1. Suomessa asui vuoden 2014 lopussa 71 316 kahden kulttuurin pariskuntaa ja perhettä, joissa toinen puoliso on syntynyt Suomessa ja toinen puoliso ulkomailla (Tilastokeskus).
2. Termeillä "kahden kulttuurin pariskunta" ja "kaksikulttuurinen perhe" tarkoitetaan sellaisia pariskuntia ja perheitä, joiden osapuolet ovat syntyneet eri maissa. 3. Kahden kulttuurin liitoista on käytetty myös nimikkeitä "kaksikulttuurinen liitto", "sekaliitto", "kansainvälinen liitto", "kaksikansallinen liitto" ja "monikulttuurinen liitto". 4. Kaikkia kahden kulttuurin pareja yhdistävä tekijä on se, että asuupa pariskunta missä maassa tahansa, on vähintään toinen puolisoista asuinmaassaan maahanmuuttaja. 5. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot ovat yleisimmin syntyneet entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Ruotsissa sekä Thaimaassa ja Virossa. Suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot tulevat useimmiten EU maista. Yleisimpiä ovat liitot Ruotsissa, Britanniassa, entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä, Saksassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa syntyneiden miesten kanssa. 6. Kahden kulttuurin perheiden määrä Suomessa on kolminkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Viimeisen viiden vuoden aikana kahden kulttuurin perheiden lukumäärä on kasvanut lähes 15 000:lla. 7. Kaksikulttuuriset liitot ovat yleistyneet ulkomailla työskentelyn, opiskelun ja matkailun lisääntymisen myötä. Esimerkiksi joka neljäs Erasmus-opiskelija on löytänyt vaihto-opiskelun myötä elämänkumppanin, ja näistä suhteista arvioidaan syntyneen jo miljoona Erasmus-vauvaa! 8. Kaksikulttuuristen parien lapset ovat suomalaisia. Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan suomalaistaustaisia eli suomalaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kahden kulttuurin parien lapset eivät siis ole maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia, elleivät molemmat heidän vanhemmistaan ole syntyneet ulkomailla. 9. Vuoden 2011 lopussa Suomessa asui 113 000 kahden kulttuurin suomalaista, eli henkilöä, joiden toinen vanhempi on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. 10. Myönteiset kokemukset vanhempien kulttuureista auttavat kahden kulttuurin kasvattia ymmärtämään juuriaan. 11. Kulttuurinen tausta ei ole nollasummapeliä; kaksikulttuurinen tausta ei tee ihmisestä "vain puoliksi" suomalaista, vaan tuo hänen suomalaisuutensa jotakin lisää. 12. Kaksikulttuurinen identiteetti on 'fluidi' - eri aikoina, eri ympäristöissä ja tilanteissa jatkuvasti muuttuva. 13. Kahden kulttuurin lapsista kasvaa parhaimmillaan kielitaitoisia ja luontevasti kulttuurien välillä luovivia suomalaisia. 14. Kaksikultuuriset liitot ovat onnellisia. Esimerkiksi Väestöliiton julkaiseman tutkimuksen mukaan suurin osa kaksikulttuurisessa avioliitossa elävistä on yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä liittoihinsa kuin suomalaisissa liitoissa elävät. 15. Kun kahden kulttuurin parit riitelevät, riitelevät he samoista asioista kuin suomalaisetkin parit: kotitöistä, vapaa-ajan käytöstä, raha-asiosiat, lasten kasvatuksesta, seksistä ja läheisyyden puutteesta. 16. Kahden kulttuurin pariskunnalle syntyy niin sanottu kolmas kulttuuri. Parhaimmillaan kolmas kulttuuri luo uutta sekä yhdistää kulttuurien hyvät puolet ja sen mikä on pariskunnalle tärkeää. 17. Kahden kulttuurin liitot päättyvät eroon samoista syistä kuin kantasuomalaisten liitot. Vastoin yleistä käsitystä niin sanonut kulttuurierot eivät nouse merkittävimmäksi erojen syyksi. 