Kokemusasiantuntija osaa sanoittaa kokemansa ja jakaa ymmärrystä siitä

Kokemusasiantuntijoita on nykyisin mukana hyvin monenlaisissa kuvioissa. Hän voi olla esiintyjä, näkökulman tuoja, vaikuttaja tai kehittäjä palveluiden tai toimintojen kehittämisessä. Oleellista on oman kokemuksen sanoittaminen tarkoituksenmukaisesti ja tilanteeseen sopivasti. 
​  
Kansalaistoiminnan asiantuntija Emmi Helle Ensi- ja turvakotien liitosta kertoi torstaina 18.3.21 Rinnallasi-hankkeen Kysy & keskustele-tilaisuudessa kokemusasiantuntijuudesta ja heidän koulutuksestaan.   Mukana oli myös itse koulutuksen käynyt ja kokemusasiantuntijana toimiva Nora kertomassa millaista kokemustoiminta on hänen näkökulmastaan ollut.  

MITÄ KOKEMUSASIANTUNTIJA TEKEE?  

Kokemusasiantuntijalla on omakohtaista kokemusta esimerkiksi kuntoutujana, palvelun käyttäjänä, sairastavana tai omaisena. Kokemus voi olla vaikka eronneena vanhempana tai väkivaltaa kokeneena.  

Kokemusasiantuntijalla on tieto siitä, mikä on häntä itseään parhaiten auttanut ja mitkä ovat ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asiasta toipumiseen tai sen kanssa elämiseen. Hän haluaa kehittää palveluja ja tuottaa ymmärrystä erilaisiin toimintaympäristöihin tai niille ihmisille, joilla ei ole vastaavaa kokemusta. Kokemusasiantuntijoita voidaan käyttää myös organisaatioiden kehittämistyössä.   

”Pelkkä kokemus ei ehkä riitä siihen, että voi toimia kokemusasiantuntijana. On sekä toiminnan että ihmisen kannalta tärkeää, että osaa myös sanoittaa sen tarkoituksenmukaisesti. On oltava selvää, mitä tavoittelee ja mikä on oma motiivi kertoa kokemustaan. Oman itsen suojelemisen ja tilanteen turvaamisen kannalta tulee etukäteen miettiä mitä haluat asiasta kertoa, mitkä asiat ovat olennaisia, ja mitä et halua kertoa”, Emmi Helle tiivistää roolia. 

Käytännössä kokemusasiantuntijat voivat olla mukana hyvin monenlaisissa tilanteissa.  Hän voi olla tilaisuuden kokemuspuhuja, joka pitää puheenvuoron tai alustuksen. Kokemusedustaja voi tuoda asiakkaan näkökulmaan työryhmiin. Kokemusneuvoja voi olla asiakkaan tukena haastavissa asiakastilanteissa. Kokemusarvioitsija toimii arviointityöryhmissä, jotka arvioivat esimerkiksi palveluja. Kokemuskehittäjiä on mukana eri kehittämis- tai suunnittelutehtävissä.  

”Kaikkea ei tarvitse tehdä. Koulutuksessa puhumme siitä, mitä nämä tilanteet käytännössä tarkoittavat. Aina ei välttämättä edes kerrota omaa tarinaa vaan ollaan tuomassa näkökulmaa muulla tavoin”, Helle sanoo.   

VERTAISEN JA KOKEMUSASIANTUNTIJAN ERO 

Tilaisuudessa puhuttiin paljon siitä, mikä ero on kokemusasiantuntijalla ja vertaisella. Monissa järjestöissä – esimerkiksi Familiassa - on mukana molempia.   

Emmi Helle kiteyttää asian näin: Kokemusasiantuntija toimii pääosin suhteessa sellaisiin ihmisiin, joilla ei ole samaa kokemusta kuin hänellä itsellään. Aiheesta pitää silloin puhua hieman eri tavalla sekä selittää ilmiötä ja mitä omaan kokemukseen liittyy. On mietittävä, miten puhua aiheesta ihmisille, jotka eivät valmiiksi tiedä tai joilla ei ole samaa taustaa.  

Kokemustoiminnan tarkoitus on nimenomaan ymmärryksen ja tiedon lisääminen. Päämääränä on, että tieto tulee käyttöön laajemmille ihmisryhmille ja pääsemme laajemmin vaikuttamaan.  

Vertaistoiminnassa puolestaan toimitaan useimmiten suhteessa samaa kokeneisiin ihmisiin, esimerkiksi vertaisryhmässä. Toiminnan tarkoitus on tuen antaminen ja päämääränä yksilön hyvinvoinnin lisääminen.  Nämä ovat erilaisia tehtäviä, joilla on erilaiset tavoitteet. Sama ihminen voi toimia toki molemmissa.  

”On tärkeää, että jos pyydetään eri tilaisuuksiin tai tilanteisiin, itse selkeytät itsellesi ja tilaisuuden järjestäjä selkeyttää sen, että mikä roolisi siinä on”, Emmi Helle sanoo.   

Mustavalkoista jaottelu ei tietenkään ole. Esimerkiksi vertaistukiryhmässä voi toimia kokemusasiantuntijana, jos kokoontumiskerran tavoite on lisätä ymmärrystä pikemminkin kuin antaa tukea yksilöllisesti. Tilanteesta riippuen voi tukea molempia tavoitteita.  

KOKEMUSASIANTUNTIJAKSI KOULUTTAUTUMINEN  

Koulutusmalli Ensi- ja turvakotien liitossa on suunniteltu yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Koulutus on kokemustoimintaverkoston (linkki https://kokemustoimintaverkosto.fi/) suositusten mukainen. Laajuus on 45 tuntia, josta noin puolet on lähiopetusta ja loput itsenäistä työskentelyä oman tarinan parissa.  

