FAMILIA
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • VERTAISTOIMINTA >
      • Vertaisryhmät
      • Duo vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Tapahtumat
    • Kerhot ja työpajat
    • BElingual -hanke
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
    • Kokemusasiantuntijat
    • Leiritoiminta
    • Tuetut lomat
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Support >
      • Peer Groups
      • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Events
    • Clubs and workshops
    • BElingual -project
    • Munduo - For Intercultural Youth
    • Experts by Experience
    • Subsidised vacation
    • Weekend Camps
  • TIETOA
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
    • Eduskuntavaalit 2023 >
      • Familian tavoitteet
      • Vaalipaneeli
    • Nettikurssit ja oppaat
    • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä
    • Ammattilaisille
  • INFORMATION
    • Newsletter
    • Blog
    • Advocacy >
      • Mother tongue instruction
    • Parliamentary Elections 2023 >
      • Familia's objectives
      • Panel discussion
    • Online courses and guides
    • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Partner's Path Project >
      • Path ambassadors
      • Challenges and solutions >
        • A to Z for intercultural couples
        • Anatomy of a CV
        • Why is a finnish partner a strength?
        • Fluent finnish required
      • Partner's path information and results
    • Professionals
  • JOIN US
    • Become a member
    • Volunteering
    • Internship & Work Try-Out
    • Open Positions
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Tule vapaaehtoiseksi
    • Tule harjoitteluun tai työkokeiluun
    • Avoimet työpaikat
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • ABOUT US
    • Contact information
    • Projects
    • Privacy notice
  • TIETOA MEISTÄ
    • Yhteystiedot
    • Hankkeet
    • Rekisteriseloste

Kirjasto

Multilingual Families' Language Policies

25/8/2021

0 Comments

 
Picture
Language development is a dynamic process and maintaining a language a life-long expedition. Only some children born into multilingual homes grow up speaking two or more languages. There are families who manage to transmit multiple languages to their children, but others do not, resulting in the children having a passive or limited knowledge of the minority language/s. Children tend to learn the majority language in the country but may struggle with the transmission of the minority language that is not widely spoken in the community.

Each family's circumstances are different, and some may, despite their best efforts, not establish or maintain a heritage language. A family living in Finland, whose languages are Finnish, English and Swedish, is much more likely to succeed in gifting these languages to the child than a family where the child hears a language just from one person in everyday life.

Factors affecting children's language acquisition and learning

In addition to the language combination of a potentially multilingual child, there are a variety of psychological, social, and educational factors that interact in complex ways and determine the linguistic level a child can achieve. Every child’s language learning journey is unique, even siblings within the same family often end up with differing skills. 

A good starting point would be to think through some questions which may indicate the degree of language skills your child could possibly achieve. Which languages are necessary for the child? At what age do they acquire a minority language? How, where, and how often is the child exposed to the language? Who are going to speak the language regularly with the child?
​
A growing child’s attitude towards languages also plays a key role because it impacts their motivation. It can be challenging to learn anything if you don’t have the motivation! The parents, siblings, extended family, teachers, and peers influence the children’s language attitudes. Also school, communities, political and sociocultural changes, familiarity with the languages, status of the languages, country of birth, the number of years spent in the country, and second language support have a major impact on building a positive attitude.

​Setting up your family language policy

So, families' individual circumstances, the societal characteristics and language methods or strategies used by parents affect the level of languages a child can achieve. It is important for us as parents to be kind to ourselves and encourage positive interaction with the child in a minority language. We know ourselves that it is nearly impossible to become ambilingual, or completely master two or more languages. Our level of language skills fluctuates over time.

A positive attitude towards a minority language from both parents and the child’s motivation to learn the language support minority language development and maintenance. Many parents have a specific family language policy in place. The family language policy may detail methods that encourage a child to practice their main languages daily. This has been proven to improve the chances of successful language transmission. Which language strategies are you going to use to help your child develop their first languages?

Kaisa Pankakoski

Kaisa Pankakoski’s PhD research looks at language ideologies and experiences of multilingual families in Finland and Wales. The research was awarded the city of Helsinki research grant and Svenska litteratursällskapet i Finland funding. More information

READ MORE
  • Guardado, M. 2018. Discourse, ideology and heritage language socialization: Micro and macro perspectives. Boston and Berlin: De Gruyter Mouton.
  • Hoffmann, C. 1991. Introduction to bilingualism. London: Routledge.
  • King, K. A. et al. 2008. Family language policy. Language and linguistics compass 2(5), pp. 907-922.
  • Lee, H. Y.-H. 2018. The Effect of Multicultural Family Structures on the Language Attitudes of Children and Adolescents. GEMA Online® Journal of Language Studies 18(1). 
  • Piller, I. 2001. Private language planning: The best of both worlds. Estudios de sociolingüística 2(1), pp. 61-80. 
  • Sṭavans, A. and Hoffman, C. 2015. Multilingualism. Cambridge: Cambridge University Press.
  • Yamamoto, M. 2002. Language use in families with parents of different native languages: An investigation of Japanese-non-English and Japanese-English families. Journal of Multilingual and Multicultural Development 23(6), pp. 531-554.
0 Comments

Tutkimuksia kahden kulttuurin perheistä, parisuhteesta sekä kaksikielisyydestä

12/8/2021

 
Picture
Listaus opinnäytetöistä, pro graduista sekä väitöskirjoista aiheesta kahden kulttuurin perheet ja parisuhde. Alkuun on listattuna Familia ry:n opinnäytetöitä ja muita selvityksiä, ja loppuun lisätty muita aiheeseen liittyviä töitä.  
Familia ry:n opinnäytetyöt
  • Monikulttuuriset uusperheet dialogissa. Kulttuurien kohtaaminen ja vuorovaikutus kahden kulttuurin uusperheessä (2021) Del Angel, Tanja. Uusperheneuvojakoulutus.
  • ​Isäryhmätoiminnan verkkovälitteinen koordinoiminen ja ohjaaminen. Tutkimuksellinen kehittämishanke Familia ry:n vertaisryhmätoiminnan kehittämisestä valtakunnallisesti (2021) Balkov, Eira. LAB-ammattikorkeakoulu.
  • Kahden kulttuurin perheiden huoltajien kokemuksia osallisuudestaan varhaiskasvatuksessa (2021) Sottinen-Martinez, Rosa-Maria; Åkerblom, Pia. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Tunnetaitojen vahvistaminen kaksikulttuurisissa perheissä: Toiminnallisten menetelmäkorttien kehittäminen (2020) Ahtiainen, Eveliina; Al-Qatawneh, Noora; Kuismanen, Elisa. Metropolia ammattikorkeakoulu. 
  • Kaksikulttuuristen perheiden taidepajat: Varhaiskasvatusikäisten lasten kulttuuri-identiteetin vahvistaminen taiteen keinoin (2020) BenYounes, Saija; Hartl, Monika; Särkkä, Natalia. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • ”Tulemme aina olemaan kahden maan ja kulttuurin välissä”: maastamuuttoa harkitsevien kahden kulttuurin lapsiperheiden kokemuksia (2020) Kase, Annemai.  Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Developing a facilitators’ manual to start and maintain a peer support group for immigrant and intercultural fathers (2019) Turci, Fabrizio. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Bilingual Lab -kaksikielisyystyöpaja. Tukea lasta odottaville vanhemmille kaksikieliseen kasvatukseen. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • OSALLISENA VAI ULKOPUOLISENA?: Tarinateatteri tukena kaksisuuntaisessa kotoutumisessa. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kasvojen takana- kuinka kohdata maahanmuuttaja kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa (2018) Tuominen, Anna; Tuhkanen, Mia. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • "Ehkä paras paikka mitä mä tiedän Suomessa": osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen kahden kulttuurin perheille suunnatussa järjestötyössä (2018) Annala, Sonja; Turunen, Olli. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurisen lapsen identiteetin tukeminen toiminnallisin menetelmin (2017) Blomstedt, Mia. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • "EI KAI SE AUTA, KUIN USKOA TULEVAISUUTEEN": Kahden kulttuurin parit elämänmuutosten keskellä (2017) Taipale, Minna. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Suomen kielen ja vertaistuen merkitys maahan muuttaneille puolisoille : Familia ry:n "Suomea suomalaisten puolisoille"-pilottikurssin käynnistäminen (2016) Kanerva-Mbengue, Teija. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
  • DEALING WITH THE CHALLENGES OF CHILD UPBRINGING IN MULTICULTURAL RELATIONSHIPS: MOTHER'S PERSPECTIVE (2016) Colette Laynyin Epse Zeyeum, Nyonga. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisen lapsiparkkitoiminnan kehittäminen Familia ry:ssä (2015) Tirkkonen, Birgitta. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Telling It Simply: Methods to Overcome Language Barriers in a Multicultural Context (2013) Mota Wirkkala, Jamille; Nieminen, Nancy; Okafor, Emmi. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuuriset parit: vuorovaikutus parisuhteessa lapsen syntymän jälkeen(2013) Tamminen, Maria. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • "KAHDEN KAUPPA, KOLMANNEN KORVAPUUSTI?": monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kahden kulttuurin perheiden toimintaa kehittämässä ​ (2013) Pettersson, Aino. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kahden kulttuurin perheet: hiljaista tietoa ja hyviä käytäntöjä perheiden tueksi (2012) Appolis, Anna-Kaisa. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuuriyhdistys Familia Clubin suomen kielen kurssit kotoutumisen tukena : jäsenien kokemuksia matalan kynnyksen suomen kielen opetuksesta (2012) Lindinger, Agnes; Nuermaimaiti, Kamila. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksi kieltä, kaksi kulttuuria: päivähoidon tuki kaksikulttuurisille lapsille (2012) Hippeläinen, Paula; Korhonen, Jonna. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Asiakastyytyväisyyskysely apuna yhdistyksen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Case Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry (2012) Tuominen, Tiia-Marina. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Peer support groups at Familia Club (2011) Zachareiciute, Elena. Metropolia ammattikorkeakoulu. 
  • Laulutuokiot rakentavat siltaa päiväkotiin: Laulutuokiosarja maahanmuuttajaäideille Kannelmäen monikulttuurisessa perhekerhossa (2009) Raivio, Anni. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kokemuksia rasismista. Monikulttuuristen perheiden näkökulma kohtaamaansa rasismiin  (2008) Aalto, Tiina; Hildén, Terhi. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Maahanmuuttajanaisten perhekerhohanke – vertaistukea ja voimaantumista (2008) Nieminen, Satu. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n toiminnan kehittäminen (2003) Palmutie, Saija; Sillah Tiina. Diakonia ammattikorkeakoulu. ​
 Uusperheneuvojakoulutus 2019–2020 
Muut Familian tutkimukset
  • Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä. Selvitys suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tilanteesta sekä erityispiirteistä, -tarpeista ja -haasteista. Familia ry:n Duo-hankkeen selvitysraportti (2012) Shinyella, Tuuli. 

