FAMILIA
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • VERTAISTOIMINTA >
      • Vertaisryhmät
      • Duo vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Tapahtumat
    • Kerhot ja työpajat
    • BElingual -hanke
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
    • Kokemusasiantuntijat
    • Leiritoiminta
    • Tuetut lomat
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Support >
      • Peer Groups
      • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Events
    • Clubs and workshops
    • BElingual -project
    • Munduo - For Intercultural Youth
    • Experts by Experience
    • Subsidised vacation
    • Weekend Camps
  • TIETOA
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
    • Eduskuntavaalit 2023 >
      • Familian tavoitteet
      • Vaalipaneeli
    • Nettikurssit ja oppaat
    • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä
    • Ammattilaisille
  • INFORMATION
    • Newsletter
    • Blog
    • Advocacy >
      • Mother tongue instruction
    • Parliamentary Elections 2023 >
      • Familia's objectives
      • Panel discussion
    • Online courses and guides
    • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Partner's Path Project >
      • Path ambassadors
      • Challenges and solutions >
        • A to Z for intercultural couples
        • Anatomy of a CV
        • Why is a finnish partner a strength?
        • Fluent finnish required
      • Partner's path information and results
    • Professionals
  • JOIN US
    • Become a member
    • Volunteering
    • Internship & Work Try-Out
    • Open Positions
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Tule vapaaehtoiseksi
    • Tule harjoitteluun tai työkokeiluun
    • Avoimet työpaikat
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • ABOUT US
    • Contact information
    • Projects
    • Privacy notice
  • TIETOA MEISTÄ
    • Yhteystiedot
    • Hankkeet
    • Rekisteriseloste

Kirjasto

Tutkimuksia kahden kulttuurin perheistä, parisuhteesta sekä kaksikielisyydestä

12/8/2021

 
Picture
Listaus opinnäytetöistä, pro graduista sekä väitöskirjoista aiheesta kahden kulttuurin perheet ja parisuhde. Alkuun on listattuna Familia ry:n opinnäytetöitä ja muita selvityksiä, ja loppuun lisätty muita aiheeseen liittyviä töitä.  
Familia ry:n opinnäytetyöt
  • Monikulttuuriset uusperheet dialogissa. Kulttuurien kohtaaminen ja vuorovaikutus kahden kulttuurin uusperheessä (2021) Del Angel, Tanja. Uusperheneuvojakoulutus.
  • ​Isäryhmätoiminnan verkkovälitteinen koordinoiminen ja ohjaaminen. Tutkimuksellinen kehittämishanke Familia ry:n vertaisryhmätoiminnan kehittämisestä valtakunnallisesti (2021) Balkov, Eira. LAB-ammattikorkeakoulu.
  • Kahden kulttuurin perheiden huoltajien kokemuksia osallisuudestaan varhaiskasvatuksessa (2021) Sottinen-Martinez, Rosa-Maria; Åkerblom, Pia. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Tunnetaitojen vahvistaminen kaksikulttuurisissa perheissä: Toiminnallisten menetelmäkorttien kehittäminen (2020) Ahtiainen, Eveliina; Al-Qatawneh, Noora; Kuismanen, Elisa. Metropolia ammattikorkeakoulu. 
  • Kaksikulttuuristen perheiden taidepajat: Varhaiskasvatusikäisten lasten kulttuuri-identiteetin vahvistaminen taiteen keinoin (2020) BenYounes, Saija; Hartl, Monika; Särkkä, Natalia. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • ”Tulemme aina olemaan kahden maan ja kulttuurin välissä”: maastamuuttoa harkitsevien kahden kulttuurin lapsiperheiden kokemuksia (2020) Kase, Annemai.  Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Developing a facilitators’ manual to start and maintain a peer support group for immigrant and intercultural fathers (2019) Turci, Fabrizio. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Bilingual Lab -kaksikielisyystyöpaja. Tukea lasta odottaville vanhemmille kaksikieliseen kasvatukseen. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • OSALLISENA VAI ULKOPUOLISENA?: Tarinateatteri tukena kaksisuuntaisessa kotoutumisessa. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kasvojen takana- kuinka kohdata maahanmuuttaja kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa (2018) Tuominen, Anna; Tuhkanen, Mia. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • "Ehkä paras paikka mitä mä tiedän Suomessa": osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen kahden kulttuurin perheille suunnatussa järjestötyössä (2018) Annala, Sonja; Turunen, Olli. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurisen lapsen identiteetin tukeminen toiminnallisin menetelmin (2017) Blomstedt, Mia. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • "EI KAI SE AUTA, KUIN USKOA TULEVAISUUTEEN": Kahden kulttuurin parit elämänmuutosten keskellä (2017) Taipale, Minna. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Suomen kielen ja vertaistuen merkitys maahan muuttaneille puolisoille : Familia ry:n "Suomea suomalaisten puolisoille"-pilottikurssin käynnistäminen (2016) Kanerva-Mbengue, Teija. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
  • DEALING WITH THE CHALLENGES OF CHILD UPBRINGING IN MULTICULTURAL RELATIONSHIPS: MOTHER'S PERSPECTIVE (2016) Colette Laynyin Epse Zeyeum, Nyonga. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisen lapsiparkkitoiminnan kehittäminen Familia ry:ssä (2015) Tirkkonen, Birgitta. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Telling It Simply: Methods to Overcome Language Barriers in a Multicultural Context (2013) Mota Wirkkala, Jamille; Nieminen, Nancy; Okafor, Emmi. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuuriset parit: vuorovaikutus parisuhteessa lapsen syntymän jälkeen(2013) Tamminen, Maria. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • "KAHDEN KAUPPA, KOLMANNEN KORVAPUUSTI?": monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kahden kulttuurin perheiden toimintaa kehittämässä ​ (2013) Pettersson, Aino. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kahden kulttuurin perheet: hiljaista tietoa ja hyviä käytäntöjä perheiden tueksi (2012) Appolis, Anna-Kaisa. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuuriyhdistys Familia Clubin suomen kielen kurssit kotoutumisen tukena : jäsenien kokemuksia matalan kynnyksen suomen kielen opetuksesta (2012) Lindinger, Agnes; Nuermaimaiti, Kamila. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Kaksi kieltä, kaksi kulttuuria: päivähoidon tuki kaksikulttuurisille lapsille (2012) Hippeläinen, Paula; Korhonen, Jonna. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Asiakastyytyväisyyskysely apuna yhdistyksen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Case Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry (2012) Tuominen, Tiia-Marina. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Peer support groups at Familia Club (2011) Zachareiciute, Elena. Metropolia ammattikorkeakoulu. 
  • Laulutuokiot rakentavat siltaa päiväkotiin: Laulutuokiosarja maahanmuuttajaäideille Kannelmäen monikulttuurisessa perhekerhossa (2009) Raivio, Anni. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Kokemuksia rasismista. Monikulttuuristen perheiden näkökulma kohtaamaansa rasismiin  (2008) Aalto, Tiina; Hildén, Terhi. Metropolia ammattikorkeakoulu.
  • Maahanmuuttajanaisten perhekerhohanke – vertaistukea ja voimaantumista (2008) Nieminen, Satu. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n toiminnan kehittäminen (2003) Palmutie, Saija; Sillah Tiina. Diakonia ammattikorkeakoulu. ​
 Uusperheneuvojakoulutus 2019–2020 
Muut Familian tutkimukset
  • Kaksikulttuurista arkea suomalais-thaimaalaisissa lapsiperheissä. Selvitys suomalais-thaimaalaisten lapsiperheiden tilanteesta sekä erityispiirteistä, -tarpeista ja -haasteista. Familia ry:n Duo-hankkeen selvitysraportti (2012) Shinyella, Tuuli. 

MUITA TUTKIMUKSIA

Kahden kulttuurin lapsiin, kaksikielisyyteen, varhaiskasvatukseen ym. liittyvät tutkimukset

Opinnäytetyöt
  • Kaksikielisyys varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvattajan keinot tukea lapsen kaksikielisyyttä ​ (2020) Kuula, Ina. Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa: Käsikirja monikulttuurisuudesta Haminan varhaiskasvatukselle (2019) Pelkonen, Annika; Vainio, Johanna. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.
  • Child language Acquisition & Bilingualism-Some of the best practices (2019) Dao, Thuy Trang. Laurea-ammattikorkeakoulu.
  • How to support a child’s cultural identity? (2018) Bahne, Rita. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Kuvasanakirjan avulla ympäristökasvatusta kaksi- ja monikielisille lapsille varhaiskasvatuksessa (2018) Kauppala, Mirka. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikielisen kasvatuksen haasteet sekä lapsen kaksikielisyyden tukeminen (2018) Toivanen, Saana-Maria. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
  • When parents and children become learning partners: Support mother tongue learning through socio-pedagogical methods (2017) Nyyssönen, Mihaela. Metropolian ammattikorkeakoulu.
  • Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa: Monikulttuurisen lapsen itsetunnon tukeminen päiväkodissa (2017) Koivusipilä, Katarina. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
  • Arkea kaksikielisissä lapsiperheissä (2017) Komppa, Seija. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
  • Learning by playing: Developing a board game for preschool children (2016) Ronkainen, Minna. Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu).
  • ”Kunpa voisi olla monessa paikassa samaan aikaan” Millainen on matkalaukkulapsuus kokemuksena? (2013) Kokko, Vilma. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti: Tukea kasvatukseen vanhempien välisessä ristiriitatilanteessa ​ (2011) Iranta, Mira. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikulttuurinen lapsi päivähoidossa: Vanhempien kokemuksia päivähoidon varhaiskasvatuksesta lapsen kaksikulttuurisen ja kaksikielisen identiteetin tukijana sekä kasvatuskumppanuudesta (2011) Leinonen, Rita. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.
  • Lapsen kielen kehitys kaksikielisessä perheessä (2010) Partio, Eeva-Leena. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
  • Kaksikielisyyteen kasvaminen (2010) Hintikka, Jenni. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
  • Äidinkieli on ajattelun ja tunteiden kieli (2006) Vienonen, Leena. Lahden ammattikorkeakoulu.
 