18. Tilastollisesti kaksikulttuuriset avioliitot päättyvät eroon useammin kuin kahden suomalaissyntyisen liitot. Suurempaa eronneisuutta selittää mm. se, että kahden kulttuurin liitoissa on tilastollisesti keskimääräistä enemmän tekijöitä, jotka lisäävät eroriskiä kaikissa liitoissa, esim. uusperheitä ja suuria ikäeroja. 19. Kaksikulttuurisessa parisuhteessa maahanmuuton ja parisuhteen prosessit menevät usein päällekkäin. Perheet kokevat suuria muutoksia ja stressiä varsinkin, jos parisuhteen solmiminen ja yhteen muutto, perheellistyminen ja maahanmuutto osuvat kaikki ajallisesti yhteen. 20. Valtaosa kaksikulttuurisissa liitoissa elävistä on tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Sekä Suomessa että ulkomailla syntyneet puolisot ovat erityisen tyytyväisiä Suomen turvallisuuteen, koulutusjärjestelmään ja sosiaaliturvaan. 21. Kahden kulttuurin perheet näkevät Suomessa asumisessa myös varjopuolia. Sekä Suomessa että ulkomailla syntyneissä puolisoissa eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat Suomen korkea hintataso ja huonot työnsaantimahdollisuudet. 22. Suomalaisella puolisolla on merkittävä rooli maahan muuttaneen puolison kotoutumisessa. Parhaaksi koettu tuen muoto on sosiaalinen tuki ja erityisesti emotionaalinen tuki. 23. Suomessa asuu reilut 90 000 alaikäistä (0-17-v) lasta, joiden vanhemmista toinen on syntynyt muualla kuin Suomessa. Noin 60 000 lapsen kotona lapselle puhutaan suomen, ruotsin tai saamen lisäksi jotakin muuta kieltä. 24. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Silti esimerkiksi kahden kulttuurin perheissä asuvien kaksi- tai monikielisten lasten todellista lukumäärää ei tiedetä, sillä väestörekisteriin voi merkitä vain yhden äidinkielen. 25. Kahden kulttuurin perheissä vanhemmat joutuvat usein valitsemaan, kumman kielistä he rekisteröivät lapsensa äidinkieleksi. 26. Lapsen toisen vanhemman äidinkieli jää helpommin heikomman kielen asemaan silloin, kun toinen vanhemmista puhuu äidinkielenään ympäristön enemmistökieltä. 27. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tukea lapsen kaksikielisyyttä tai -kulttuurisuutta vaan jokainen kahden kulttuurin perhe on erilainen ja perheet valitsevat oman strategiansa omista tavoitteista, tarpeista ja lähtökohdista käsin. 28. Kaksikieliseksi ei kasva automaattisesti. Toimiva kaksikielisyys vaatii vanhemmilta aikaa, sitoutumista ja määrätietoisia päätöksiä ja toimia. 29. Kaksikielisissä perheissä vähemmistökieltä puhuvan vanhemman täytyy panostaa äidinkieleensä erityisesti silloin, kun he viettävät vähemmän aikaa lastensa kanssa heidän ollessa pieniä. Usein tämä koskee vähemmistökieltä puhuvaa isää. 30. Kaksikielisen perheen lapsella voi asuinpaikastaan riippuen olla mahdollisuus oman äidinkielen opetukseen molempien vanhempien kielillä. 31. Kaksikielisyys mahdollistaa kahden kulttuurin lapselle yhteydet juuriinsa sekä vahvan suhteen molempiin vanhempiin, isovanhempiin ja muihin sukulaisiin. 32. Kaksikielisyys ei ole harvinaista. Itse asiassa kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä puhuu enemmän kuin yhtä kieltä. 33. Ihmisiä, jotka muuttavat maiden tai maanosien välillä solmittuaan suhteen eri maassa syntyneen ihmisen kanssa, voidaan kutsua rakkaussiirtolaisiksi ja avioliittomuuttajiksi (englanniksi 'marriage migrants' ja 'love migrants'). 34. Rakkaussiirtolaisuus on yksi siirtolaisuuden muoto muiden joukossa. Rakkaussiirtolaisuus voidaan monilta osin rinnastaa toisiin vapaaehtoisen siirtolaisuuden muotoihin, kuten työn ja opiskelun perässä muuttamiseen. 35. Rakkaus- ja avioliittosiirtolaisten määrä on kasvanut tasaisesti maailmanlaajuisesti, eikä Suomi tee poikkeusta. 36. Vuonna 2011 julkaistun selvityksen mukaan useampi kuin joka viides EU:n sisällä solmittu avioliitto on ylirajainen tai kansainvälinen. 