MUITA TUTKIMUKSIA

Kahden kulttuurin lapsiin, kaksikielisyyteen, varhaiskasvatukseen ym. liittyvät tutkimukset

Opinnäytetyöt
  • Kaksikielisyys varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvattajan keinot tukea lapsen kaksikielisyyttä ​ (2020) Kuula, Ina. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa: Käsikirja monikulttuurisuudesta Haminan varhaiskasvatukselle (2019) Pelkonen, Annika; Vainio, Johanna. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
  • Child language Acquisition & Bilingualism-Some of the best practices (2019) Dao, Thuy Trang. Laurea-ammattikorkeakoulu.
  • How to support a child’s cultural identity? (2018) Bahne, Rita. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Kuvasanakirjan avulla ympäristökasvatusta kaksi- ja monikielisille lapsille varhaiskasvatuksessa (2018) Kauppala, Mirka. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikielisen kasvatuksen haasteet sekä lapsen kaksikielisyyden tukeminen (2018) Toivanen, Saana-Maria. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
  • When parents and children become learning partners: Support mother tongue learning through socio-pedagogical methods (2017) Nyyssönen, Mihaela. Metropolian ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa: Monikulttuurisen lapsen itsetunnon tukeminen päiväkodissa (2017) Koivusipilä, Katarina. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
  • Arkea kaksikielisissä lapsiperheissä (2017) Komppa, Seija. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
  • Learning by playing: Developing a board game for preschool children (2016) Ronkainen, Minna. Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu).
  • ”Kunpa voisi olla monessa paikassa samaan aikaan” Millainen on matkalaukkulapsuus kokemuksena? (2013) Kokko, Vilma. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti: Tukea kasvatukseen vanhempien välisessä ristiriitatilanteessa ​ (2011) Iranta, Mira. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurinen lapsi päivähoidossa: Vanhempien kokemuksia päivähoidon varhaiskasvatuksesta lapsen kaksikulttuurisen ja kaksikielisen identiteetin tukijana sekä kasvatuskumppanuudesta (2011) Leinonen, Rita. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.
  • Lapsen kielen kehitys kaksikielisessä perheessä (2010) Partio, Eeva-Leena. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikielisyyteen kasvaminen (2010) Hintikka, Jenni. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
  • Äidinkieli on ajattelun ja tunteiden kieli (2006) Vienonen, Leena. Lahden ammattikorkeakoulu.
 
Pro gradut
  • Monikulttuurisuus lastentarhanopettajien ja luokanopettajien työssä (2019) Suominen, Annika. Helsingin yliopisto.
  • Sensitiivisyys varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteissa monikulttuuristen lasten näkökulmasta (2018) La Serna Kanevets, Liudmila. Helsingin yliopisto.
  • Kaksikielisten päiväkoti-ikäisten lasten kielellisten taitojen dynaaminen arviointi: Pilottitutkimus ​ (2017) Rantanen Eveliina. Helsingin yliopisto.
  • Kokemuksia kasvamisesta kahden kulttuurin välissä – ”On ylpeä siitä, eikä yhtään häpeillä sitä, mistä oikeesti on” (2011) Järvenpää, Teija. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto.
  • Kaksikulttuurisissa perheissä tapahtuva lasten etninen sosialisaatio ja etnisen identiteetin muodostuminen : diskurssianalyyttinen näkökulma (2011) Vuori, Anna-Riikka. Sosiaalipsykologian pro gradu- tutkielma. Helsingin yliopisto.
  • Yksi- ja kaksikielisessä ympäristössä kasvaneiden neljävuotiaiden fonologinen tietoisuus (2008) Ylhäinen, Marika. Psykologian laitoksen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.
  • Identiteettejä etsimässä : tapaustutkimus suomalaisen äidin ja gambialais-suomalaisten tyttärien erilaisista identiteeteistä peilattuna joidenkin gambialaisten naisten identiteetteihin (2000) Oikarinen-Jabai, Helena. Kehityspsykologian pro gradu – tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
 
Väitöskirjat
  • Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi (2007) Rastas, Anna. Sosiologian ja sosiaalipsykologian väitöskirja. Tampereen yliopisto.

​
Kahden kulttuurin parisuhde ja perhe

Opinnäytetyöt
  • Kahden kulttuurin välissä: Opas maahanmuuttajanuorille seurustelusta, avioliitosta ja seksuaalisuudesta (2018) Jakobson, Stella; Hiekkinen, Mirva; Sivenius, Lilli. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
  • A multisensory approach to strengthening the development of multicultural identity: A support for Parents (2018) Sigobodhla, Taisekwa. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • ”Lapsistamme tulee toivottavasti maailmankansalaisia, jotka ottavat ihmiset ihmisinä”: Verkkokysely monikulttuurisille perheille (2017) Ahmaoja, Laura. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Rakkautta yli rajojen: Avioliiton perusteella Suomeen muuttaneiden brasilialaisten kokemuksia sopeutumisesta (2016) Rodrigues, Anni. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Challenges of multicultural relationships: Finnish males’ perspective (2012) Hirvonen, Ewa. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • Äitiys kahden kulttuurin välissä (2007) Barton, Mirva. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. 
 
Pro gradut
  • Suomalais-iranilaisten perheiden juhlakulttuuri pääkaupunkiseudulla (2008) Mäkelä, Nadja. Uskontotieteen pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto.
 
Väitöskirjat
  • Maahanmuuttajan puolisona Suomessa: Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista (2014) Anglé, Jaana.  Kasvatustieteiden väitöskirja. Lapin yliopisto.
  • Relational dialectics in intercultural couples’ relationships (2011) Cools, Carine. Viestinnän väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
 
Muut tutkimukset
  • Puolisona maahanmuuttaja. Monikulttuuristen perheiden viihtyminen Suomessa ja muuttosuunnitelmat (2015) Sjöblom-Immala, Heli. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu.
  • Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina (2014) Heikkilä, Elli, Oksi-Walter Päivi & Säävälä, Minna. Siirtolaisinstituutin julkaisu.
  • Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot (2012) Lainiala, Lassi & Säävälä, Minna. Perhebarometri 2012. Väestöliitto.
  • Monikulttuurinen perhe (2009) Päivi Oksi-Walter, Jonna Roos, Ritva Viertola-Cavallari. Kirja.

Four reasons to raise a multilingual child

25/5/2021

0 Comments

 
Picture
Languages are an important part of our children's heritage and identity.
Many parents view bilingualism as an opportunity and decide to transmit more than one language to young children. In addition to the majority language of the country, children often learn a heritage language, a minority language, a language they may have acquired due to immigration, or an additional language not spoken as a native language by either parent (non-native bilingualism).
For my PhD study I investigated 14 Welsh or Finnish families who used more than two languages on a regular basis. Every single parent told me about the unexpected challenges of raising a multilingual child. Parenting can be hard—add a few extra languages with little support, and that can sometimes seem like an impossible task.

The foreign-born case study parents I interviewed for my research described the extra challenge of raising children with several languages as hard work, exhausting and swimming against the tide. Despite this, they wanted the children to speak multiple languages. I asked the parents to give me reasons why they continued the quest of multilingual upbringing. Why did they want to keep on swimming against the tide? Why raise a multilingual child?

​The parents in my investigation considered bilingualism as a positive thing and an advantage for their children. My case study parents, and parents in previous studies have mentioned different ideological motivations for raising a polyglot. I will list four of the most common reasons below.

​1. Heritage and identity

Parents feel that by transmitting a heritage language, they also transmit a child their heritage; or a language is a part of the child’s heritage and identity. anguage goes hand in hand with roots and culture and therefore many view it as essential if you want the child to understand the culture of their heritage. Families believe in the importance of language skills to support the children’s multilingual and multicultural identities. Parents also feel a heritage language provides a sense of belonging, self-understanding, and self-assurance, and enables children access to culture and values of the heritage.

​2. Communication with extended family

Many families want their children to know a heritage language so that they can speak with relatives. For example, some grandparents may not understand the child’s first language, so knowledge of a heritage language enables the children to communicate with them. Foreign-born or minority language speaking parents value children getting to know grandparents, uncles, aunts, cousins, or friends back home through a minority language.
Picture
Families value communication with grandparents in a heritage language.