Pro gradut
  • Monikulttuurisuus lastentarhanopettajien ja luokanopettajien työssä (2019) Suominen, Annika. Helsingin yliopisto.
  • Sensitiivisyys varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteissa monikulttuuristen lasten näkökulmasta (2018) La Serna Kanevets, Liudmila. Helsingin yliopisto.
  • Kaksikielisten päiväkoti-ikäisten lasten kielellisten taitojen dynaaminen arviointi: Pilottitutkimus ​ (2017) Rantanen Eveliina. Helsingin yliopisto.
  • Kokemuksia kasvamisesta kahden kulttuurin välissä – ”On ylpeä siitä, eikä yhtään häpeillä sitä, mistä oikeesti on” (2011) Järvenpää, Teija. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto.
  • Kaksikulttuurisissa perheissä tapahtuva lasten etninen sosialisaatio ja etnisen identiteetin muodostuminen : diskurssianalyyttinen näkökulma (2011) Vuori, Anna-Riikka. Sosiaalipsykologian pro gradu- tutkielma. Helsingin yliopisto.
  • Yksi- ja kaksikielisessä ympäristössä kasvaneiden neljävuotiaiden fonologinen tietoisuus (2008) Ylhäinen, Marika. Psykologian laitoksen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.
  • Identiteettejä etsimässä : tapaustutkimus suomalaisen äidin ja gambialais-suomalaisten tyttärien erilaisista identiteeteistä peilattuna joidenkin gambialaisten naisten identiteetteihin (2000) Oikarinen-Jabai, Helena. Kehityspsykologian pro gradu – tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
 
Väitöskirjat
  • Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi (2007) Rastas, Anna. Sosiologian ja sosiaalipsykologian väitöskirja. Tampereen yliopisto.

​
Kahden kulttuurin parisuhde ja perhe

Opinnäytetyöt
  • Kahden kulttuurin välissä: Opas maahanmuuttajanuorille seurustelusta, avioliitosta ja seksuaalisuudesta (2018) Jakobson, Stella; Hiekkinen, Mirva; Sivenius, Lilli. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
  • A multisensory approach to strengthening the development of multicultural identity: A support for Parents (2018) Sigobodhla, Taisekwa. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • ”Lapsistamme tulee toivottavasti maailmankansalaisia, jotka ottavat ihmiset ihmisinä”: Verkkokysely monikulttuurisille perheille (2017) Ahmaoja, Laura. Laurea ammattikorkeakoulu.
  • Rakkautta yli rajojen: Avioliiton perusteella Suomeen muuttaneiden brasilialaisten kokemuksia sopeutumisesta (2016) Rodrigues, Anni. Diakonia ammattikorkeakoulu.
  • Challenges of multicultural relationships: Finnish males’ perspective (2012) Hirvonen, Ewa. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
  • Äitiys kahden kulttuurin välissä (2007) Barton, Mirva. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. 
 
Pro gradut
  • Suomalais-iranilaisten perheiden juhlakulttuuri pääkaupunkiseudulla (2008) Mäkelä, Nadja. Uskontotieteen pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto.
 
Väitöskirjat
  • Maahanmuuttajan puolisona Suomessa: Narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista (2014) Anglé, Jaana.  Kasvatustieteiden väitöskirja. Lapin yliopisto.
  • Relational dialectics in intercultural couples’ relationships (2011) Cools, Carine. Viestinnän väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
 
Muut tutkimukset
  • Puolisona maahanmuuttaja. Monikulttuuristen perheiden viihtyminen Suomessa ja muuttosuunnitelmat (2015) Sjöblom-Immala, Heli. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu.
  • Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina (2014) Heikkilä, Elli, Oksi-Walter Päivi & Säävälä, Minna. Siirtolaisinstituutin julkaisu.
  • Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot (2012) Lainiala, Lassi & Säävälä, Minna. Perhebarometri 2012. Väestöliitto.
  • Monikulttuurinen perhe (2009) Päivi Oksi-Walter, Jonna Roos, Ritva Viertola-Cavallari. Kirja.

Kaksikulttuurisen perheen puolisot ovat syntyneet eri maissa

2/5/2021

0 Comments

 
Monikulttuurinen avioliitto? Kansainvälinen perhe? Ylirajainen tai ylikulttuurinen perhe? Sekaliitto? Kahden kulttuurin parisuhde? Kaksikulttuurinen pariskunta?  Näitä kaikkia nimityksiä on käytetty puhuttaessa kahden eri maissa syntyneen ihmisen parisuhteesta ja perheestä.
Picture
Nimitykset, kuten termit yleensäkin, eivät ole yksiselitteisiä tai neutraaleja. Esimerkiksi sana monikulttuurinen esiintyy nykyisin lähinnä yleisen maahanmuuttokeskustelun yhteydessä ja termillä monikulttuurinen perhe viitataan usein myös sellaisiin perheisiin joiden puolisot ovat kotoisin samasta maasta. Kansainvälinen perhe on terminä hieman yksiselitteisempi, eritoten lainopillisessa merkityksessä, mutta arkikäytössä termin ymmärretään usein tarkoittavan esimerkiksi työkomennuksella olevaa suomalaisperhettä. Ylirajainen perhe voi puolestaan olla mikä tahansa sellainen perhe, jonka sosiaaliset verkostot ulottuvat moneen maahan.

Kahden eri maasta peräisin olevan perheeseen ja parisuhteeseen liittyvä termistö on puutteellista ja olemassa olevia termejä käytetään kirjavasti. Viime vuosina termit kahden kulttuurin liitto ja kaksikulttuurinen perhe ovat kuitenkin vakiintuneet. Esimerkiksi Väestöliitto päätyi käyttämään termiä kaksikulttuurinen avioliitto vuonna 2012 julkaistussa Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja – Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot perhebarometrissä. Termi löytyy myös vuonna 2013 tohtoriksi väitelleen Pirjo Pölläsen yhteiskuntapolitiikan väitöstyöstä Hoivan rajat – tutkimus venäläisten vaimomuuttajien ylirajaisesta perhehoivasta (Itä-Suomen yliopisto).

Myös Familia ry on päätynyt edellä mainittuihin termeihin ja käyttänyt niitä johdonmukaisesti vuodesta 2008 saakka. Familian määritelmän mukaan kaksikulttuurinen perhe (tai kahden kulttuurin perhe) on perhe, jonka puolisot ovat syntyneet eri maissa. Kulttuurilla viitataan tässä yhteydessä ennen kaikkea synnyinmaahan, eikä sanaan sisällytetä muita ominaisuuksia. Perheellä tarkoitetaan puolestaan kahden aikuisen välistä liittoa, riippumatta siitä onko perheessä lapsia. 

Määritelmän mukaan kahden kulttuurin perheitä ovat esimerkiksi:
  • Avoliitossa elävät suomalainen mies ja virolainen nainen sekä heidän kaksi lastaan.
  • Avioliitossa elävät suomalainen nainen ja kanadalainen mies.
  • Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät ranskalainen nainen ja intialainen nainen sekä heidän lapsensa.

Kahden kulttuurin perheitä yhdistävä seikka on, että asuu pari missä maassa tahansa, on toinen tai molemmat puolisoista (asuttaessa kolmannessa maassa, joka ei ole kummankaan koti-/synnyinmaa) sen hetkisessä asuinmaassaan se maahanmuuttajataustainen. Asuinmaahan ja maahanmuuttoprosessiin liittyvät kysymykset ovatkin ainoa asia, joka yhdistää kaikkia kahden kulttuurin perheitä. Perheissä toki puhutaan lähes aina kahta tai useampaa eri kieltä, mutta esimerkiksi äidinkielenään englantia puhuvan brittiläisen ja yhdysvaltalaisen liitossa näin ei ole. Kaksikulttuuriset perheet ovat monimuotoisia ja niistä löytyy niin ydinperheitä, uusperheitä, kahden aikuisen perheitä, sateenkaariperheitä, adoptioperheitä kuin monikkoperheitäkin.

