”Koska saan tavata perhettäni?”

Opinnäytetyö - ”Koska saan tavata perhettäni?” Tutkimus Covid-19 pandemian vaikutuksesta kulttuurienvälisiin perheisiin ja ihmissuhteisiin
Thesis - "When can I see my family?" Study on how the Covid-19 pandemic has affected intercultural families and relationships

Opinnäytetyössäni selvitin, miten kahden kulttuurin perheet ovat selviytyneet Covid-19 koronaviruksen aiheuttamasta pandemiasta. Pandemia aiheutti lähes kolmen vuoden ajan epätietoisuutta, surua ja pelkoa kahden kulttuurin perheille. Kahden kulttuurin perheen jäsenet eivät pahimmillaan päässeet matkustamaan toiseen kotimaahan tapaamaan perheenjäseniään tai muita läheisiään. Tutkimuksessa keskityttiin lapsiperheisiin, jotta siitä ei tulisi liian laaja.

​Familia ry, joka on kahden kulttuurin perheiden järjestö Suomessa, halusi saada selvityksen siitä, miten perheet ovat kokeneet pandemia-ajan Suomessa. Ihmiset ottivat Familiaan yhteyttä, koska he olivat pääosin huolissaan tai epätietoisia pandemiasta aiheutuneista rajoituksista. Lähetystöt olivat maailmalla kiinni, mikä vaikutti erilaisten oleskelulupien tai viisumien saamiseksi. Matkustusrajoitukset vaikuttivat myös perheiden tilanteeseen, sillä moni perheenjäsen jäi jumiin toiseen maahan. Kahden kulttuurin perheenjäsenet kokivat olevansa epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna valtaväestöön niin Suomessa kuin globaalisti. Olen itse kahden kulttuurin perheen tytär sekä puoliso. Pandemian aiheuttamat rajoitukset vaikuttivat myös meidän perheeseemme, sillä esimerkiksi puolisoni sukulaiset eivät päässeet matkustamaan Suomeen katsomaan ensimmäistä lastenlastaan.

Tuloksista ilmeni se, että pandemia vaikutti kahden kulttuurin perheiden elämään. Perheet ovat hyvin erilaisia, joten perheiden tavat sekä voimavarat selviytyä pandemiasta olivat myös erilaisia. Vaikutukset näkyivät arjessa, mutta pandemian eri vaiheissa arjen muutoksiin totuttiin. Eniten pandemian vaikutukset näkyivät ihmisten epätietoisuutena. Tuloksista ilmeni se, että pandemia vaikutti eniten matkustamiseen, työntekoon ja ihmissuhteisiin. Lisäksi monet nostivat esille vertaistuen tärkeydestä. Moni perheistä koki tarvitsevansa vertaistukea tilanteessaan, mutta ennen kaikkea empatiaa ja ymmärrystä. Tilannetta oli vaikea selittää ystäville, jotka eivät olleet samassa tilanteessa. Myös vertaistukea oli vaikeaa löytää. Teknologian kehitys on tuonut helpotusta yhteydenpitoon, kuitenkaan teknologia ei korvaa kokonaan fyysistä läsnäoloa.

Kahden kulttuurin perheissä on totuttu elämään kahden maan välillä, mutta pahimmallaan pandemian aiheuttamat rajoitukset vaikuttivat suuresti perheiden hyvinvointiin. Epätietoisuus pandemian aiheuttamista rajoituksista vaikutti suuresti perheiden ja heidän läheisten kanssakäymisiin. Perheet kuitenkin kokivat, etteivät he halunneet palata takaisin pandemian aikoihin, koska kokemus oli heille keskimääräisesti rankkaa aikaa. Pandemia myös aiheutti positiivisia vaikutuksia perheille. Perheistä monet mainitsivat arvostavansa enemmän läheisten kanssa vietettyä aikaa, ja esimerkiksi etätyöt ovat mahdollistaneet pidempiä vierailuja toisessa kotimaassa.

Mielestäni tämä tutkimus on tärkeä yhteisöpedagogin näkökulmasta. Tutkimukseni avulla voidaan ymmärtää kahden kulttuurin perheiden kokemuksia pandemian ajoilta. Perheet kokivat epätasa- arvoa erityisesti matkustusrajoituksien osalta. Epätietoisuus vaikutti perheiden hyvinvointiin, erityisesti pandemian alussa. Ymmärtämällä muiden ihmisten kokemuksia, voi yhteisöpedagogi tukea paremmin ihmisiä erilaisissa kriisitilanteissa. Kahden kulttuurin perheiden määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tutkimuksen avulla voidaan ymmärtää, miten tärkeää on saada ihmisille vertaistukea eri kriisitilanteissa. 

Suuret kiitokset Familialle, joka mahdollisti tämän tutkimuksen toteuttamiselle.

Christine Aalto
Yhteisöpedagogi (AMK)

Lisätietoja:
Lataa opinnäytetyö Theseuksen sivuilta (HUMAK 2023), https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932717