​3. Increased cognitive abilities

The interpretation of scientific research on early bilingualism was mentioned as an important reason for transmitting more than one language. Some studies discuss a link between the mental exercise of using several languages and increased cognitive benefits, such as children's language skills (Engel de Abreu 2011), higher levels of cognitive empathy (Dewaele and Wei 2012) and delays regarding the onset of Alzheimer disease symptoms (Chertkow et al. 2010; Klein et al. 2016).

4. Future opportunities

Language skills can be an advantage in the globalised world. Multilinguals may have widened future study or employment possibilities, and access to more opportunities thanks to knowing multiple languages. Parents often see early language acquisition as a useful investment in the children’s future.

Kaisa Pankakoski
Kaisa Pankakoski’s PhD research looks at language ideologies and experiences of multilingual families in Finland and Wales. More information

READ MORE
  • Chertkow, H. et al. 2010. Multilingualism (but not always bilingualism) delays the onset of Alzheimer disease: evidence from a bilingual community. Alzheimer Disease & Associated Disorders 24(2), pp. 118-125.
  • Curdt-Christiansen, X. L. 2016. Conflicting language ideologies and contradictory language practices in Singaporean multilingual families. Journal of Multilingual and Multicultural Development 37(7), pp. 694-709. 
  • Dewaele, J.-M. and Wei, L. 2012. Multilingualism, empathy and multicompetence. International Journal of Multilingualism 9(4), pp. 352-366. 
  • Engel de Abreu, P. M. 2011. Working memory in multilingual children: Is there a bilingual effect? Memory 19(5), pp. 529-537.
  • Klein, R. M. et al. 2016. Does multilingualism affect the incidence of Alzheimer’s disease?: A worldwide analysis by country. SSM-population health 2, pp. 463-467.
  • Palviainen, Å. and Bergroth, M. 2018. Parental discourses of language ideology and linguistic identity in multilingual Finland. International Journal of Multilingualism 15(3), pp. 262-275. 
0 Comments

Lausunto selvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään

14/10/2020

 
Picture
Kaksikielisyys äidinkielenä on kaksikulttuuristen lasten ja nuorten arkea.
​Oikeusministeriössä valmistui alkuvuonna 2020 selvitys jossa arvioitiin usean kielen merkitsemistä väestötietojärjestelmään.

Selvityksessä arvioitiin muutoksen vaikutuksia kieliryhmiin, sekä viranomaisten toimintaan tarkastellen kahta mahdollista toimintatapaa usean kielen merkitsemiseksi väestötietojärjestelmään. Ensimmäisessä vaihtoehdossa järjestelmään voisi kirjata useamman kuin yhden äidinkielen, joista yksi valittaisiin asiointikieleksi. Toisessa vaihtoehdossa kirjattaisiin yksi äidinkieli, jonka lisäksi järjestelmään olisi mahdollista ilmoittaa myös useita kotikieliä. Nämä vaihtoehdot eriteltiin malli A:ksi ja malli B:ksi.

Selvitys lähetettiin lausuntokierrokselle helmikuussa, ja Familia ry vastasi siihen lausunnollaan toukokuussa 2020. Lausuntokierroksella pyydettiin kertomaan mitä muita mahdollisia vaikutuksia usean kielen merkitsemisellä väestötietojärjestelmään olisi kieliryhmille tai viranomaisille erotellen vastauksessa kaksi mahdollista toimintatapaa.

Familian mielestä selvityksessä ei tarkasteltu riittävällä laajuudella muutoksen seurauksia monikielisten henkilöiden ja -perheiden kokemuksiin ja hyvinvointiin, tai mahdollisia positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Tarve useamman äidinkielen viralliselle merkitsemiselle on ollut Suomessa jo pitkään kasvaen edelleen monikielisyyden lisääntyessä.

Malli A

Yksikielisyyden normi pitäisi Suomessa purkaa, koska se ei vastaa todellisuutta. Suomessa on monia kaksi- ja monikielisiä kansalaisia, mutta virallisesti Suomessa voi olla vain yksikielinen. Annetuista vaihtoehdoista näemme malli A:n toteutustavan paremmaksi ratkaisuksi.

Useamman äidinkielen mahdollistaminen väestötietojärjestelmään toisi esiin kielellistä moninaisuutta, joka on jo osa monen kaksi- ja monikielisen perheen normaalia arkea. Kaksi- ja monikielisissä perheissä nykyisen järjestelmän mukainen pakollinen valinta äidinkielestä asettaa vanhempien kielet keskenään eriarvoiseen asemaan, eivätkä vanhemmat aina osaa arvioida valinnan mahdollisia seurauksia. Mallin A mukainen muutos antaisi kaikille kaksi- ja monikielisissä perheissä puhutuille kielille tasa- arvoisen ja virallisen statuksen sekä mahdollistaisi lasten yhdenvertaisuuden ja monikielisyyden varhaisen tuen.

Yksilön identiteetin ja itsemäärittelyn kannalta kysymys äidinkielten rekisteröinnistä on tärkeä. Mahdollisuus rekisteröidä useampi kuin yksi äidinkieli toisi kokemuksen siitä, että on hyväksytty osa yhteiskuntaa. Monikielisyys nähtäisiin hyväksyttävänä ja toivottavana yhteiskunnassa, sekä kaksi- ja monikielisyyteen liittyvät ennakkoluulot ja syrjintä voisivat vähentyä. Rekisteröintimallia kehitettäessä on tärkeää, ettei muutos johda kieliryhmien kielellisten oikeuksien vähenemiseen.

Malli A helpottaa kuntien palveluiden suunnittelua, järjestämistä sekä kohdentamista. Tällä hetkellä kuntien resurssit äidinkielen opetuksessa, eivät vastaa tarvetta. Tieto äidinkielistä auttaisi tukemaan nykyisiä palveluja paremmin. Tarkemmilla kielitiedoilla olisi vaikutusta myös maahanmuuttajapalveluita suunniteltaessa, kohdennettaessa ja resursoidessa.

Malli B ​

Malli B ei anna mahdollisuutta ihmisten todellisten useampien äidinkielten näkymiseen ja tunnistamiseen jatkaen äidinkielten hierarkista jaottelua. Malli ei myöskään poistaisi tarvetta  monikielisyyden tunnistamiseen ja monikielisen identiteetin vahvistamiseen ja hyväksymiseen vaan vaatimus useamman äidinkielen rekisteröinnistä ja tasa- arvoisesta kohtelemisesta olisi edelleen olemassa. Mallin B ehdottama kotikieli on terminä ongelmallinen. Henkilö voi puhua kotona kieltä, joka ei ole hänen toinen äidinkielensä tai äidinkielenä voi olla kieli, jota ei kotona puhuta. ​

Kielellinen identiteetti jää mallissa B taka- alalle, eikä malli vastaa siihen tarpeeseen, jonka vuoksi selvitystä on ryhdytty tekemään, vaan olisi hallinnollisesti ja lainsäädännöllisesti helpoin toteuttaa selvityksessä esillä olevista vaihtoehdoista. Se ei huomioi monikielisten henkilöiden ja perheiden toivomaa muutosta.

Familia ry

Lastenkirjoja kahden kulttuurin perheistä ja monikulttuurisuudesta

26/8/2020

 
Picture
Lukemalla säännöllisesti ääneen lapselle, voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kaksikielisyyden, taitojen, mielikuvituksen ja tunneälyn kehittymiseen.
Listaus lastenkirjoista, joissa aiheena on kahden kulttuurin perheet sekä monikulttuurisuus. Kirjoissa tutustutaan useisiin kulttuureihin sekä kaksi kulttuurisiin perheisiin erilaisten tarinoiden kautta. Lueteltuna on kirjoja, jotka sopivat vauvasta kouluikäisille lapsille.

Lastenkirjoja suomeksi

  • Julius on merenneito, Love, J. (2020) Kustantamo SS. ”Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja ja haluaa olla merenneito. Koskettavassa ja keskustelua herättäneessä kuvakirjassa rohkaistaan jokaista lasta olemaan oma itsensä, ja näytetään, kuinka tärkeää on tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.” 

  • Kaikki lasketaan, Roskifte, K. (2020) Kustantamo SS. ”’Kaikki lasketaan’ on hauska ja filosofinen etsi ja löydä-kirja laskemisesta. Kirjassa kohdataan erilaisia ihmisiä erilaisina kokoonpanoina ja erilaisissa ympäristöissä, koulussa, kirjastossa, puistossa, kotona.”

  • Onni-poika ja ystävät, Pelliccioni, S. (2019) Etana Editions Oy. ”Onni saa uuden ystävän -tarinassa naapuriin muuttaa iranilaispoika Aran, joka ei osaa suomea. Onni ja Olavi vievät uusille naapureille pullaa ja pian pojat huomaavat, että leikkiin ei tarvita välttämättä yhteistä kieltä. Kahden kulttuurin kohtaamisesta ja ystävyydestä kriittisesti tarkastelevat kuvakirjat.”
 
  • Oiva-kirjat: Tapola, K. & Pertamo, K. Kustantamo SS.”Oiva kirjoissa seikkailee tumma Oiva-poika arjen touhuissa ja puuhissa. Henkilöhahmojen ihonväriä ei alleviivata ja kirjat sopivat myös taaperoikäisille.”
  • Oivan tie (2019)
  • Oivan Laiva (2018)
 
  • Salonki reilukutri, Davids, C-A. (2019) Marjukka Weide.”Salonki Reilukutri on CA Davidsin ja Mary-An Hamptonin luoma riimillinen kirja hiussalongista, jonne kaikki lapset ovat tervetulleita.”
 
  • Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?, Hakalahti, N. (2020). Mitä kuuluu, Tuukka-Omar? jatkaa palkittua Tuukka-Omar-sarjaa. Tuukka-Omar on poika, jolla on hassu nimi. Nimi johtuu siitä, että hänen isänsä on arabi ja hänelle on haluttu laittaa sekä suomalainen että arabialainen nimi. Viidennessä osassa sivutaan kulutuskulttuuria, taloudellisesti eri asemassa olevia perheitä sekä koulukiusaamista - näitä kaikkia tietenkin Tuukka-Omarin maailmaan sopivalla lempeällä ja uteliaalla tavalla.
  • Tuukka-Omar ja superkielitaito (2016)
  • Tuukka-Omar ja minilapset (2013)
  • Ylämummoon, Tuukka-Omar (2011)
  • Tuukka-Omar (2010)
 
  • Tuikun tärkeä päivä, Lestelä, J. (2019). Otava. “Tuikku on yleensä hyvällä mielellä päiväkodin jälkeen, mutta ei tänään. Tuikulla on nimittäin huoli, joka kääntää suupielet alaspäin ja kipristää mahassa. Huolesta on päästävä eroon ja Tuikku jopa pohtii, että lähettäisi huolensa isälleen Afrikkaan. Tuikku paljastaa tiuskineensa parhaalle kaverilleen Oivalle. Äiti tietää heti, mikä auttaa Tuikkua: anteeksipyyntö, jonka Tuikku on Oivalle velkaa.” Kirjasarjaan on myös jatkoa ‘Tuikku ja pimeän mörkö’ (2020).
 
  • Mennään jo naapuriin, Katajavuori, R. & Savolainen, S. (2017) Tammi. ”Kansainvälisyyskasvatusta kaikenikäisille. Kahdeksanvuotias helsinkiläistyttö Vellamo lähtee rimputtelemaan ovikelloja pitkin pääkaupunkiseutua ja tutustuu reissuillaan uusiin ystäviin. Tervetuloa monikulttuuriseen Suomeen!”
 
  • Avain hukassa, Mander, S. (2017) S&S. ”Tässä riemukkaassa kuvakirjassa tutustutaan erään kerrostalon värikkääseen elämään. Jokaisella aukeamalla esitellään uusi koti ja sen moninaiset asukkaat.”
 
  • Meidän perhe, Vuorinen K., Eskola T. & Lintunen, M. (2016) Pieni Karhu. ”Kirjassa Anni lähtee etsimään mummin karannutta koiraa. Etsintäretkellä hän tutustuu monenlaisiin perheisiin, joista jokaisessa on jotain ainutlaatuista ja erityistä, mutta myös jotain tuttua ja tavallista. Mukana on myös suomalais-kreikkalainen kahden kulttuurin perhe.”
 
  • Karoliina ja nokkela Neema, Kallioniemi, T. (2013) Otava. ”Luokalle tulee uusi oppilas, tansanialaissyntyinen Neema. Neema valloittaa kaikki: tytöt haluavat olla hänen parhaita kavereitaan ja pojat ihastuvat häneen. Neema puhaltaa luokkaan yhteishenkeä.”
 
  • Riikinkukkotyttö, Friman, T. (2011) Pieni Karhu. ”Kirja kertoo 7-vuotiaan kenialaisen Tausin arjesta ja elämästä. Tarinaomainen tietokirja sisältää paljon kuvia ja lyhyitä tekstejä.”
 
  • Supermarsu ja outo toveri, Noronen, P. & Mäkelä, P. (2010). Gummerus. ”11-vuotiaan Emilian luokalle tulee uusi maahanmuuttajatyttö, kiinalais-venäläinen Sveti. Tyttöjen ystävystyminen ei kuitenkaan käynnisty parhaalla mahdollisella tavalla... Jättiläismarsulla puolestaan on juhlavuoden kunniaksi Supermarsulle aivan erityinen tehtävä, josta tämä ei selviä yksin. Tarvitaan luotettava apuri. Mutta kuka se voisi olla?” Kirka kuuluu Emilian-päiväkirja-sarjaan.
 
  • Leevi ja Leonora, Levola, K. (2010) Tammi. ”12-vuotias Leevi muuttaa maalta kaupunkiin ja ystävystyy Albaniasta tulleeseen Leonoraan. Kumpaakin ruvetaan kiusaamaan koulussa, mutta yhdessä he näyttävät kiusaajilleen etteivät pelkää heitä”
 
  • Simo ja Sonia eli kadonnut Kerala, Nopola, T. & Nopola, S. (2009) WSOY ”Kirja kertoo suomalaisesta Simosta, joka asuu isänsä kanssa Keravalla, ja intialaisesta tytöstä, joka asuu äitinsä kanssa Keralassa. Tytön isä ja pojan äiti rakastuvat, ja sitten pidetäänkin häät Intian Keralassa. Kadonnut Kerala on suositun kirjailijaparin satu lapsille ja aikuisille maailmojen eroista ja niiden yhdistämisestä, erillisyydestä ja ystävyydestä, joka ylittää mantereet ja kulttuurierot.” Sarjassa on ilmestynyt myös Simo, Sonia ja ujo mummo.
 
  • Myrskyvaroitus, Karpio, M. (2008) Otava. ”11-vuotiaan Emil pojan isä on kenialainen ja asuu Ruotsissa. Emil muuttaa Espoosta saaristoon ja uudessa ympäristössä koulukaverit hämmästelevät Emilin ihonväriä ja erilaisuutta.”
 
  • Moonan ja Soonan maanantai, Oikarinen-Jabai, H. & Merenlahti, A. (2007) Yhteiset lapsemme ry. ”Kirja kertoo suomalais-gambialaisten kaksostyttöjen päivästä. Kirjassa tytöt rakentavat ja muistelevat yhdessä kavereiden, opettajan, äidin ja muiden kirjan henkilöhahmojen kanssa erilaisten paikkojen ja ajallisten tapahtumien välimaastoon sijoittuvia kotejaan. Lapset pohtivat myös erilaisuuteen, ihonväriin ja afrikkalaistaustaisuuteen liittyviä kysymyksiä.” Kirja soveltuu päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän vanhemmilleen ja opettajilleen.
 
  • Tsatsiki ja kaverit, Nilsson, M. (2001) Tammi. ”Tsatsikin tärkeitä ihmisiä ovat äiti, uusi Faija eli Moottoripyörä-Göran sekä Mustekalanpyytäjäfaija, joka tulee Ruotsiin vierailulle Kreikasta. Per Hammar on Tsatsikin paras kaveri, jonka kanssa hän perustaa bändin.” Tsatsiki-sarjan muita osia ovat Tsatsiki ja mutsi, Tsatsiki ja tytöt ja Tsatsiki ja Retzina.
​
Lastenkirjoja englanniksi
​
  • Yasmin in charge, Faruqi, S. (2019) Picture Window Books. ”This easy-to-read chapter book is a collection of four stories about a Pakistani girl Yasmin and how she takes charge and creatively problem solves. Her adventures favourably exhibits Pakistani culture using Urdu vocabulary and traditional dishes throughout each chapter.
 
  • All are welcome, Penfold, A. (2018) Alfred A. Knopf Books for Young Readers. ”From the text that rhymes to the incredibly diverse characters shown, this multicultural book for kids is a winner. Both the story and the illustration show our similarities as well as differences in physical appearance, heritage, cultural traditions, and even food.”
 
  • Thank you, Omu!, Mora, O. (2018) Little, Brown Young Readers. “This is an enchanting and delightful narration about kindness, generosity, and gratitude. The author’s Nigerian roots are reflected in the evocative illustration and the wonderfully written story resembled folklore.”
 
  • Drum dream girl, Engle, M. (2015) Houghton Mifflin Harcourt. “Inspired by a true story, this wonderful book is set in Cuba about a little multi-racial girl’s adversity against societal norms and her determination to succeed in a patriarchal field. Such a wonderful book to empower young girls to keep on dreaming and attain the unattainable.”
 
  • Emmanuel’s Dream: The true story of Emmanuel Ofosu Yeboah, Thompson, L, A. (2015) Schwartz & Wade. “This inspiring multicultural kids book is a true story that not only features a Ghanaian character, but also one with a disability, who shows the world that anyone can do anything.”
 
  • Round is a tortilla: A book of Shapes, Thong, R. (2015) Chronicle Books. “An engaging book that teaches children shapes in forms of everyday items and includes the Latino culture. The illustrations are colourful, and the poetic verses integrates math as well as Spanish vocabulary.”
 
  • Where’s Lenny? Wilson-Max, K. (2014) Frances Lincoln Children’s Books. “In the cupboard? In the kitchen? Or under the stairs? Lenny plays hide-and-seek with his multiracial family (black dad and white mom).”
 
  • You were the First, MacLachlan, P. (2013) Little, Brown Books for Young Readers. “Touching tribute to first born babies. Featuring a biracial Asian/Caucasian family, the picture book depicts all those unforgettable moments, from first smiles to crawling, walking, and running.”
 
  • Splash, Anna Hibiscus!, Atinuke, L-T. (2013) Walker Books. “Anna Hibiscuse’s mum is Canadian and dad Nigerian. In this series there are several shorter picture books and longer for school age children. This lovely story will leave readers pining for a family day in the sun.”
 