Kaksikulttuurisuus antaa kahden kulttuurin perheille oman erityispiirteensä ja yhteneväisiä kokemuksia, mutta perheet, samoin kuin kaikki muutkin perheet, ovat kukin omanlaisensa.​

Hanna Kinnunen, YTM, suunnittelija
0 Comments

Ulkoministeriön toimittava – kahden kulttuurin pareilla ja perheillä on oikeus nähdä rakkaitaan

16/11/2020

0 Comments

 
Picture
Viime viikkojen aikana mediassa on ollut esillä kahden kulttuurin pariskunnat ja perheet, jotka edelleen odottavat mahdollisuutta nähdä toisiaan. Heidän tahdonvastainen odotuksensa on kestänyt jo kahdeksan kuukautta. Suomi ei ole edelleenkään avannut viisumipalvelujaan kolmansista maista tuleville henkilöille, mikä on tehnyt perheiden tilanteesta kestämättömän. Ulkoministeriö on perustellut kansalaispalvelujen kiinnipitämistä terveysturvallisuudella. 
 
Elokuun alussa hallitus päätti, että avio-, avo- ja seurustelukumppanien tapaaminen nähdään perhesyisenä matkustamisena ja siten välttämättömänä matkustamisena, jolloin matkustusrajoituksista voi poiketa. Se oli edistysaskel, mutta helpotti vain niiden perheiden tilannetta, joiden puoliso ei tarvitse Suomeen tullakseen viisumia tai oleskelulupaa. Suomi ei voi arvottaa perheiden oikeutta nähdä toisiaan sillä, mistä maasta kumppani on kotoisin. Rakkaus ei katso valtioiden rajoja. Kaikille perheille on taattava yhdenvertainen mahdollisuus tavata toisiaan pandemiasta huolimatta. 
 
Euroopan komissiokin on vedonnut ja rohkaissut Euroopan maita, että perhesyinen matkustaminen on mahdollistettava myös seurustelusuhteen perusteella EU:n kansalaisten puolisoille. 
 
He, jotka odottavat puolisoidensa näkemistä, ovat olleet useasti yhteydessä suurlähetystöihin, viranomaisiin, ministereihin, kansanedustajiin ja ulkoministeriöön, mutta vastaus on ollut aina sama viisumipalveluja ei voida järjestää ja että heidän tulee vain odottaa pandemian ohimenoa. Kuka meistä olisi valmis odottamaan sitä, että näkisi rakkaitaan vasta, kun tämä pandemia, jonka lopusta kukaan ei tiedä, on ohi? Se olisi epäinhimillistä. 
 
Heille, jotka odottavat näkevänsä perhettään, rakkaitaan, ei vain voi antaa yleisiä vastauksia viranomaisten ja päättäjien toimesta. Viranomaisten vastuulla on löytää tapa, jolla poikkeuksellisessa tilanteessa lakisääteisiä kansalaispalvelutoimintoja voidaan toteuttaa. Muut Euroopan maat ovat tässä onnistuneet, miksei Suomi? 
 
Maailmanlaajuisen Love is not Tourism liikkeen Suomen Facebook-ryhmä kasvaa koko ajan ja antaa arvokasta tietoa ja tukea sekä ovat muiden ohella yrittäneet vaikuttaa tilanteen ratkaisemiseksi. Ihmisiltä löytyy halua ja tahtoa ratkaista asia terveysturvalliset näkökulmat huomioiden, jos vain rakkaan näkeminen tehtäisiin viranomaisten toimesta mahdolliseksi. 
 
Ulkoministeriö voisi palauttaa edustussopimusten mukaisen viisumiyhteistyön, jonka puitteissa Suomea voi edustaa toinen EU-maa. Terveysturvallista viisumikäsittelyä edistäisi myös ulkoisen palveluntarjoajan VFS:n laajempi käyttö, erityisesti VFS:n sisäisen kuljetuksen käyttö, jonka avulla viisumihakemuksia olisi mahdollista vastaanottaa maasta riippumatta turvallisesti VFS:n toimipisteessä, joka voi ne edelleen lähettää VFS:n sisäisen kuljetuksen kautta relevanttiin Suomen suurlähetystöön. Suomi voisi myös mahdollistaa sen, että viisumin voisi hakea jostakin muusta Suomen edustustosta, jos lähtömaassa viisumin anominen on mahdotonta. Kaikkia näitä esimerkkikeinoja käyttävät jo muut Euroopan maat. 
 
Tällä viikolla tuomme esille näiden perheiden ja pariskuntien tarinoita, jotka ovat pandemian vuoksi erotettuja. Suomen viranomaisten ja poliittisten päättäjien on nyt aika löytää ratkaisut näille perheille ja mahdollistaa se, mitä muutkin maat jo mahdollistavat. Terveysturvalliset ratkaisut ovat kyllä olemassa, jos niitä oikeasti halutaan löytää. 
 
If there’s a will there’s a way! 
 
#LoveIsNotTourism 
​
Elina Helmanen
toiminnanjohtaja, Familia ry
0 Comments

Uusia ideoita aivoriihestä

12/11/2020

 
Lokakuun lopulla Familialaiset kokoontuivat yhdessä jäsenten, vapaaehtoisten, suomen kielen kurssilaisten ja harjoittelijoiden voimin ideoimaan yhdessä uusia toimintamalleja Familialle. Työpaja oli hyvin onnistunut ja saimme sieltä paljon hyviä ideoita toimintaan, jota alamme jatkokehittämään loppuvuotena.

Työpajassa lähdettiin liikkeelle kahden kulttuurin perheiden kohtaamista haasteista ja arkielämän tarpeista. Näiden perusteella osallistujat keksivät tapoja, joilla Familia pystyisi ratkaista näitä haasteita ja vastata näihin tarpeisiin. Toiminta-ideoita keskityttiin ensisijaisesti järjestöjen näkökulmasta, mutta muita rajoituksia ei osallistujille annettu.
​​
Työpajassa nousseet ideat voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen: kulttuuritoiminta, vertaistoiminta, neuvonta ja ryhmätoiminta.

Yhdessä tekemistä, neuvoa ja vertaistukea ​
Kulttuuritoiminnassa nousi esiin erityisesti Familian jäsenten ja vapaaehtoisten moninaista identiteettiä hyödyntävä toiminta, esimerkiksi eri kulttuurien merkkipäivien juhliminen tai eri ruokakulttuureihin tutustumista.
Picture
Vertaistoimintaa taas toivottiin lisää mielenterveyteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Vertaistukea toivottiin myös verkon välityksellä, esimerkiksi WhatsApissa.
Picture
​Lisää neuvontapalveluita toivottiin myös arjen asioiden hoitamiseen ja sopivien palveluiden löytämiseen. Esimerkiksi perheen talouteen ja parisuhteeseen liittyvä neuvonta tulivat esiin.
Picture
Ryhmätoiminnassa taas mainittiin yhdessä tekeminen, kuten luontoretket ja askartelukerhot.
Picture
​Familiassa ideoidaan yhdessä ja kuunnellaan kaikkia

“Tunsin tulleeni kuulluksi”, kertoi yksi osallistuja työpajan lopuksi. Parempaa palautetta emme olisi voineet toivoa ideointityöpajasta. Työmuotona työpaja oli niin osallistujien kuin työntekijöiden mielestä erityisen onnistunut ja muita samankaltaisia työpajoja tulemme varmasti tulevaisuudessa myös toteuttamaan. Parhaat ideathan syntyvät yhdessä! 
​
Haluatko tulla mukaan toteuttamaan näitä ideoita Familian vapaaehtoisena?
Laita Familian vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille, Camilla Bergmanille
sähköpostia osoitteeseen camilla.bergman(at)familiary.fi

Lausunto selvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään

14/10/2020

 
Picture
Kaksikielisyys äidinkielenä on kaksikulttuuristen lasten ja nuorten arkea.
​Oikeusministeriössä valmistui alkuvuonna 2020 selvitys jossa arvioitiin usean kielen merkitsemistä väestötietojärjestelmään.

Selvityksessä arvioitiin muutoksen vaikutuksia kieliryhmiin, sekä viranomaisten toimintaan tarkastellen kahta mahdollista toimintatapaa usean kielen merkitsemiseksi väestötietojärjestelmään. Ensimmäisessä vaihtoehdossa järjestelmään voisi kirjata useamman kuin yhden äidinkielen, joista yksi valittaisiin asiointikieleksi. Toisessa vaihtoehdossa kirjattaisiin yksi äidinkieli, jonka lisäksi järjestelmään olisi mahdollista ilmoittaa myös useita kotikieliä. Nämä vaihtoehdot eriteltiin malli A:ksi ja malli B:ksi.

Selvitys lähetettiin lausuntokierrokselle helmikuussa, ja Familia ry vastasi siihen lausunnollaan toukokuussa 2020. Lausuntokierroksella pyydettiin kertomaan mitä muita mahdollisia vaikutuksia usean kielen merkitsemisellä väestötietojärjestelmään olisi kieliryhmille tai viranomaisille erotellen vastauksessa kaksi mahdollista toimintatapaa.

Familian mielestä selvityksessä ei tarkasteltu riittävällä laajuudella muutoksen seurauksia monikielisten henkilöiden ja -perheiden kokemuksiin ja hyvinvointiin, tai mahdollisia positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Tarve useamman äidinkielen viralliselle merkitsemiselle on ollut Suomessa jo pitkään kasvaen edelleen monikielisyyden lisääntyessä.

Malli A

Yksikielisyyden normi pitäisi Suomessa purkaa, koska se ei vastaa todellisuutta. Suomessa on monia kaksi- ja monikielisiä kansalaisia, mutta virallisesti Suomessa voi olla vain yksikielinen. Annetuista vaihtoehdoista näemme malli A:n toteutustavan paremmaksi ratkaisuksi.