Helle kertoo, että heillä on 38 koulutettua kokemusasiantuntijaa pilottikoulutuksista ja helmikuussa 2021 järjestettiin kouluttajakoulutus. Miksi koulutus on tärkeää? 

”Se on prosessi, jossa oma kokemusmaailma jäsentyy ja saa sanoituksen, jotta pystyy jotenkin kertomaan asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja edistää tavoitteita, joita itse haluaa”, Helle tiivistää.   

Koulutuksessa keskitytään oman kokemuksen prosessointiin ja ymmärtämiseen. Tärkeä asia on oma kokemus suhteessa muiden kokemuksiin. Kuullaan muiden kokemuksia, peilataan omia niihin. Kokemusasiantuntijana ei edusta pelkästään omia kokemuksiaan vaan voi kertoa näkökulmia myös muilta kulloisessakin kontekstissa tärkeistä asioista.  

”Harjoittelemme vuorovaikutustaitoja, esiintymistä, itseluottamusta, mediayhteistyötä, vaikuttamista ja eri ympäristöissä toimimista. Eniten aikaa käytetään oman kokemuksen työstämiseen. Kerrotaan se ensin pienryhmässä ja sitten lyhyemmin isommassa ryhmässä. Harjoitellaan sitä miltä tuntuu kertoa omaa tarinaa julkisesti, sillä osallistujamme eivät välttämättä ole koskaan kertoneet kellekään muulle kuin ehkä työntekijälle. Se on iso ja jännittävä juttu, ja tietenkin tosi henkilökohtaista. Olen tosi ylpeä kaikista osallistujistamme, on inspiroivaa ja rohkeaa puhua”, sanoo Helle.      

TARVITAANKO KOULUTUSTA, JOTTA VOI KUTSUA ITSEÄÄN KOKEMUSASIANTUNTIJAKSI?  

”Tähän ei ole olemassa vastausta”, Emmi Helle naurahtaa. ” Totta kai ihmisellä on vapaus kutsua itseään miksi vaan, myös kokemusasiantuntijaksi. Eri järjestöillä on hyvin eri kannanotot. Ainakin meidän teemojen parissa toiminnassa on kokemusasiantuntijalle itselleen paljon turvallisempaa, kun on käynyt koulutuksen, miettinyt oman tarinansa, saanut tietoa ja työkaluja. Osa on sitä mieltä, että mitään koulutusta ei tarvita ja mennään kantapään kautta, ja mikäpä siinä. Yhtenäisyyttä ei Suomessa ole, mutta on toki verkostoja, jotka pyrkivät tätä yhtenäistämään.”   

Helle toteaa, että yhtenäistäminen lisää laatua, vie kokemusasiantijuutta eteenpäin ja tuo lisää toimintamahdollisuuksia.   

KOKEMUSASIANTUNTIJA NORA: TOISTEN TARINOISTA NOUSEE TOIVO 

Kokemusasiantuntijana toimiva Nora kertoo käyneensä ensin läpi omaa historiaansa väkivallan ja lapsikaappauksen kohteena esimerkiksi traumaterapiassa, ja vasta prosessoituaan sitä lähteneensä kokemusasiantuntijakoulutukseen Kaapatut lapset ry:n rohkaisemana. Kokemusasiantuntijana toimiminen on tuonut tunteen, että omat kärsimykset eivät ole olleet turhia, jos niiden kautta voi auttaa toisia.  

Nora kertoo, että koulutus on ennen kaikkea auttanut tiivistämään ja keskittymään kulloiseenkin aiheeseen. Tämä tuli esiin myös muiden osallistujien kommenteissa. Kokemusasiantuntijan oma elämäntarina voi olla pitkä ja monipolvinen. Sanottava pitää sovittaa kuhunkin tilanteeseen.  

”Ihan turha mun on ruveta kertomaan katulaulamisesta, jos kuulijat haluavat puhua asunnottomuudesta”, kiteytti yksi tilaisuuteen osallistunut koulutettu kokemusasiantuntija. 

Nora kertoi, ettei kokemusasiantuntija todella aina ole samassa tilanteessa kuin yleisönsä: 

”Puheenvuoroni voi antaa kuulijoille inspiraatiota ja työkaluja, vaikka en olisikaan heille vertainen. Heillä voi olla aivan erilaisia kokemuksia, mutta silti he voivat saada minulta jotain mitä käyttää omassa elämässä”  

Nora sanoo, että tärkeintä hänelle itselleen on ollut kokemus siitä, ettei ole yksin maailmassa ongelmineen vaan toiset voivat auttaa ja tukea. Jos joku muu on vaikeuksistaan selvinnyt, itsekin voin selvitä.  

”Toisten tarinoista tulee toivoa.” 

MISTÄ TEEMOISTA SUOMESSA LÖYTYY KOKEMUSASIANTUNTIJUUTTA?  

Ensi- ja turvakotien liiton koulutuksissa on ollut ihmisiä, joilla on kokemusta väkivallasta, vauva-ajan haasteista tai ensikodin asiakkuudesta, päihdeongelmista, eropalveluiden asiakkuudesta ja erovertaisena toimimisesta.  

Asiantuntijuutta löytyy siis jo aika monista teemoista. Helle sanoo, että koulutukseen osallistujien kannalta on hyvä ja avartavaa, kun saa kuulla laajasti eri kokemuksista. Yhdistäviä tekijöitä löytyy, mutta kokemukset samasta asiasta voivat myös olla aivan erilaisia.  

​Teksti: Sanna Rummakko / Rinnallasi  
Kuva: Wonderlane Unsplash