  • Marisol McDonald Doesn’t match/ Marisol McDonald no combina, Brown, M. & Palacios, S (2011) Children’s Book Press. ”Marisol McDonald has flaming red hair and nut-brown skin. Polka dots and stripes are her favourite combination. To Marisol McDonald, these seemingly mismatched things make perfect sense together. Unfortunately, they don't always make sense to everyone else.” Monica Brown wrote this lively story to bring her own experience of being mismatched to life. There is also a sequel called ”Marisol McDonald and the Clash Bash/ Marisol McDonald y la fiesta sin igual”.
 
  • Sammy Goes Flying, Elliott, O. & McIntyre, G. (2011) Tamarind Books. “Sammy is too small to go to on a school trip to an aeroplane museum with his older siblings. To cheer him up, his parents and grandmother take him to a small fair instead where his dream of flying comes true. Set in London, and realistically depicts a biracial family’s loving interactions.
 
  • Spork, Maclear, K. & Arsenault, I. (2010) Kids Can Press. His mum is a spoon. His dad is a fork. And he's a bit of both. He's Spork! Its high-spirited illustrations capture the experience and emotions of anyone who has ever wondered about their place in the world.”
 
  • My Two Grannies, Benjamin, F. & Chamberlain, M. (2009). Frances Lincoln Children’s Books. “Alvina has two grannies who she loves with all her heart. Grannie Vero is from the Caribbean island of Trinidad. Grannie Rose is from the north of England. When Alvina's parents go away on holiday, both the grannies move in to Alvina's house to look after her. But the two grannies want to do different things, eat different food, play different games and tell different stories.” This book is a wonderfully fun story of different cultures. There is also a sequel “My two Grandads”.
 
  • Violet, Stehlik, T, D,. & Jovanovic, V, V. (2009) Second Story Press. “A blue dad, a red mother, and a daughter that is purple. Violet never thought about the fact that she was a different colour from her parents until a friend asks her why her father is blue. It’s only then that Violet questions her own skin colour and wonders exactly why is so different.”
 
  • Olu’s Dream, W.Evans, S. (2009) Katherine Tegen Books. “Olu’s Dream follows an African American/Asian family at bedtime. Little Olu would rather play but as soon as he shuts his eyes, imagination flies!”
 
  • Fussy Freya, Quarmby, K. (2008) Frances Lincoln Children’s Books. “Fussy Freya refuses everything from sausages to baked beans until Grandma prepares a very surprising feast for her.” With quirky illustrations, this picture book depicts an Indian/Caucasian family.
 
  • Esperanza Rising, Ryan, P, M. (2002) Scholastic, Inc. “It is a story about immigration, culture shock, hard work, patience, and hope. Esperanza deals with the loss of her father, the struggles of fleeing her home country Mexico and having to live a different life culturally and socioeconomically.”
 
  • Grandfather counts, Cheng, A. (2000) Lee & Low Books. “This book focuses primarily on the intergenerational relationship between a young girl and her grandfather. Helen speaks English, Gong Gong speaks Chinese, and through the act of counting in their respective languages, they form a bond.”

Familia jäsentensä silmin: lähes kaikki suosittelisivat Familian toimintaa muille

14/7/2020

 
Picture
Yleisin syy liittyä Familian jäseneksi on halu oppia ja opiskella suomen kieltä. Familialta toivottiin enemmän esimerkiksi intensiivikielikursseja, vapaata toimintaa yhdessä ja Duo vanhempainvalmennusta leikki-ikäisten ja kouluikäisten vanhemmille. Muun muassa nämä asiat selvisivät Familian vuonna 2019 toteutetussa jäsenkyselyssä. 
KYSELYN TAUSTAA
Vuonna 2019 keväällä toteutettuun Familian jäsenkyselyyn vastasi 52 ihmistä: 20 suomen kielellä ja 32 englannin kielellä. Lähes kaikki vastaajat olivat Familian jäseniä. Vastaajien enemmistö oli ollut jäsenenä Familiassa 1–3 vuotta. Vastaajista noin kolmasosa oli ollut jäsenenä alle vuoden. Vain neljäsosa vastaajista ei määritellyt itseään monikulttuurisen perheen jäseneksi.
 
YLEISIN SYY LIITTYÄ FAMILIAN JÄSENEKSI ON HALU OPPIA SUOMEN KIELTÄ
Yleisimmät syyt liittyä jäseneksi olivat Familian suomen kielen kursseille osallistuminen, tausta kaksi- ja/tai monikulttuurisessa perheessä, halu tutustua uusiin ihmisiin ja osallistuminen yleensä toimintaan. Muita perusteita olivat halu tukea muita muun muassa vapaaehtoisena ja toisaalta vaikutteiden, tuen ja avun saanti itselle. Jotkut vastaajista kokivat Familian toiminnan tärkeäksi erityisesti sen tarjotessa tietoa Suomesta ja estäessä yksinäisyyttä. Familiaan oli myös tultu jäseneksi jonkun suositeltua liittymistä. Ylivoimaisesti yleisin syy olla Familian jäsen perustui haluun oppia suomen kieltä.
 
 JÄSENET VOIVAT VAIKUTTAA FAMILIAN TOIMINTAAN
Yli puolet kyselyyn vastanneista jäsenistä koki voivansa vaikuttaa Familian suunnitelmiin ja toimintaan. Tähän liittyi tietoisuus siitä, mitä Familian jäsenedut ovat. Kysyttäessä miten Familia voi kehittää jäsenetujaan, esiin nousi konkreettisia toiveita monipuolisemmasta toiminnasta Familiassa. Tapaamisia, tietoa, koulutusta ja kotoutumista tukevaa toimintaa kaivattiin lisää. Familian toivottiin selvittävän enemmän jäsenten tarpeita ja käytännön elämän haasteita. Adoptioperheet otettiin esimerkiksi ryhmästä, jonka erityistoiveita pyydettiin huomioimaan toimintaa järjestettäessä. Ruotsin kieli Suomen toisena virallisena kielenä toivottiin nostettavan esiin Familian toiminnassa. Familiaan toivottiin lisää aktiivisia jäseniä. Jäsentoiminnan organisoimiseen ja jäsenien osallistamiseen ehdotettiin yleensäkin lisää panostusta. Tiedottamisen tärkeys tuotiin myös esiin.
 
FAMILIAN TIEDOTUS TOIMII, MUTTA PARANNETTAVAAKIN ON
Familian toiminnasta koettiin pääsääntöisesti olevan helppo löytää tietoa. Järjestön kotisivuja pidettiin yleisesti helppokäyttöisinä ja niitä pidettiin keskeisenä tiedotuskanavana. Seuraavaksi eniten tietoa saatiin Facebookin ja uutiskirjeiden välityksellä. Lisätietoa tuli muiden kirjeiden ja Instagramin avulla. Jonkin verran asioista oltiin kuultu myös suoraan juttelemalla ihmisten kanssa. Lisätiedotustavaksi Familialle ehdotettiin Messengerin ja tekstiviestien käyttöä. Tiedottamisen tehostamiseksi, muillekin kuin jäsenille, mainittiin muun muassa lentolehtiset ja ilmoitustaulujen hyödyntäminen muun muassa oppilaitoksissa ja kirjastoissa.
 
Jäsenet kokivat, että Familian kotisivut voisivat olla selkeämmät ja niiden visuaalista ilmettä voisi vielä parantaa. Kotisivuille ehdotettiin lisää ilmoituksia ja muistutuksia tapahtumista. Kommunikointia toivottiin yleensäkin lisättävän. Facebookiin toivottiin lisää englanninkielisiä viestejä, tositarinoita ja hyviä, herätteleviä ja innostavia kokemuksia jaettavaksi esimerkiksi kaksikulttuurisilta pareilta. Sosiaalisen median käytön parantamiseksi mainittiin ajoituksen ja muistutusten tärkeys. Tietoa ryhmätoiminnasta toivottiin myös englanniksi. Ilmoittautumislinkit pyydettiin laitettaviksi paremmin kotisivuilla esille. Olemassa olevien ryhmien toiminnasta tiedottaminen nähtiin tärkeänä. Toisaalta huomioitiin tarve saada tietoa myös tehokkaammin, jos jokin ryhmä loppuu.
 
TOIVEITA JA PALAUTETTA FAMILIAN TOIMINNASTA
Useimmat kyselyyn vastanneista jäsenistä ei ollut juuri kyselyajanjaksona osallistunut Familian toimintaan. Kysyttäessä syytä siihen, vastauksissa mainittiin lähtö kotimaahan, lastenhoito ja tietämättömyys toiminnasta esimerkiksi silloin kun jäsenyys oli vasta alkanut. Familian toimipaikan sijainti ja toiminnan ajankohta oli joillekin vastaajille hankala. Myös ajanpuute yleensä tai oma passiivisuus saattoivat vaikuttaa osallistumattomuuteen. Jokin kurssi oli saattanut myös jo loppua. Jäsenet toivat esille, että Familian tulisi pitää huolta siitä, ettei jokin hyväksi koettu ryhmätoiminta pääse hiipumaan. Siksi kurssien jälkeen toivottiin, että tehtäisiin aina palautekysely, joka auttaa ylläpitämään ja kehittämään kurssitoimintaa. Suomen kielen kurssit koettiin painottuvan alkeisiin. Jäsenet ehdottivatkin lisäkursseja, joissa voisi syventyä keskusteluun, kuuntelemiseen ja kirjoittamiseen.
 