Useamman äidinkielen mahdollistaminen väestötietojärjestelmään toisi esiin kielellistä moninaisuutta, joka on jo osa monen kaksi- ja monikielisen perheen normaalia arkea. Kaksi- ja monikielisissä perheissä nykyisen järjestelmän mukainen pakollinen valinta äidinkielestä asettaa vanhempien kielet keskenään eriarvoiseen asemaan, eivätkä vanhemmat aina osaa arvioida valinnan mahdollisia seurauksia. Mallin A mukainen muutos antaisi kaikille kaksi- ja monikielisissä perheissä puhutuille kielille tasa- arvoisen ja virallisen statuksen sekä mahdollistaisi lasten yhdenvertaisuuden ja monikielisyyden varhaisen tuen.

Yksilön identiteetin ja itsemäärittelyn kannalta kysymys äidinkielten rekisteröinnistä on tärkeä. Mahdollisuus rekisteröidä useampi kuin yksi äidinkieli toisi kokemuksen siitä, että on hyväksytty osa yhteiskuntaa. Monikielisyys nähtäisiin hyväksyttävänä ja toivottavana yhteiskunnassa, sekä kaksi- ja monikielisyyteen liittyvät ennakkoluulot ja syrjintä voisivat vähentyä. Rekisteröintimallia kehitettäessä on tärkeää, ettei muutos johda kieliryhmien kielellisten oikeuksien vähenemiseen.

Malli A helpottaa kuntien palveluiden suunnittelua, järjestämistä sekä kohdentamista. Tällä hetkellä kuntien resurssit äidinkielen opetuksessa, eivät vastaa tarvetta. Tieto äidinkielistä auttaisi tukemaan nykyisiä palveluja paremmin. Tarkemmilla kielitiedoilla olisi vaikutusta myös maahanmuuttajapalveluita suunniteltaessa, kohdennettaessa ja resursoidessa.

Malli B ​

Malli B ei anna mahdollisuutta ihmisten todellisten useampien äidinkielten näkymiseen ja tunnistamiseen jatkaen äidinkielten hierarkista jaottelua. Malli ei myöskään poistaisi tarvetta  monikielisyyden tunnistamiseen ja monikielisen identiteetin vahvistamiseen ja hyväksymiseen vaan vaatimus useamman äidinkielen rekisteröinnistä ja tasa- arvoisesta kohtelemisesta olisi edelleen olemassa. Mallin B ehdottama kotikieli on terminä ongelmallinen. Henkilö voi puhua kotona kieltä, joka ei ole hänen toinen äidinkielensä tai äidinkielenä voi olla kieli, jota ei kotona puhuta. ​

Kielellinen identiteetti jää mallissa B taka- alalle, eikä malli vastaa siihen tarpeeseen, jonka vuoksi selvitystä on ryhdytty tekemään, vaan olisi hallinnollisesti ja lainsäädännöllisesti helpoin toteuttaa selvityksessä esillä olevista vaihtoehdoista. Se ei huomioi monikielisten henkilöiden ja perheiden toivomaa muutosta.

Familia ry

Lastenkirjoja kahden kulttuurin perheistä ja monikulttuurisuudesta

26/8/2020

 
Picture
Lukemalla säännöllisesti ääneen lapselle, voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kaksikielisyyden, taitojen, mielikuvituksen ja tunneälyn kehittymiseen.
Listaus lastenkirjoista, joissa aiheena on kahden kulttuurin perheet sekä monikulttuurisuus. Kirjoissa tutustutaan useisiin kulttuureihin sekä kaksi kulttuurisiin perheisiin erilaisten tarinoiden kautta. Lueteltuna on kirjoja, jotka sopivat vauvasta kouluikäisille lapsille.

Lastenkirjoja suomeksi

  • Julius on merenneito, Love, J. (2020) Kustantamo SS. ”Julius on pieni poika, joka rakastaa merenneitoja ja haluaa olla merenneito. Koskettavassa ja keskustelua herättäneessä kuvakirjassa rohkaistaan jokaista lasta olemaan oma itsensä, ja näytetään, kuinka tärkeää on tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.” 

  • Kaikki lasketaan, Roskifte, K. (2020) Kustantamo SS. ”’Kaikki lasketaan’ on hauska ja filosofinen etsi ja löydä-kirja laskemisesta. Kirjassa kohdataan erilaisia ihmisiä erilaisina kokoonpanoina ja erilaisissa ympäristöissä, koulussa, kirjastossa, puistossa, kotona.”

  • Onni-poika ja ystävät, Pelliccioni, S. (2019) Etana Editions Oy. ”Onni saa uuden ystävän -tarinassa naapuriin muuttaa iranilaispoika Aran, joka ei osaa suomea. Onni ja Olavi vievät uusille naapureille pullaa ja pian pojat huomaavat, että leikkiin ei tarvita välttämättä yhteistä kieltä. Kahden kulttuurin kohtaamisesta ja ystävyydestä kriittisesti tarkastelevat kuvakirjat.”
 
  • Oiva-kirjat: Tapola, K. & Pertamo, K. Kustantamo SS.”Oiva kirjoissa seikkailee tumma Oiva-poika arjen touhuissa ja puuhissa. Henkilöhahmojen ihonväriä ei alleviivata ja kirjat sopivat myös taaperoikäisille.”
  • Oivan tie (2019)
  • Oivan Laiva (2018)
 
  • Salonki reilukutri, Davids, C-A. (2019) Marjukka Weide.”Salonki Reilukutri on CA Davidsin ja Mary-An Hamptonin luoma riimillinen kirja hiussalongista, jonne kaikki lapset ovat tervetulleita.”
 
  • Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?, Hakalahti, N. (2020). Mitä kuuluu, Tuukka-Omar? jatkaa palkittua Tuukka-Omar-sarjaa. Tuukka-Omar on poika, jolla on hassu nimi. Nimi johtuu siitä, että hänen isänsä on arabi ja hänelle on haluttu laittaa sekä suomalainen että arabialainen nimi. Viidennessä osassa sivutaan kulutuskulttuuria, taloudellisesti eri asemassa olevia perheitä sekä koulukiusaamista - näitä kaikkia tietenkin Tuukka-Omarin maailmaan sopivalla lempeällä ja uteliaalla tavalla.
  • Tuukka-Omar ja superkielitaito (2016)
  • Tuukka-Omar ja minilapset (2013)
  • Ylämummoon, Tuukka-Omar (2011)
  • Tuukka-Omar (2010)
 
  • Tuikun tärkeä päivä, Lestelä, J. (2019). Otava. “Tuikku on yleensä hyvällä mielellä päiväkodin jälkeen, mutta ei tänään. Tuikulla on nimittäin huoli, joka kääntää suupielet alaspäin ja kipristää mahassa. Huolesta on päästävä eroon ja Tuikku jopa pohtii, että lähettäisi huolensa isälleen Afrikkaan. Tuikku paljastaa tiuskineensa parhaalle kaverilleen Oivalle. Äiti tietää heti, mikä auttaa Tuikkua: anteeksipyyntö, jonka Tuikku on Oivalle velkaa.” Kirjasarjaan on myös jatkoa ‘Tuikku ja pimeän mörkö’ (2020).
 
  • Mennään jo naapuriin, Katajavuori, R. & Savolainen, S. (2017) Tammi. ”Kansainvälisyyskasvatusta kaikenikäisille. Kahdeksanvuotias helsinkiläistyttö Vellamo lähtee rimputtelemaan ovikelloja pitkin pääkaupunkiseutua ja tutustuu reissuillaan uusiin ystäviin. Tervetuloa monikulttuuriseen Suomeen!”
 
  • Avain hukassa, Mander, S. (2017) S&S. ”Tässä riemukkaassa kuvakirjassa tutustutaan erään kerrostalon värikkääseen elämään. Jokaisella aukeamalla esitellään uusi koti ja sen moninaiset asukkaat.”
 
  • Meidän perhe, Vuorinen K., Eskola T. & Lintunen, M. (2016) Pieni Karhu. ”Kirjassa Anni lähtee etsimään mummin karannutta koiraa. Etsintäretkellä hän tutustuu monenlaisiin perheisiin, joista jokaisessa on jotain ainutlaatuista ja erityistä, mutta myös jotain tuttua ja tavallista. Mukana on myös suomalais-kreikkalainen kahden kulttuurin perhe.”
 
  • Karoliina ja nokkela Neema, Kallioniemi, T. (2013) Otava. ”Luokalle tulee uusi oppilas, tansanialaissyntyinen Neema. Neema valloittaa kaikki: tytöt haluavat olla hänen parhaita kavereitaan ja pojat ihastuvat häneen. Neema puhaltaa luokkaan yhteishenkeä.”
 
  • Riikinkukkotyttö, Friman, T. (2011) Pieni Karhu. ”Kirja kertoo 7-vuotiaan kenialaisen Tausin arjesta ja elämästä. Tarinaomainen tietokirja sisältää paljon kuvia ja lyhyitä tekstejä.”
 
