      • Municipal elections 2025 objectives
      • County elections 2025 objectives
      • Local Elections 2025
      • Family leave in intercultural families
      • Mother tongue instruction
      • Anti-racism Advocacy
      • Government program objectives
      • Municipal politics objectives 2021-2025
    • Suomi+ podcast
    • Online courses and guides >
      • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Kokonainen minä children's book
    • Professionals
    • Past Projects
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • JOIN US
    • Become a member
    • Open Positions
    • Internship & Work Try-Out
  • FAMILIA
    • Contact information
    • Privacy notice
    • Accessibility statement
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Avoimet työpaikat
    • Tule harjoitteluun & työkokeiluun
  • FAMILIA
    • Yhteystiedot
    • Rekisteriseloste
    • Saavutettavuusseloste