Eniten toimintaan osallistumista oli suomen kielen ryhmissä. Seuraavaksi eniten oli käyty keittiöklubilla, juhlissa, toimittu vapaaehtoisina ja seurattu Familian viestintää.  Tulevaa toimintaa toivottiin suomen kielen kurssien ja luentojen osalta. Osa jäsenistä pyysi suomen kielen kurssien yhteyteen lastenhoitoapua. Jäsenet kaipasivat Familian toimintaohjelmaan lapsille suunnattua tekemistä ja kulttuuriaktiviteetteja. Vertaistukea ja erityisesti tukea oman kielen vahvistamiseksi pyydettiin. Muuta tärkeäksi koettua toimintaa olivat palveluneuvonta kuten parisuhde- ja lakineuvonta, oikeusapu, nuorisotoiminta, retket, asiantuntijakoulutus, nettitapaamiset, eropalvelut, ja varainkeruu.
 
Jäsenten toivomuslistalla oli intensiivikeskusteluryhmät, ruotsin kielen kurssit, spontaanit ryhmät, kulttuuritoimintaan suuntautuneet vapaamuotoiset tapahtumat, yleensä vapaa toiminta yhdessä, urheilu vanhemmille ja lapsille ja vanhempainvalmennus isompien lasten vanhemmille kuten Race and Parenting. Familian toivottiin järjestävän myös isoja tapahtumia kuten luentotilaisuuksia ja paneelikeskusteluja tutkimuksiin liittyen sekä pajoja kaksikielisyydestä.
 
JÄSENIÄ KIINNOSTAVAT AIHEET
Jäseniä kiinnostavia aihepiirejä olivat erityisesti perheen kaksi/monikulttuurisuus, kulttuuri-identiteetti, kulttuurien välinen vanhemmuus, tapojen ja kulttuurien erilaisuus perhe-elämässä, jokapäiväiset haasteet, rasismi, mielenterveys, ero ja kriisit. Jäsenet toivoivat julkisia keskusteluja monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta kahden kulttuurin perheiden näkökulmasta sekä tapaamisia poliitikkojen tai esimerkiksi tasa-arvoaktivistien kanssa. Kysyttäessä, mihin kysymyksiin tai teemoihin Familian tulisi ensisijaisesti pyrkiä vaikuttamaan, eniten vastauksia sai kielipolitiikka. Menettelytavat kotoutumis-, työllisyys- ja perheasioissa olivat jäsenille myös keskeisiä. Familian tarjoama kotoutumisen alkuvaiheen koulutus ja valmennus ja nuorten asiat nähtiin keskeisinä. 
 
VAPAAEHTOISENA FAMILIASSA
Kyselyssä selvitettiin myös vapaaehtoisten taitoja, joita he haluaisivat hyödyntää Familian toiminnassa. Näitä olivat ruoanlaitto, visuaalinen osaaminen, englannin kieli ja sen opettaminen, yleensä halu auttaa muita, ryhmänohjaaminen, valmennus, viestintäosaaminen, tausta sosiaalialalla, kaksi/monikulttuurisuuden tuntemus, tiedetausta, luonnonsuojelu, ekotietoisuus ja ympäristökasvatus.
 
Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen toivottiin vahvaa yhteisöä Familialta. Kyselyssä painotettiin, ettei vapaaehtoisten toimintaan tule missään nimessä suhtautua itsestään selvyytenä. Vapaaehtoisten rekrytointiin, koulutukseen ja tukeen kannattaa siis panostaa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen osalta toivottiin vapaaehtoisten osallistamista ja tukemista, jotta voidaan kehittää ja toteuttaa uudenlaista toimintaa. Vapaaehtoisten olisi vastaajien mukaan hyvä verkostoitua paremmin. Kyselyssä tuotiin esille ajatus, että vapaaehtoistoimintaa on myös se, että kertoo omille ystäville Familiasta. Vapaaehtoistoimintaan liittyviä tapaamisia, työpajoja, luentoja ja opastuksia ehdotettiin lisättävän. Vapaaehtoisten erilaiset, yksilölliset mahdollisuudet toteuttaa vapaaehtoistyötä toivottiin huomioitavan paremmin. Aktiivisempi, välittömämpi yhteydenpito vapaaehtoisiin koettiin tärkeäksi. Vapaaehtoisille voisi esimerkiksi lähettää omia uutiskirjeitä, joissa olisi toimiston ja aktiivisten vapaaehtoisten kuulumisia.
 
VALTAOSA SUOSITTELISI FAMILIAN TOIMINTAA MUILLE
Vastaajista 88 % suosittelisi Familiaa ystävälle. Lähes vastaaviin lukuihin yllettiin kysyttäessä tukevatko Familia palvelut ja toiminnat kaksikulttuurisia perheitä lisäten heidän hyvinvointiaan. Familian rohkeus paneutua kahden kulttuurien parien ja perheiden erityiskysymyksiin, silloinkin kun kukaan muu ei vielä toimi, sai kiitosta. Jäsenet arvostivat Familian yhteisöllisyyttä, kotoisuutta ja ystävällistä ilmapiiriä. Jäsenet kokivat, että kaikkia kohdeltiin tasapuolisesti ja hyväntuulisesti, mikä auttaa selviämään arjessa. Familian toiminta kahden kulttuurin perheiden asiantuntijana ja vertaistoiminnan mahdollistajana koettiin merkitykselliseksi.
 
Familian mahdollisia heikkouksia olivat vastaajien mukaan resurssit. Palkattuja työntekijöitä ja vapaaehtoisia voisi vastaajien mukaan olla enemmänkin. Viikonlopputoimintaa toivottiin enemmän. Ilta- ja iltapäiväkursseja kaivattiin selvästi Familian toimintaan. Familian sijainti Sörnäisissä oli joillekin vastaajille syrjäinen. Nykyiset tilat koettiin asettavan omat haasteensa matalan kynnyksen toiminnalle. Myös sisäänpääsy iltaisin ja viikonloppuisin koettiin haastavaksi. Familian keittiössä toivottiin mahdollisuutta leipoa ja laittaa ruokaa. Toisaalta pääkaupunkikeskeisyys oli myös muualla asuville rajoite. Kyselyssä pohdittiin, että Familian olisi hyvä olla järjestönä tuttu ainakin kaikkien monikulttuuristen perheiden keskuudessa ja senkin vuoksi tehokas tiedottaminen ja monipuolinen esille olo on mediassa ja yleensä yhteiskunnassa nähtiin järjestölle tärkeäksi.
 
***
​
Sydämellinen kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille! Mielipiteenne on meille arvokas ja haluamme ottaa toiveenne mahdollisimman hyvin huomioon Familian toimintaa kehitettäessä.
 
Tähän kyselyyn on vastannut vain osa ihmisistä, jotka ovat mukana Familian monipuolisessa toiminnassa. Nyt kysymmekin uudestaan kaikilta Familian toiminnasta kiinnostuneilta, jäseniltä ja ei-jäseniltä, millaista toimintaa te kaipaatte tulevaisuudessa? Voit vastata tähän linkin takana olevaan kyselyyn anonyymisti:
 
  • Suomenkielinen kysely
  • Englanninkielinen kysely

Kaikille perheissä puhutuille kielille tulisi saada virallinen status

4/6/2019

 
Helsingin Sanomien monikielisyyttä koskeva pääkirjoitus (29.4.) ja kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaan mielipide (6.5.2019) toivat esiin paineen muuttaa nykyistä äidinkielen rekisteröintikäytäntöä. Myös hallituksen kielikertomuksessa todetaan, että useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröintimahdollisuutta ja sen vaikutuksia tulisi selvittää.
​
Useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti palvelisi erityisesti perheitä, joissa vanhemmat puhuvat eri kieliä, jolloin ei ole itsestään selvää, mikä on lapsen äidinkieli. Pakollinen valinta asettaa vanhempien kielet keskenään eriarvoiseen asemaan eivätkä vanhemmat aina osaa arvioida valinnan mahdollisia seurauksia. Vieraskieliseksi rekisteröity, mutta suomea äidinkielenomaisesti puhuva lapsi voi esimerkiksi joutua suomi toisena kielenä -opetukseen tai todistamaan suomen kielen taitonsa muulla tavoin myöhemmin elämässään. Toisaalta lapsi ei välttämättä saa oman äidinkielen opetusta toisen vanhempansa kielellä, jos se ei ole hänen rekisteröity äidinkielensä. Koska käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea, kaksikieliset lapset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä he asuvat. Oikean tilastotiedon puutteen vuoksi kaksikielisyyttä tukevia palveluita ei voida mitoittaa oikein. Tänä vuonna esimerkiksi Käpylän peruskoulun kaksikieliseen suomi-espanja opetukseen haki yli 30 lasta, mutta vain alle puolet sai paikan.
 
Rekisteröintikäytännön muuttaminen ei tarkoita, että kaikki saisivat lakisääteisiä palveluita tai voisivat asioida viranomaisten kanssa omalla äidinkielellä. Tämä ei toteudu tälläkään hetkellä. Muutos kuitenkin antaisi kaikille kaksi- ja monikielisissä perheissä puhutuille kielille tasa-arvoisen ja virallisen statuksen sekä mahdollistaisi lasten yhdenvertaisuuden ja monikielisyyden varhaisen tuen.
 
(Tanja del Angel)
​

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa (16.5.)

Millaista on olla kahden kulttuurin nuori?