  • Supermarsu ja outo toveri, Noronen, P. & Mäkelä, P. (2010). Gummerus. ”11-vuotiaan Emilian luokalle tulee uusi maahanmuuttajatyttö, kiinalais-venäläinen Sveti. Tyttöjen ystävystyminen ei kuitenkaan käynnisty parhaalla mahdollisella tavalla... Jättiläismarsulla puolestaan on juhlavuoden kunniaksi Supermarsulle aivan erityinen tehtävä, josta tämä ei selviä yksin. Tarvitaan luotettava apuri. Mutta kuka se voisi olla?” Kirka kuuluu Emilian-päiväkirja-sarjaan.
 
  • Leevi ja Leonora, Levola, K. (2010) Tammi. ”12-vuotias Leevi muuttaa maalta kaupunkiin ja ystävystyy Albaniasta tulleeseen Leonoraan. Kumpaakin ruvetaan kiusaamaan koulussa, mutta yhdessä he näyttävät kiusaajilleen etteivät pelkää heitä”
 
  • Simo ja Sonia eli kadonnut Kerala, Nopola, T. & Nopola, S. (2009) WSOY ”Kirja kertoo suomalaisesta Simosta, joka asuu isänsä kanssa Keravalla, ja intialaisesta tytöstä, joka asuu äitinsä kanssa Keralassa. Tytön isä ja pojan äiti rakastuvat, ja sitten pidetäänkin häät Intian Keralassa. Kadonnut Kerala on suositun kirjailijaparin satu lapsille ja aikuisille maailmojen eroista ja niiden yhdistämisestä, erillisyydestä ja ystävyydestä, joka ylittää mantereet ja kulttuurierot.” Sarjassa on ilmestynyt myös Simo, Sonia ja ujo mummo.
 
  • Myrskyvaroitus, Karpio, M. (2008) Otava. ”11-vuotiaan Emil pojan isä on kenialainen ja asuu Ruotsissa. Emil muuttaa Espoosta saaristoon ja uudessa ympäristössä koulukaverit hämmästelevät Emilin ihonväriä ja erilaisuutta.”
 
  • Moonan ja Soonan maanantai, Oikarinen-Jabai, H. & Merenlahti, A. (2007) Yhteiset lapsemme ry. ”Kirja kertoo suomalais-gambialaisten kaksostyttöjen päivästä. Kirjassa tytöt rakentavat ja muistelevat yhdessä kavereiden, opettajan, äidin ja muiden kirjan henkilöhahmojen kanssa erilaisten paikkojen ja ajallisten tapahtumien välimaastoon sijoittuvia kotejaan. Lapset pohtivat myös erilaisuuteen, ihonväriin ja afrikkalaistaustaisuuteen liittyviä kysymyksiä.” Kirja soveltuu päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän vanhemmilleen ja opettajilleen.
 
  • Tsatsiki ja kaverit, Nilsson, M. (2001) Tammi. ”Tsatsikin tärkeitä ihmisiä ovat äiti, uusi Faija eli Moottoripyörä-Göran sekä Mustekalanpyytäjäfaija, joka tulee Ruotsiin vierailulle Kreikasta. Per Hammar on Tsatsikin paras kaveri, jonka kanssa hän perustaa bändin.” Tsatsiki-sarjan muita osia ovat Tsatsiki ja mutsi, Tsatsiki ja tytöt ja Tsatsiki ja Retzina.
​
Lastenkirjoja englanniksi
​
  • Yasmin in charge, Faruqi, S. (2019) Picture Window Books. ”This easy-to-read chapter book is a collection of four stories about a Pakistani girl Yasmin and how she takes charge and creatively problem solves. Her adventures favourably exhibits Pakistani culture using Urdu vocabulary and traditional dishes throughout each chapter.
 
  • All are welcome, Penfold, A. (2018) Alfred A. Knopf Books for Young Readers. ”From the text that rhymes to the incredibly diverse characters shown, this multicultural book for kids is a winner. Both the story and the illustration show our similarities as well as differences in physical appearance, heritage, cultural traditions, and even food.”
 
  • Thank you, Omu!, Mora, O. (2018) Little, Brown Young Readers. “This is an enchanting and delightful narration about kindness, generosity, and gratitude. The author’s Nigerian roots are reflected in the evocative illustration and the wonderfully written story resembled folklore.”
 
  • Drum dream girl, Engle, M. (2015) Houghton Mifflin Harcourt. “Inspired by a true story, this wonderful book is set in Cuba about a little multi-racial girl’s adversity against societal norms and her determination to succeed in a patriarchal field. Such a wonderful book to empower young girls to keep on dreaming and attain the unattainable.”
 
  • Emmanuel’s Dream: The true story of Emmanuel Ofosu Yeboah, Thompson, L, A. (2015) Schwartz & Wade. “This inspiring multicultural kids book is a true story that not only features a Ghanaian character, but also one with a disability, who shows the world that anyone can do anything.”
 
  • Round is a tortilla: A book of Shapes, Thong, R. (2015) Chronicle Books. “An engaging book that teaches children shapes in forms of everyday items and includes the Latino culture. The illustrations are colourful, and the poetic verses integrates math as well as Spanish vocabulary.”
 
  • Where’s Lenny? Wilson-Max, K. (2014) Frances Lincoln Children’s Books. “In the cupboard? In the kitchen? Or under the stairs? Lenny plays hide-and-seek with his multiracial family (black dad and white mom).”
 
  • You were the First, MacLachlan, P. (2013) Little, Brown Books for Young Readers. “Touching tribute to first born babies. Featuring a biracial Asian/Caucasian family, the picture book depicts all those unforgettable moments, from first smiles to crawling, walking, and running.”
 
  • Splash, Anna Hibiscus!, Atinuke, L-T. (2013) Walker Books. “Anna Hibiscuse’s mum is Canadian and dad Nigerian. In this series there are several shorter picture books and longer for school age children. This lovely story will leave readers pining for a family day in the sun.”
 
  • Marisol McDonald Doesn’t match/ Marisol McDonald no combina, Brown, M. & Palacios, S (2011) Children’s Book Press. ”Marisol McDonald has flaming red hair and nut-brown skin. Polka dots and stripes are her favourite combination. To Marisol McDonald, these seemingly mismatched things make perfect sense together. Unfortunately, they don't always make sense to everyone else.” Monica Brown wrote this lively story to bring her own experience of being mismatched to life. There is also a sequel called ”Marisol McDonald and the Clash Bash/ Marisol McDonald y la fiesta sin igual”.
 
  • Sammy Goes Flying, Elliott, O. & McIntyre, G. (2011) Tamarind Books. “Sammy is too small to go to on a school trip to an aeroplane museum with his older siblings. To cheer him up, his parents and grandmother take him to a small fair instead where his dream of flying comes true. Set in London, and realistically depicts a biracial family’s loving interactions.
 
  • Spork, Maclear, K. & Arsenault, I. (2010) Kids Can Press. His mum is a spoon. His dad is a fork. And he's a bit of both. He's Spork! Its high-spirited illustrations capture the experience and emotions of anyone who has ever wondered about their place in the world.”
 
  • My Two Grannies, Benjamin, F. & Chamberlain, M. (2009). Frances Lincoln Children’s Books. “Alvina has two grannies who she loves with all her heart. Grannie Vero is from the Caribbean island of Trinidad. Grannie Rose is from the north of England. When Alvina's parents go away on holiday, both the grannies move in to Alvina's house to look after her. But the two grannies want to do different things, eat different food, play different games and tell different stories.” This book is a wonderfully fun story of different cultures. There is also a sequel “My two Grandads”.
 
  • Violet, Stehlik, T, D,. & Jovanovic, V, V. (2009) Second Story Press. “A blue dad, a red mother, and a daughter that is purple. Violet never thought about the fact that she was a different colour from her parents until a friend asks her why her father is blue. It’s only then that Violet questions her own skin colour and wonders exactly why is so different.”
 
  • Olu’s Dream, W.Evans, S. (2009) Katherine Tegen Books. “Olu’s Dream follows an African American/Asian family at bedtime. Little Olu would rather play but as soon as he shuts his eyes, imagination flies!”
 
  • Fussy Freya, Quarmby, K. (2008) Frances Lincoln Children’s Books. “Fussy Freya refuses everything from sausages to baked beans until Grandma prepares a very surprising feast for her.” With quirky illustrations, this picture book depicts an Indian/Caucasian family.
 
  • Esperanza Rising, Ryan, P, M. (2002) Scholastic, Inc. “It is a story about immigration, culture shock, hard work, patience, and hope. Esperanza deals with the loss of her father, the struggles of fleeing her home country Mexico and having to live a different life culturally and socioeconomically.”
 
  • Grandfather counts, Cheng, A. (2000) Lee & Low Books. “This book focuses primarily on the intergenerational relationship between a young girl and her grandfather. Helen speaks English, Gong Gong speaks Chinese, and through the act of counting in their respective languages, they form a bond.”