37. Useat maat ovat kiristäneet maahanmuuton ehtoja tai kiristämässä niitä. Ehtojen kiristykset koskevat myös kahden kulttuurin pareja ja perheitä. 38. Suomessa nopealla aikataululla valmistellut ulkomaalaislain perheenyhdistämistä koskeneet tiukennukset astuivat voimaan 1.7.2016. Hallitus päätti kuitenkin jättää esityksessään suomalaiset (Suomen kansalaiset) toimeentulovaatimusten ulkopuolelle. 39. Rakkaussiirtolaiset ovat heterogeeninen ryhmä, johon kuuluu monenlaisia ihmisiä: eri ikäisiä, eri kielisiä, eri koulutus- ja ammattitaustoista tulevia jne. Rakkaussiirtolaisen arkkityyppiä ei ole. 40. Historiallisesti naiset ovat liikkuneet miehiä useammin pois kotiseuduiltaan ja sama pätee rakkaussiirtolaisiin. Enemmistö avo- tai avioliittosyistä muuttavista ihmisistä on naisia. 41. Suomessa rakkaussiirtolaisten sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Suomessa syntyneillä miehillä on kuitenkin hieman enemmän ulkomailla syntyneitä puolisoita kuin Suomessa syntyneillä naisilla. 42. Vaikka kahden kulttuurin perheessä yleensä vain toinen puolisoista on maahanmuuttaja, koskettaa kotoutumisprosessi koko perhettä ja siten myös suomalaista puolisoa. 43. Kahden kulttuurin perheessä kokemukset kotoutumisesta ovat erilaiset, koska toista kotoutuminen koskee suoraan ja toista välillisesti. 44. Kahden kulttuurin perheissä puolisoiden voi olla vaikea samaistua toistensa erilaisiin kokemuksiin esimerkiksi maahanmuutosta. Ajatusten, tunteiden ja kokemusten vaihto on tärkeää, sillä se auttaa ymmärtämään puolisoa ja asettumaan hänen kenkiinsä. 45. Kahden kulttuurin erityiskysymykset koskevat myös perheiden läheisiä ja sukulaisia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 46. Kahden kulttuurin isovanhemmuuteen liittyy usein kysymyksiä esimerkiksi suhteen luomisesta, yhteydenpidosta, yhteisestä kielestä, perinteistä ja tavoista varsinkin silloin, kun isovanhemmat asuvat toisessa maassa. 47. Yhteydenpitoon isovanhempien ja lastenlasten välillä täytyy etsiä uusia keinoja ja välineitä silloin kuin asutaan eri maissa. Nykyteknologia helpottaa yhteydenpitoa ja ikävää, muttei tietenkään korvaa yhdessä olemista. 48. Tutkimusten mukaan kaksikulttuurisen, pitkän parisuhteen onnellisuuteen vaikuttavat niin puolisoiden henkilökohtaiset ominaisuudet, ympäristö kuin sosioekonominen statuskin. Myös Suomessa asuttujen vuosien määrällä on vaikutusta. Kaikista tärkeintä on kuitenkin yhteinen sävel eli me-henki. 49. Puolisoiden kulttuuritaustalla on suurempi merkitys parisuhteen alkutaipaleella kuin usean avioliittovuoden jälkeen. Persoonallisilla piirteillä, temperamentilla ja vuorovaikutustaidoilla on kuitenkin kulttuuria ja kieltä suurempi rooli. 50. Suomen kielen taito on tärkeää suomalaisten kanssa tutustuttaessa ja työllistymisessä. Ilman suomen kielen taitoa on vaikea kiinnittyä suomalaisiin yhteisöihin ja suomen kielen osaaminen suojaa myös masennukselta. Suomen kielen taidolla onkin suora yhteys elämäntyytyväisyyteen ja sitä kautta myös parisuhdetyytyväisyyteen. 51. Rakkaussiirtolaisuus ei koske ainoastaan ensimmäistä, vaan toista ja sitä seuraavia sukupolvia. Rakkaussiirtolaisuuden potentiaalisuus jatkuu peräkkäisissä sukupolvissa myös sitä kautta, että lasten elämässä on alusta asti vanhempien kautta interkulttuurisuus ja läheinen kontakti useampaan kuin yhteen maahan sukulaisverkostojen kautta. 52. Moniarvoisuutta, kielitaitoa ja interkulttuurista kompetenssia. Interkulttuuriset parit ja perheet sekä kahden kulttuurin suomalaiset ovat rikkaus ja valtava voimavara suomalaisessa yhteiskunnassa. (Tanja Del Angel, Hanna Kinnunen ja Tuuli Shinyella) Comments are closed.
|
kirjastoKirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista
kategoriat
All
|