13/3/2018

 
Millaista on olla kahden kulttuurin perheessä kasvanut nuori? Mitä hyvää ja huonoa voi kahden kulttuurin parissa kasvaminen tuoda elämään? Onko kahden kulttuurin nuorten yhteiselle toiminnalle tarvetta? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme vastauksia kahden kulttuurin nuorille suunnatulla kyselyllä.
Picture
Picture
Picture
Kahden kulttuurin nuorten kyselyn vastauksia
Familian marraskuussa 2017 julkaistu kysely oli osoitettu 15-26-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, joiden vanhemmat ovat syntyneet eri maissa. Halusimme kuulla nuorten omia ajatuksia ja kokemuksia kaksikulttuurisuudesta, ja samalla kysyä suoraan, onko Familia ry:n kahden kulttuurin nuorille suunnittelemalla toiminnalla tarvetta. Vastausten määrä yllätti meidät, ja haluamme kertoa myös muille, millaista on kyselyyn vastaajien mielestä olla kahden kulttuurin nuori.
​
​Elämää kulttuurien keskellä ja välissä
​Kaksikulttuurisuus on Familia ry:lle vakiintunut termi kuvata perheitä, joiden puolisot ovat syntyneet eri maissa. Termillä kuvataan myös näissä perheissä kasvavia lapsia ja nuoria. Kyselyssä kahden kulttuurin nuorille kysyimme suoraan, kokeeko nuori olevansa kaksikulttuurinen. Reilu puolet vastanneista nuorista kokee termin kuvaavan heitä ja heidän elämäänsä kulttuurien keskellä. Osa nuorista kertoo olevansa asiasta hieman epävarmoja, tai kokevansa esimerkiksi termin ”monikulttuurinen” kuvaavan heitä paremmin. Osa nuorista taas kertoo elävänsä kahden kulttuurin välissä, sillä ei koe kuuluvansa kumpaankaan kulttuuriin täydellisesti tai kokee alituisesti olevansa ulkopuolinen.  Toisaalta vastaajista löytyy myös nuoria, jotka eivät koe itseään kaksikulttuurisiksi lainkaan – he mieltävät itsensä esimerkiksi 100% suomalaisiksi.
 
Perheen kaksi kulttuuria näkyy kyselymme perusteella nuorten elämässä monin tavoin. Monen nuoren perheessä puhutaan vähintään kahta kieltä tai vietetään juhlia molemman vanhemman kulttuuriperinteiden mukaan. Kulttuurit näkyvät niin ikään uskonnossa, huumorissa, ruoassa, musiikissa ja vaatetuksessa, mutta myös arvoissa. Vanhempien kulttuurien arvot vaikuttavat sekä perheen tapoihin että nuoren omiin valintoihin erimerkiksi uraa tai kumppania valitessa. 
​”(Kaksikulttuurisuus) vaikuttaa oikeastaan kaikkeen. Miten puhumme suomea, miten juhlimme juhlapyhiä jos juhlimme, millaista ruokaa syömme, millaiset arvot kotona on. Kaikkeen.”
Picture
Kuten elämään aina, myös kahdessa kulttuurissa elämiseen liittyy niin positiivisia kuin negatiivisia puolia. Monet asiat voivat myös olla näitä molempia samaan aikaan. Kyselyyn vastanneet nuoret pitävät kahden kulttuurin taustansa myönteisimpänä asiana sitä, kuinka kaksikulttuurisessa perheessä kasvaminen on tehnyt heidän maailmankatsomuksestaan avaran ja monipuolisen. Nuoret näkevät kaksikulttuurisessa perheessä kasvamisen opettaneen paljon erilaisista kulttuureista ja auttaneen olemaan ymmärtäväisempiä ja joustavampia erilaisuutta kohtaan. Kaksikulttuurisuus antaa nuorelle mahdollisuuden olla osa kahta kulttuuria ja nähdä näiden erilaisuuksia lähietäisyydeltä.
 
Hyvänä puolena moni nuoret näkivät myös laajemman kielitaidon. Kahden äidinkielen puhuminen voi olla hyödyllistä monessa asiassa; työssä, kaveripiirissä, asioiden ymmärtämisessä sekä uusien kielten opettelussa. Positiivisena pidetään myös sitä, että sukulaisia asuu vähintään kahdessa eri maassa ja heidän luonaan on mahdollista vierailla. Kaksikulttuurisella nuorella voi olla myös kaksi kotimaata sekä kaksoiskansalaisuus, joka antaa syitä matkustaa, tehden siitä samalla myös helpompaa.
 
Lähestulkoon kaikki myönteisenä kaksikulttuurisuudessa pidetyt asiat voivat näkyä nuoren elämässä myös jollain lailla negatiivisina. Vaikka kuulumista kahteen kulttuuriin ja sen tuomaa elämänkatsomusta pidetään hyvänä asiana, asettaa se selvästi myös nuorille haasteita ja tarpeen pohtia omaa identiteettiään. Yli kolmasosa kyselyyn vastanneista nuorista mainitsi tuntevansa kuulumattomuuden tai toiseuden tunnetta. Nuoret tuntevat olevansa ulkopuolisia, olivat he kummassa kotimaassaan vain. Moni myös kertoi, ettei koe olevansa tarpeeksi osallinen kummassakin kulttuurissa. Toisen vanhemman suku voi myös asua kaukana eikä heitä tämän vuoksi ole mahdollista tavata usein.
 
Myös hyvin myönteisenä pidetty monikielisyys esiintyy nuorten vastauksissa huonona piirteenä kaksikulttuurisuudessa. Kielitaidon puute voi aiheuttaa vaikeuksia elämässä varsinkin silloin, kun perheessä ei ole vahvaa yhteistä kieltä. Negatiivisena elämässä kahden kulttuurin perheessä voi näkyä myös uskontojen sekä arvojen ja tapojen erilaisuudet perheen sisällä. Nämä aiheuttavat nuorten mielestä ristiriitoja silloin, kun perheen jäsenten erilaisuutta ei osata arvostaa tarpeeksi.
Picture
​”Parasta on se, että tunnen jonkilaista rikkautta siitä, että voin olla osa kahta eri kulttuuria. Huonointa se, että pelkään etten ikinä tule pääsemään eroon ulkopuolisuuden tunteesta.”
Kaksikulttuurisena yksikulttuurisuuden keskellä
​Kaksikulttuurisessa perheessä kasvaminen heijastuu myös perheen ulkopuoliseen elämään. Monet kyselyymme vastanneista nuorista kokee kahden kulttuuriin taustan vaikuttaneen oman kaveripiirin muodostumiseen. Se, miten asian koetaan vaikuttaneen, kuitenkin vaihtelee. Osa nuorista kokee kaksikulttuurisuuden laajentaneen kaveripiiriä tai tehneen siitä monikulttuurisemman. Nuoren ystävät saattavat olla myös avarakatseisempia. Jotkut kertovat itse hakeutuvansa tarkoituksella monikulttuuristen tai kaksikulttuuristen nuorten seuraan, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä. Kavereita saattaa olla myös enemmän, jos heitä löytyy molempien vanhempien kotimaissa.
 
Osa nuorista taas kokee kaksikulttuurisuuden vaikuttaneen omaan kaveripiiriinsä, mutta ei niinkään omasta tahdostaan tai kovin positiivisella tavalla. Kaveripiiri on esimerkiksi saattanut muodostua niistä, jotka ovat kokeneet samanlaista syrjintää taustansa vuoksi tai niistä, jotka eivät ole kiusanneet. Aina nuorella ei siis ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan kaveripiirinsä, vaikka niin toivoisikin. Joillain nuorilla kaksikulttuurisuuden vaikutus kaveripiiriin on kuitenkin jäänyt vähäiseksi tai sen ei koeta vaikuttaneen lainkaan. Osalla kaveripiiri muodostuu täysin kantasuomalaisista henkilöistä, toisilla kavereita on myös toisesta maasta tai kulttuurista. Tämän ei kuitenkaan nähdä niinkään johtuvan kaksikulttuurisesta taustasta.
 
Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista on kokenut kokevansa syrjintää ja/tai ennakkoluuloja joissain vaiheessa elämäänsä. Toisilla vastaajista kokemuksia on ollut enemmän ja ne ovat olleet vaikeampia kuin toisilla. Ennakkoluuloja nuoret ovat kokeneet esimerkiksi nimeensä, ulkonäköönsä sekä vanhempiensa kotimaihin liittyen. Ulkomaalaiseksi luuleminen ja vieraiden ihmisten kyselyihin omasta taustastaan vastaaminen on monelle kahden kulttuurin nuorelle arkipäivää. Valtavirrasta poikkeavan ulkonäkönsä vuoksi moni nuori kokee toiseuden tunnetta. Monen kyselyyn vastanneen nuoren mielestä heidän kokemansa syrjintä tai ennakkoluulot liittyvätkin enemmän ulkonäköön, kuin heidän edustamiinsa kulttuureihin. 
​”Olen (kokenut rasismia ja ennakkoluuloja), erittäin paljon! Suomalaisuus, ja sen selittäminen miksi olen suomalainen on tuottanut ja tuottaa haasteita ihmisille ymmärtää. Olemassa oloni kyseenalaistaminen. Ruskea ihoni tuo aina tuhat kysymystä ja kun puhun sujuvaa suomea.”
Picture
​Vaikka moni kahden kulttuurin nuori kokee ennakkoluuloja ja epäilyä suomalaisuuttaan kohtaan voi tilanne olla myös toisin päin. Osa kyselyyn vastanneista nuorista kokee, että monen ihmisen on vaikea ymmärtää heidän olevan sekä suomalaisia että osaksi jotain muuta kulttuuria. Tämä näkyy toiseuttamisen kautta, eli nuoria ei niinkään pidetä suomalaisina vaan ennemmin ulkomaalaisina, mutta myös siten, ettei nuoren toista, ei-suomalaista puolta huomioida laisinkaan. Moni nuori kertoo kohdanneensa elämänsä aikana taustansa vuoksi ennakkoluuloja ja syrjintää, mutta on myös kahden kulttuurin nuoria, jotka eivät näitä haasteita ole elämässään kohdanneet. Nuorten mielestä se voi johtua esimerkiksi vanhempien eurooppalaisesta taustasta.
Picture
​”Jotkut tahtovat korostaa ei-suomalaista puoltani ja toiset taas vähätellä sitä, kumpikin identiteetti siis kyseenalaistetaan. Ei ymmärretä, että olen kumpaakin samanaikaisesti yhtä paljon.”
Tarve kahden kulttuurin nuorten toiminnalle
​Osalle nuorista omasta kaksikulttuurisuudesta ja taustan merkityksestä puhuminen muiden kaksikulttuuristen nuorten kanssa on mahdollista perheen ja ystävien vuoksi. Muiden kanssa puhumista kuvataan vertaistueksi ja mahdollisuudeksi jakaa samankaltaisia kokemuksia. Jos nuoren lähipiiristä ei kuitenkaan löydy muita kaksikulttuurisia henkilöitä, ei vertaistuen saaminen ole helppoa.
 