Kannanotto parisuhde- ja perhejärjestöjen toimintaedellytysten puolesta

25/8/2020

 
Parisuhdeverkostossa toimivat järjestöt kohtaavat asiakastyössään sekä ammattilaisten ja vapaaehtoistoimintansa kautta vuosittain vähintään 50 000 erilaisissa parisuhdetilanteissa elävää ihmistä. Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat merkityksellisiä niin perheiden hyvinvoinnin kuin kansantalouden näkökulmasta. Suomessa on ainutlaatuinen, julkisia palveluita täydentävä sosiaali- ja terveyspuolen järjestörakenne. Näiden järjestöjen tekemä parisuhde- ja hyvinvointityö on kansallisesti korvaamatonta ja tarvitsee rahoituksen toiminnalleen. Monissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien parisuhdeongelmat ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle. Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Mikäli valtiovarainministeriön ehdottama budjettiriihen taloussuunnitelma menee suunnitellussa muodossa läpi, merkittävä määrä perheitä jää jatkossa vailla tarvitsemaansa tukea.
Picture

PARISUHDEVERKOSTON KANNANOTTO PARISUHDE- JA PERHEJÄRJESTÖJEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PUOLESTA

Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat merkityksellisiä niin perheiden hyvinvoinnin kuin kansantalouden näkökulmasta. Psyykkisen hyvinvoinnin perusta luodaan kodin ihmissuhteissa. Vaikeuksia kohdanneiden parien tulisi saada tukea mah dollisimman varhain.
 
Parisuhdetukea tarjoavilla järjestöillä on jo pitkän aikaa ollut merkittävä rooli palveluiden ketteränä tuottajana ja kehittäjänä. Oikea-aikaisesti kohdennetulla avulla on pystytty ehkäisemään kalliimpien korjaavien tukimuotojen tarvetta. Parhaimmillaan tällä on kyetty vähentämään pitkittyneen ylikuormituksen aiheuttamia avioeroja sekä niiden seurannaisvaikutuksia – työuupumusta, päihde- ja mielenterveysongelmia. Myös Kansallisessa Lapsistrategiassa tulisi huomioida, että vanhempien riitely lasten läsnä ollessa on erityisen haitallista lasten psyykkiselle hyvinvoinnille. Monissa tutkimuksissa on todettu, että vanhempien parisuhdeongelmat ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä lapsen turvalliselle kasvulle. Parisuhdetyö mahdollistaa myös lasten ja vanhempien turvallisempia vuorovaikutussuhteita.
 
Parisuhdekeskus Kataja on koordinoinut Suomessa toimivien parisuhdetyötä tekevien järjestöjen parisuhdeverkostoa jo 15 vuoden ajan. Verkosto toimii aktiivisesti parisuhdeteemojen esille nostajana ja alan valtakunnallisena vaikuttajana.
 
Koronapandemia on lisännyt turvattomuutta ja epävarmuutta monissa perheissä. Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan nyt erityisen paljon. Digitaalisesti tarjottavia palveluita lisänneet perhejärjestöt pystyvät vallitsevassa tilanteessa tarjoamaan tukimuotoja, joihin ei tarvitse jonottaa. Eri perhemuotojen palvelemiseen erikoistuneet järjestöt tuottavat tuloksellista ja ainutlaatuista vertaistukea eri elämäntilanteissa eläville pareille ja perheille.
 
Suomessa on ainutlaatuinen, julkisia palveluita täydentävä sosiaali- ja terveyspuolen järjestörakenne. Järjestöjen tekemä parisuhde- ja hyvinvointityö on kansallisesti korvaamatonta ja tarvitsee rahoituksen toiminnalleen. Ennaltaehkäisevä työ on aina korjaavaa työtä halvempaa. Parisuhteita tukemalla tuetaan samalla kasvavia sukupolvia ja heidän hyvinvointiaan. Vanhempien hyvinvointi ja parisuhteen vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat vahvasti yhteydessä lasten hyvinvointiin.
 
Parisuhdeverkostossa toimivat järjestöt kohtaavat asiakastyössään sekä ammattilaisten ja vapaaehtoistoimintansa kautta vuosittain vähintään 50 000 erilaisissa parisuhdetilanteissa elävää ihmistä. Mikäli valtiovarainministeriön ehdottama budjettiriihen taloussuunnitelma menee suunnitellussa muodossa läpi, toiminnan rahoituksen katkeamisen seurauksena merkittävä määrä perheitä jää jatkossa vailla tarvitsemaansa tukea. Olemme tilanteesta syvästi huolissamme. Toivomme, että rahoitus saa jatkua katkeamatta niin, että parit ja perheet tulevat jatkossakin autetuiksi heille räätälöityjen tukimuotojen kautta.

Helsingissä 25.8.2020
 
Parisuhdeverkoston puolesta:
  • Parisuhdekeskus Kataja ry
  • Suomen Uusperheiden liitto ry
  • Parempi avioliitto ry
  • Ensi- ja turvakotien liitto ry
  • Väestöliitto ry
  • Sateenkaariperheet ry
  • ADHD-liitto ry
  • Familia ry
  • Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
  • Samassa veneessä -avioparityö
  • Lasten ja nuorten keskus ry
 
Lataa ja tulosta kannanotto (PDF)

Kaikille perheissä puhutuille kielille tulisi saada virallinen status

4/6/2019

 
Helsingin Sanomien monikielisyyttä koskeva pääkirjoitus (29.4.) ja kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaan mielipide (6.5.2019) toivat esiin paineen muuttaa nykyistä äidinkielen rekisteröintikäytäntöä. Myös hallituksen kielikertomuksessa todetaan, että useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröintimahdollisuutta ja sen vaikutuksia tulisi selvittää.
​
Useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti palvelisi erityisesti perheitä, joissa vanhemmat puhuvat eri kieliä, jolloin ei ole itsestään selvää, mikä on lapsen äidinkieli. Pakollinen valinta asettaa vanhempien kielet keskenään eriarvoiseen asemaan eivätkä vanhemmat aina osaa arvioida valinnan mahdollisia seurauksia. Vieraskieliseksi rekisteröity, mutta suomea äidinkielenomaisesti puhuva lapsi voi esimerkiksi joutua suomi toisena kielenä -opetukseen tai todistamaan suomen kielen taitonsa muulla tavoin myöhemmin elämässään. Toisaalta lapsi ei välttämättä saa oman äidinkielen opetusta toisen vanhempansa kielellä, jos se ei ole hänen rekisteröity äidinkielensä. Koska käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea, kaksikieliset lapset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä he asuvat. Oikean tilastotiedon puutteen vuoksi kaksikielisyyttä tukevia palveluita ei voida mitoittaa oikein. Tänä vuonna esimerkiksi Käpylän peruskoulun kaksikieliseen suomi-espanja opetukseen haki yli 30 lasta, mutta vain alle puolet sai paikan.
 
Rekisteröintikäytännön muuttaminen ei tarkoita, että kaikki saisivat lakisääteisiä palveluita tai voisivat asioida viranomaisten kanssa omalla äidinkielellä. Tämä ei toteudu tälläkään hetkellä. Muutos kuitenkin antaisi kaikille kaksi- ja monikielisissä perheissä puhutuille kielille tasa-arvoisen ja virallisen statuksen sekä mahdollistaisi lasten yhdenvertaisuuden ja monikielisyyden varhaisen tuen.
 
(Tanja del Angel)
​

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomissa (16.5.)

Intercultural relationship change from partnership to parenthood 2/2

5/4/2018

 
Picture
How to improve and protect against a decline in relationship satisfaction

So to increase relationship satisfaction in couples and to help reduce relationship break down we need to foster skills such as (3);
  • Conflict communication
  • Marital interaction
  • Spousal support
  • Relationship maintenance
  • Emotional regulation skills​
These skills are what can improve communication within the relationship to create greater chances of a more satisfying relationship for yourself, your partner, and your child’s development.
 
So how can you practically try to improve your multicultural relationship skills? Well here are a few ideas to start with;
 
Emotional regulation skills
Self-regulation is like a muscle and it needs to be exercised if you want to improve it. Meditation is a great way to do this and can increase your self-regulatory strength and has many other benefit. Below are a few links to free meditation websites with guides.
  • The Mindfulness Solution: Everyday Practices for Everyday Problems
  • Sitting Together: Essential Skills for Mindfulness-Based Psychotherapy
  • Headspace App: Learn to meditate and live mindfully
 
Conflict communication skills
Sometimes one of the biggest problems to communication is when you have an elevated emotional response. As soon as one person in the discussion has raised their voice, it is likely that false judgements and assumptions have been made. When you next feel misunderstood in an argument, or if you are discussing a subject that you know you both argue about, try the following and hopefully it will improve your listening and empathising skills within your relationship.
 
  1. The first person states what they want to say
  2. The second person repeats their understanding of what the first person said
  3. The first person then states if that is a clear representation of what they mean and they are satisfied that the person understands them, if they are not then you go back to step one, if it is then the next person starts at step one.
​
This process quickly dissipates any emotional arousal and creates improved communication, greater acceptance and less defensiveness and helps empathetic understanding of each other (8).
 