Kysely antaa selvää näyttöä siitä, että tarvetta ja kiinnostusta kahden kulttuurin nuorten yhteiselle toiminnalle on. Selvä enemmistö, yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista, pitää kaksikulttuurisille nuorille järjestettävää toimintaa tärkeänä. Vastaajista löytyy myös nuoria, jotka eivät koe kaksikulttuurisuuden määrittelevän heitä niin, että yhteinen toiminta näiden nuorten kanssa kiinnostaisi. Monen nuoren mielestä yhteinen toiminta kuitenkin lisäisi kaksikulttuuristen nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentäisi yksinäisyyttä. Se voisi myös auttaa omien juurien hyväksymisessä sekä lisätä ylpeyden tunnetta omista taustoistaan. Nuoret pitävät erittäin tärkeänä mahdollisuutta saada vertaistukea, jakaa kokemuksia sekä keskustella itseään koskettavista asioista muiden kanssa.
​”Kyllä, vertaistuki auttaa varmasti oman kaksikulttuurisuuden hyväksymiseen ja siihen, että siitä tulisi jopa ylpeyden aihe”
Picture
(Milka Autio, järjestökoordinaattori, Familia ry)

Suomen kielen kursseja suomalaisten ulkomailta muuttaneille puolisoille

14/9/2017

 
Picture
Suomalaiset puolisot ja opiskelijat pohdiskelemassa.
Eri järjestöt ovat vuosien mittaan tarjonneet suomen kielen kursseja, jotka ovat räätälöity nimenomaan jollekin tietylle kohderyhmälle, esimerkiksi ikääntyneille maahanmuuttajille, saman äidinkielen puhujille sekä kotivanhemmille. Enemmistö Suomeen muuttaneista on tullut maahan suomalaisen puolisona, mutta heille kohdennettuja suomen kielen kursseja ei ole ollut tarjolla. Pitkäaikaisena kahden kulttuurin parien ja perheiden asiantuntijana Familia kiinnitti huomiota tähän puutteeseen.

suomea suomalaisten puolisoille kurssi Suomalaiset puolisot ja opiskelijat pohdiskelemassa. ​Teija Kanerva-Mbengue kartoitti kurssin tarpeellisuutta opinnäytetyössään Suomen kielen ja vertaistuen merkitys maahan muuttaneille puolisoille - Familia ry:n ”Suomea suomalaisten puolisoille” -pilottikurssin käynnistäminen. Suomalaisten ulkomailta muuttaneiden puolisoiden haastattelujen perusteella näytti siltä, että puolisoille räätälöidyille kursseille olisi tarvetta. Vertaistuki koettiin merkitykselliseksi ja suomen kielen opiskelu nähtiin tärkeänä kotoutumisen kannalta. Haastateltavien mukaan näiden kahden asian yhdistäminen olisi hyvä asia.

Koneen säätiön tuella Familia käynnisti ensimmäisen Suomea suomalaisten puolisoille -kurssin syksyllä 2016. Suomen kielen opiskelua kurssilla oli kaksi kertaa viikossa, 1,5 tuntia kerrallaan. Kurssin ajaksi järjestettiin lastenhoito. Lisäksi kurssiin kuului vertaistapaamisia, joihin osallistuivat myös suomalaiset puolisot. Tapaamisissa muun muassa keskusteltiin suomalaisten puolisoiden keinoista tukea puolisonsa suomen kielen oppimista, sekä tietenkin tutustuttiin ja vietettiin mukavaa aikaa yhdessä. ​

Syksyllä 2016 ja keväällä 2017 toteutettujen kurssien pohjalta laadittiin Suomea suomalaisten puolisoille – ohjaajan ja opettaja opas, joka sisältää vinkkejä suomalaisten puolisoille tarkoitettujen suomen kielen kurssien toteuttamiseen, rungon kurssin teemoista ja sisällöistä, sekä runsaasti materiaalia ja harjoituksia kurssilla hyödynnettäväksi. Oppaan materiaaleja ja vinkkejä voi hyödyntää myös muilla kursseilla sekä tietenkin suomen kieltä vasta opettelevan puolison kielen tukemisessa.

Lisätietoa:
  • Terhi Kapali: Suomea suomalaisten puolisoille – ohjaajan ja opettaja opas (pdf)
  • Teija Kanerva-Mbengue: Suomen kielen ja vertaistuen merkitys maahan muuttaneille puolisoille - Familia ry:n ”Suomea suomalaisten puolisoille” -pilottikurssin käynnistäminen
  • Suomen kielen opettajan vinkkejä puolison suomen kielen oppimiseen
  • Familian suomen kielen kurssit

Opas: Suomea suomalaisten puolisoille : ohjaajan ja opettajan opas

30/8/2017

 
Picture
​Familian julkaisema Suomea suomalaisten puolisoille: ohjaajan ja opettajan opas (40 sivua) on tuotettu osana Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi suomalaisten ulkomailta muuttaneille puolisoille tarkoitettua suomen kielen kurssia, joista saatuja kokemuksia hyödynnetään oppaassa. Opas sisältää vinkkejä suomalaisten puolisoille tarkoitettujen suomen kielen kurssien toteuttamiseen, rungon kurssin teemoista ja sisällöistä, sekä runsaasti materiaalia ja harjoituksia kurssilla hyödynnettäväksi. (PDF)
<<Previous

    kirjasto

    Kirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista

    kategoriat

    All
    2016
    2017
    2018
    2019
    2020
    2021
    Bilingualism
    Employment
    English
    Kahden Kulttuurin Lapsi
    Kahden Kulttuurin Suomalaiset
    Kaksikielisyys
    Kaksikulttuurisuus
    Lukeminen
    Maahanmuutto
    Multilingualism
    Oppaat Ja Ohjeet
    Parisuhde Ja Perhe
    Rasismi
    Tilastot Ja Tutkimukset
    Vaikuttaminen
    Vanhemmuus
    Vapaaehtoistoiminta

    RSS Feed

Toimisto / OFFICE 

Lintulahdenkatu 10, 7. kerros / 7th Floor
​00500 Helsinki
Suomi-Finland

Puhelin / PHONE

+358 (0) 44 773 8628

aukioloajat / Opening times

Toimistomme ovat avoinna vierailijoille. Suosittelemme kuitenkin ystävällisesti soittamaan etukäteen ja sopimaan henkilökohtaisen tapaamisen.

Our offices are open to visitors. We kindly suggest calling in advance to book an appointment and meet us in person. ​

VAT-numero / VAT-Number

​1056329-6

Picture
Familia ry logo
Familia on johtava kahden kulttuurin perheiden asiantuntija ja edunvalvoja 
​Familia is the leading expert and advocate of intercultural families
Veikkaus logo
© Familia 2023
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • VERTAISTOIMINTA >
      • Vertaisryhmät
      • Duo vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Tapahtumat
    • Kerhot ja työpajat
    • BElingual -hanke
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
    • Kokemusasiantuntijat
    • Leiritoiminta
    • Tuetut lomat
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Support >
      • Peer Groups
      • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Events
    • Clubs and workshops
    • BElingual -project
    • Munduo - For Intercultural Youth
    • Experts by Experience
    • Subsidised vacation
    • Weekend Camps
  • TIETOA
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
    • Eduskuntavaalit 2023 >
      • Familian tavoitteet
      • Vaalipaneeli
    • Nettikurssit ja oppaat
    • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä
    • Ammattilaisille
  • INFORMATION
    • Newsletter
    • Blog
    • Advocacy >
      • Mother tongue instruction
    • Parliamentary Elections 2023 >
      • Familia's objectives
      • Panel discussion
    • Online courses and guides
    • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Partner's Path Project >
      • Path ambassadors
      • Challenges and solutions >
        • A to Z for intercultural couples
        • Anatomy of a CV
        • Why is a finnish partner a strength?
        • Fluent finnish required
      • Partner's path information and results
    • Professionals
  • JOIN US
    • Become a member
    • Volunteering
    • Internship & Work Try-Out
    • Open Positions
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Tule vapaaehtoiseksi
    • Tule harjoitteluun tai työkokeiluun
    • Avoimet työpaikat
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • ABOUT US
    • Contact information
    • Projects
    • Privacy notice
  • TIETOA MEISTÄ
    • Yhteystiedot
    • Hankkeet
    • Rekisteriseloste