Relationship Maintenance skills
Relationships can take an incredible amount of work to maintain, and that work is heavily dependant on communication. Research has identified 5 positive behaviours, that are associated with an increase in relationship satisfaction, and 6 negative behaviours that you should try to reduce, that are related to a reduction in relationship satisfaction (9)
​
Positive Skills
  1. Assurances, implicitly or explicitly reassuring the partner about the future of the relationship, expressions of love and commitment
  2. Openness, direct discussions about one’s own feelings and about the relationship,
  3. Positivity, making interactions cheerful and pleasant
  4. Social networks is spending time with and gathering support from shared friends, relying on the support and love of family and friends
  5. Shared tasks, performing tasks the partners jointly face and sharing equal responsibility within the relationship (10)
 
Negative skills
  1. Jealousy induction, behaviours that create jealousy such as flirting with others to make your partner jealous.
  2. Avoidance, avoiding being physically being around or to avoid talking about difficult subjects within your relationship
  3. Spying on your partner
  4. Infidelity and flirting with someone who is not your partner
  5. Destructive conflict, thing such as starting arguments with your partner and trying to control your partner’s behaviour.
  6. Allowing control, thing such as dropping responsibilities and enjoyed activities because of your partner (11)
 
Tips
Learn each other’s languages
, this can create a greater understanding, empathy and improve deeper communication between you both by discovering hidden meanings of words in the others language. This leads to a deeper understanding of your partner. As a by-product this can also help you to understand your partner’s culture and help with the integration process if you have move to your partner’s country.
Picture
Tips for native partner

If your partner has moved to your native country try to remember to be understanding and supportive, as discussed above there are a lot of extra stresses that you may or may not be aware of in moving to a new country. These extra stresses added to normal life stresses can elevate the risks of mental health problems with the non-native partner. Your partner could need your support in almost all parts of their lives at the beginning due to the complications of language and culture. Even in simple areas such as buying food or arranging a dentist appointment, this can be very debilitating for your partner to have to wholly rely on you.
 
​Being open and asking questions, asking questions builds an awareness and an acceptance of the differences and similarities that that you face as a partnership and as a family. For example you will need to build a third culture together by finding out what things are important to your partner from their culture that you could both incorporate into your creation of your third culture. The value of this is to respect what is important to them and yourself to create understanding and acceptance of one another’s culture.
​

If supporting your partner feels like it might become too much, before it does seek further support. There are peer support groups available at Familia for both native and foreign partners that provide additional support or if you prefer you can contact a therapist or couples therapist to help further.

There many ways to improve relationships and you need to find one that works for you as individuals and as a family. Relationships and families can be hard work sometimes, and I think there is a need to recognise this and take a moment to think about it. Without work relationships might dwindle and fracture, but if you’re willing to create a cherished relationship they can be the most rewarding aspect of life. The loving relationship that surround you will reward you with happiness and life longevity.
 
(Timothy Hudd BA)
The author is a BACP registered Counsellor and psychotherapist in the UK, living and practicing in Helsinki, and married to a Finn himself.
 
​References
  • 3. Romano D. Intercultural marriage: Promises and pitfalls. 2008.
  • 8. Rogers CR, Roethlisberger FJ. Barriers and Gateways to Communication. 1991;
  • 9. Doing the Work of Relationships: A Maintenance Approach | Psychology Today [Internet]. july 19th. 2014 [cited 2018 Jan 11]. Available from: https://www.psychologytoday.com/blog/adventures-in-dating/201407/doing-the-work-relationships-maintenance-approach
  • 10. Stafford L, Dainton M, Haas S. Measuring routine and strategic relational maintenance: Scale revision, sex versus gender roles, and the prediction of relational characteristics. Commun Monogr. 2000 Sep;67(3):306–23.
  • 11. Dainton M, Gross J. The Use of Negative Behaviors to Maintain Relationships. Commun Res Reports. 2008 Aug 18;25(3):179–91.

Millaista on olla kahden kulttuurin nuori?

13/3/2018

 
Millaista on olla kahden kulttuurin perheessä kasvanut nuori? Mitä hyvää ja huonoa voi kahden kulttuurin parissa kasvaminen tuoda elämään? Onko kahden kulttuurin nuorten yhteiselle toiminnalle tarvetta? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme vastauksia kahden kulttuurin nuorille suunnatulla kyselyllä.
Picture
Picture
Picture
Kahden kulttuurin nuorten kyselyn vastauksia
Familian marraskuussa 2017 julkaistu kysely oli osoitettu 15-26-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, joiden vanhemmat ovat syntyneet eri maissa. Halusimme kuulla nuorten omia ajatuksia ja kokemuksia kaksikulttuurisuudesta, ja samalla kysyä suoraan, onko Familia ry:n kahden kulttuurin nuorille suunnittelemalla toiminnalla tarvetta. Vastausten määrä yllätti meidät, ja haluamme kertoa myös muille, millaista on kyselyyn vastaajien mielestä olla kahden kulttuurin nuori.
​
​Elämää kulttuurien keskellä ja välissä
​Kaksikulttuurisuus on Familia ry:lle vakiintunut termi kuvata perheitä, joiden puolisot ovat syntyneet eri maissa. Termillä kuvataan myös näissä perheissä kasvavia lapsia ja nuoria. Kyselyssä kahden kulttuurin nuorille kysyimme suoraan, kokeeko nuori olevansa kaksikulttuurinen. Reilu puolet vastanneista nuorista kokee termin kuvaavan heitä ja heidän elämäänsä kulttuurien keskellä. Osa nuorista kertoo olevansa asiasta hieman epävarmoja, tai kokevansa esimerkiksi termin ”monikulttuurinen” kuvaavan heitä paremmin. Osa nuorista taas kertoo elävänsä kahden kulttuurin välissä, sillä ei koe kuuluvansa kumpaankaan kulttuuriin täydellisesti tai kokee alituisesti olevansa ulkopuolinen.  Toisaalta vastaajista löytyy myös nuoria, jotka eivät koe itseään kaksikulttuurisiksi lainkaan – he mieltävät itsensä esimerkiksi 100% suomalaisiksi.
 
Perheen kaksi kulttuuria näkyy kyselymme perusteella nuorten elämässä monin tavoin. Monen nuoren perheessä puhutaan vähintään kahta kieltä tai vietetään juhlia molemman vanhemman kulttuuriperinteiden mukaan. Kulttuurit näkyvät niin ikään uskonnossa, huumorissa, ruoassa, musiikissa ja vaatetuksessa, mutta myös arvoissa. Vanhempien kulttuurien arvot vaikuttavat sekä perheen tapoihin että nuoren omiin valintoihin erimerkiksi uraa tai kumppania valitessa. 
​”(Kaksikulttuurisuus) vaikuttaa oikeastaan kaikkeen. Miten puhumme suomea, miten juhlimme juhlapyhiä jos juhlimme, millaista ruokaa syömme, millaiset arvot kotona on. Kaikkeen.”
Picture
Kuten elämään aina, myös kahdessa kulttuurissa elämiseen liittyy niin positiivisia kuin negatiivisia puolia. Monet asiat voivat myös olla näitä molempia samaan aikaan. Kyselyyn vastanneet nuoret pitävät kahden kulttuurin taustansa myönteisimpänä asiana sitä, kuinka kaksikulttuurisessa perheessä kasvaminen on tehnyt heidän maailmankatsomuksestaan avaran ja monipuolisen. Nuoret näkevät kaksikulttuurisessa perheessä kasvamisen opettaneen paljon erilaisista kulttuureista ja auttaneen olemaan ymmärtäväisempiä ja joustavampia erilaisuutta kohtaan. Kaksikulttuurisuus antaa nuorelle mahdollisuuden olla osa kahta kulttuuria ja nähdä näiden erilaisuuksia lähietäisyydeltä.
 
Hyvänä puolena moni nuoret näkivät myös laajemman kielitaidon. Kahden äidinkielen puhuminen voi olla hyödyllistä monessa asiassa; työssä, kaveripiirissä, asioiden ymmärtämisessä sekä uusien kielten opettelussa. Positiivisena pidetään myös sitä, että sukulaisia asuu vähintään kahdessa eri maassa ja heidän luonaan on mahdollista vierailla. Kaksikulttuurisella nuorella voi olla myös kaksi kotimaata sekä kaksoiskansalaisuus, joka antaa syitä matkustaa, tehden siitä samalla myös helpompaa.
 
Lähestulkoon kaikki myönteisenä kaksikulttuurisuudessa pidetyt asiat voivat näkyä nuoren elämässä myös jollain lailla negatiivisina. Vaikka kuulumista kahteen kulttuuriin ja sen tuomaa elämänkatsomusta pidetään hyvänä asiana, asettaa se selvästi myös nuorille haasteita ja tarpeen pohtia omaa identiteettiään. Yli kolmasosa kyselyyn vastanneista nuorista mainitsi tuntevansa kuulumattomuuden tai toiseuden tunnetta. Nuoret tuntevat olevansa ulkopuolisia, olivat he kummassa kotimaassaan vain. Moni myös kertoi, ettei koe olevansa tarpeeksi osallinen kummassakin kulttuurissa. Toisen vanhemman suku voi myös asua kaukana eikä heitä tämän vuoksi ole mahdollista tavata usein.
 
Myös hyvin myönteisenä pidetty monikielisyys esiintyy nuorten vastauksissa huonona piirteenä kaksikulttuurisuudessa. Kielitaidon puute voi aiheuttaa vaikeuksia elämässä varsinkin silloin, kun perheessä ei ole vahvaa yhteistä kieltä. Negatiivisena elämässä kahden kulttuurin perheessä voi näkyä myös uskontojen sekä arvojen ja tapojen erilaisuudet perheen sisällä. Nämä aiheuttavat nuorten mielestä ristiriitoja silloin, kun perheen jäsenten erilaisuutta ei osata arvostaa tarpeeksi.
Picture
​”Parasta on se, että tunnen jonkilaista rikkautta siitä, että voin olla osa kahta eri kulttuuria. Huonointa se, että pelkään etten ikinä tule pääsemään eroon ulkopuolisuuden tunteesta.”
Kaksikulttuurisena yksikulttuurisuuden keskellä
​Kaksikulttuurisessa perheessä kasvaminen heijastuu myös perheen ulkopuoliseen elämään. Monet kyselyymme vastanneista nuorista kokee kahden kulttuuriin taustan vaikuttaneen oman kaveripiirin muodostumiseen. Se, miten asian koetaan vaikuttaneen, kuitenkin vaihtelee. Osa nuorista kokee kaksikulttuurisuuden laajentaneen kaveripiiriä tai tehneen siitä monikulttuurisemman. Nuoren ystävät saattavat olla myös avarakatseisempia. Jotkut kertovat itse hakeutuvansa tarkoituksella monikulttuuristen tai kaksikulttuuristen nuorten seuraan, sillä heidän kanssaan on enemmän yhteistä. Kavereita saattaa olla myös enemmän, jos heitä löytyy molempien vanhempien kotimaissa.
 
Osa nuorista taas kokee kaksikulttuurisuuden vaikuttaneen omaan kaveripiiriinsä, mutta ei niinkään omasta tahdostaan tai kovin positiivisella tavalla. Kaveripiiri on esimerkiksi saattanut muodostua niistä, jotka ovat kokeneet samanlaista syrjintää taustansa vuoksi tai niistä, jotka eivät ole kiusanneet. Aina nuorella ei siis ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan kaveripiirinsä, vaikka niin toivoisikin. Joillain nuorilla kaksikulttuurisuuden vaikutus kaveripiiriin on kuitenkin jäänyt vähäiseksi tai sen ei koeta vaikuttaneen lainkaan. Osalla kaveripiiri muodostuu täysin kantasuomalaisista henkilöistä, toisilla kavereita on myös toisesta maasta tai kulttuurista. Tämän ei kuitenkaan nähdä niinkään johtuvan kaksikulttuurisesta taustasta.
 
Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista on kokenut kokevansa syrjintää ja/tai ennakkoluuloja joissain vaiheessa elämäänsä. Toisilla vastaajista kokemuksia on ollut enemmän ja ne ovat olleet vaikeampia kuin toisilla. Ennakkoluuloja nuoret ovat kokeneet esimerkiksi nimeensä, ulkonäköönsä sekä vanhempiensa kotimaihin liittyen. Ulkomaalaiseksi luuleminen ja vieraiden ihmisten kyselyihin omasta taustastaan vastaaminen on monelle kahden kulttuurin nuorelle arkipäivää. Valtavirrasta poikkeavan ulkonäkönsä vuoksi moni nuori kokee toiseuden tunnetta. Monen kyselyyn vastanneen nuoren mielestä heidän kokemansa syrjintä tai ennakkoluulot liittyvätkin enemmän ulkonäköön, kuin heidän edustamiinsa kulttuureihin. 
​”Olen (kokenut rasismia ja ennakkoluuloja), erittäin paljon! Suomalaisuus, ja sen selittäminen miksi olen suomalainen on tuottanut ja tuottaa haasteita ihmisille ymmärtää. Olemassa oloni kyseenalaistaminen. Ruskea ihoni tuo aina tuhat kysymystä ja kun puhun sujuvaa suomea.”
Picture
​Vaikka moni kahden kulttuurin nuori kokee ennakkoluuloja ja epäilyä suomalaisuuttaan kohtaan voi tilanne olla myös toisin päin. Osa kyselyyn vastanneista nuorista kokee, että monen ihmisen on vaikea ymmärtää heidän olevan sekä suomalaisia että osaksi jotain muuta kulttuuria. Tämä näkyy toiseuttamisen kautta, eli nuoria ei niinkään pidetä suomalaisina vaan ennemmin ulkomaalaisina, mutta myös siten, ettei nuoren toista, ei-suomalaista puolta huomioida laisinkaan. Moni nuori kertoo kohdanneensa elämänsä aikana taustansa vuoksi ennakkoluuloja ja syrjintää, mutta on myös kahden kulttuurin nuoria, jotka eivät näitä haasteita ole elämässään kohdanneet. Nuorten mielestä se voi johtua esimerkiksi vanhempien eurooppalaisesta taustasta.
Picture
​”Jotkut tahtovat korostaa ei-suomalaista puoltani ja toiset taas vähätellä sitä, kumpikin identiteetti siis kyseenalaistetaan. Ei ymmärretä, että olen kumpaakin samanaikaisesti yhtä paljon.”
Tarve kahden kulttuurin nuorten toiminnalle
​Osalle nuorista omasta kaksikulttuurisuudesta ja taustan merkityksestä puhuminen muiden kaksikulttuuristen nuorten kanssa on mahdollista perheen ja ystävien vuoksi. Muiden kanssa puhumista kuvataan vertaistueksi ja mahdollisuudeksi jakaa samankaltaisia kokemuksia. Jos nuoren lähipiiristä ei kuitenkaan löydy muita kaksikulttuurisia henkilöitä, ei vertaistuen saaminen ole helppoa.
 
Kysely antaa selvää näyttöä siitä, että tarvetta ja kiinnostusta kahden kulttuurin nuorten yhteiselle toiminnalle on. Selvä enemmistö, yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista, pitää kaksikulttuurisille nuorille järjestettävää toimintaa tärkeänä. Vastaajista löytyy myös nuoria, jotka eivät koe kaksikulttuurisuuden määrittelevän heitä niin, että yhteinen toiminta näiden nuorten kanssa kiinnostaisi. Monen nuoren mielestä yhteinen toiminta kuitenkin lisäisi kaksikulttuuristen nuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentäisi yksinäisyyttä. Se voisi myös auttaa omien juurien hyväksymisessä sekä lisätä ylpeyden tunnetta omista taustoistaan. Nuoret pitävät erittäin tärkeänä mahdollisuutta saada vertaistukea, jakaa kokemuksia sekä keskustella itseään koskettavista asioista muiden kanssa.
​”Kyllä, vertaistuki auttaa varmasti oman kaksikulttuurisuuden hyväksymiseen ja siihen, että siitä tulisi jopa ylpeyden aihe”
Picture
(Milka Autio, järjestökoordinaattori, Familia ry)
<<Previous

    kirjasto

    Kirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista

    kategoriat

    All
    2016
    2017
    2018
    2019
    2020
    2021
    Bilingualism
    Employment
    English
    Kahden Kulttuurin Lapsi
    Kahden Kulttuurin Suomalaiset
    Kaksikielisyys
    Kaksikulttuurisuus
    Lukeminen
    Maahanmuutto
    Multilingualism
    Oppaat Ja Ohjeet
    Parisuhde Ja Perhe
    Rasismi
    Tilastot Ja Tutkimukset
    Vaikuttaminen
    Vanhemmuus
    Vapaaehtoistoiminta

    RSS Feed

Toimisto / OFFICE 

Lintulahdenkatu 10, 7. kerros / 7th Floor
​00500 Helsinki
Suomi-Finland

Puhelin / PHONE

+358 (0) 44 773 8628

aukioloajat / Opening times

Toimistomme ovat avoinna vierailijoille. Suosittelemme kuitenkin ystävällisesti soittamaan etukäteen ja sopimaan henkilökohtaisen tapaamisen.

Our offices are open to visitors. We kindly suggest calling in advance to book an appointment and meet us in person. ​

VAT-numero / VAT-Number

​1056329-6

Picture
Familia ry logo
Familia on johtava kahden kulttuurin perheiden asiantuntija ja edunvalvoja 
​Familia is the leading expert and advocate of intercultural families
Veikkaus logo
© Familia 2023
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • VERTAISTOIMINTA >
      • Vertaisryhmät
      • Duo vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Tapahtumat
    • Kerhot ja työpajat
    • BElingual -hanke
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
    • Kokemusasiantuntijat
    • Leiritoiminta
    • Tuetut lomat
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Support >
      • Peer Groups
      • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Events
    • Clubs and workshops
    • BElingual -project
    • Munduo - For Intercultural Youth
    • Experts by Experience
    • Subsidised vacation
    • Weekend Camps
  • TIETOA
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
    • Eduskuntavaalit 2023 >
      • Familian tavoitteet
      • Vaalipaneeli
    • Nettikurssit ja oppaat
    • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä
    • Ammattilaisille
  • INFORMATION
    • Newsletter
    • Blog
    • Advocacy >
      • Mother tongue instruction
    • Parliamentary Elections 2023 >
      • Familia's objectives
      • Panel discussion
    • Online courses and guides
    • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Partner's Path Project >
      • Path ambassadors
      • Challenges and solutions >
        • A to Z for intercultural couples
        • Anatomy of a CV
        • Why is a finnish partner a strength?
        • Fluent finnish required
      • Partner's path information and results
    • Professionals
  • JOIN US
    • Become a member
    • Volunteering
    • Internship & Work Try-Out
    • Open Positions
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Tule vapaaehtoiseksi
    • Tule harjoitteluun tai työkokeiluun
    • Avoimet työpaikat
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • ABOUT US
    • Contact information
    • Projects
    • Privacy notice
  • TIETOA MEISTÄ
    • Yhteystiedot
    • Hankkeet
    • Rekisteriseloste