FAMILIA
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • Vertaisryhmät
    • Vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Tapahtumat
    • Vapaaehtoistoiminta
    • Kokemusasiantuntijat
    • Kerhot ja työpajat
    • Tuetut lomat ja leirit
    • Belingual -kielikerhot >
      • Kielikerhot
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Groups
    • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Events
    • Volunteering
    • Experts by Experience
    • Clubs and workshops
    • Subsidised vacations and camps
    • Belingual Language Clubs >
      • Clubs
    • Munduo - For Intercultural Youth
  • TIETOA
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä >
      • Kahden kulttuurin perheet Suomessa
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Kuntavaaliteesit 2025
      • Aluevaaliteesit 2025
      • Alue-ja kuntavaalit 2025
      • Perhevapaat kahden kulttuurin perheissä
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
      • Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
      • Kuntapoliittiset tavoitteet 2021–2025
    • Suomi+ podcast
    • Nettikurssit ja oppaat >
      • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Kokonainen minä lastenkirja
    • Ammattilaisille
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Menneet hankkeet
  • INFORMATION
    • Intercultural families in Finland
    • Newsletter
    • Blog >
      • Familia: 35 years
    • Advocacy >
      • Municipal elections 2025 objectives
      • County elections 2025 objectives
      • Local Elections 2025
      • Family leave in intercultural families
      • Mother tongue instruction
      • Anti-racism Advocacy
      • Government program objectives
      • Municipal politics objectives 2021-2025
    • Suomi+ podcast
    • Online courses and guides >
      • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Kokonainen minä children's book
    • Professionals
    • Past Projects
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • JOIN US
    • Become a member
    • Open Positions
    • Internship & Work Try-Out
  • FAMILIA
    • Contact information
    • Privacy notice
    • Accessibility statement
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Avoimet työpaikat
    • Tule harjoitteluun & työkokeiluun
  • FAMILIA
    • Yhteystiedot
    • Rekisteriseloste
    • Saavutettavuusseloste

Kirjasto

Päätöksentekijöiden kanssa keskusteltiin oleskelulupaprosseista 21.5. paneelissa

23/5/2021

0 Comments

 
Picture

KOHTI SUJUVAMPIA PROSESSEJA


Familian Rinnallasi-hanke järjesti perjantaina 21.5. virkamiesten ja kansanedustajien paneelikeskustelun perhesideperusteisesta muutosta Suomeen ja miten voisimme sujuvoittaa asiakkaille raskaita oleskelulupaprosesseja. 
Lähes kaikkea pitää parantaa. Lakeja, digitalisaatiota, viranomaisten koulutusta ja tapaa kohdata asiakkaat sekä yhteistyötä eri ministeriöiden välillä. Erilaisille asiakkaille pitäisi pystyä tiedottamaan selkeästi, mitä oleskeluluvan käsittely häneltä edellyttää ja millaista selvitystä viranomaiselle on toimitettava.  

KOKEMUSASIANTUNTIJAT KYSYVÄT

Osallistujat lähettivät omia kysymyksiään ilmoittautuessaan. Iso osa niistä käsitteli oleskelulupaprosessin kestoa, kalleutta ja monimutkaisuutta.

Hakijat voivat joutua eriarvoiseen asemaan keskenään riippuen lähtömaasta ja taustasta. Välimatkat Suomen edustustoon – joita on maailmalla harvassa - voivat olla hyvin eri pituisia. Prosessi voi vaatia kaksi käyntiä edustustossa, jos tunnistautumisen lisäksi vaaditaan myös hakijan haastattelu. Asiakasmaksut vaihtelevat maasta toiseen eivätkä kaikki ole saaneet niistä etukäteen tietoa. Ulkoinen palveluntarjoaja VFS Global, jolle osa prosessin vaiheista on ulkoistettu monissa maissa, ei saa hyvää arviota asiakaspalvelusta eikä -tiedotuksesta.   

Käsittely tulee kalliiksi, jotkut perheet velkaantuvat ja Suomessa oleva perheenkokoajan vaikea tilanne voi teettää töitä kunnan sosiaalipalveluissa.  Mielen hyvinvointi kärsii väistämättä prosessissa, jonka lopputulemaa ja kestoa ei tiedä.

Kansanedustaja Veronika Honkasalo Vasemmistoliitosta kantaa huolta hakijoiden eriarvoisuudesta. Suomessa on toki järjestöjä ja hienoja kansalaisaktiiveja, jotka avustavat ihmisiä oleskelulupaprosesseissa ja voivat nostaa epäoikeudenmukaisuuksia julkisuuteen. Kaikilla ei tukiverkkoja ole.

”Systeemi on todella rikki, jos oikeuden toteutuminen on kiinni aktivisteista”, Honkasalo sanoo. 

”Perustuslaki velvoittaa ihmisoikeusmyönteiseen laintulkintaan. Sitä pitäisi päästä nopeammin toteuttamaan, kun sellainen tahtotila hallitusohjelmassa on”, kansanedustaja RKP:n Eva Biaudet toteaa. 

ESTERATA VAI EI?

Oleskelulupaprosessin itse läpi käyneet ovat kuvanneet kokemuksen tuntuvan esteradalta, juontaja ja kokemusasiantuntija Leena Viikari kertoo. Ikään kuin byrokratia olisi rakennettu maahanmuuton vaarojen torjumiseksi. Onko ajattelu vanhanaikainen?

Itse ulkomailla asunut ulkoministeriön poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori kertoi oivaltaneensa kuinka vaikea Suomen systeemi voi olla maahan muuttaneille, vaikka se kantasuomalaisille toimisikin. Viranomaisten pitäisi herkistyä yksilöllisille kokemuksille. Suomen maahanmuuttohistoria on nuori ja vasta nyt ollaan vaiheessa, jossa ymmärrämme tarvitsevamme maahanmuuttoa.

”Tämä vaatii toimivaa järjestelmää ja että markkinoimme Suomea hyvänä ja turvallisena maana elää. Tämä on iso kokonaisuus, jossa lupaprosessit ovat vain yksi, vaikkakin tärkeä osa”, Sumuvuori sanoo.

Honkasalo arvelee, että moni suomalainen ei edes tiedä lupahallinnon raskaudesta ennen kuin tilanne tulee lähipiiriin tai omalle kohdalle. Sdp:n Eveliina Heinäluoma katsoo, että asiakkaiden kohtaamista ja yksilöllisten tilanteiden huomioimista on parannettava. Eva Biaudet visioi, että Maahanmuuttoviraston tulisi olla kuin verovirasto, joka neuvoo ja palvelee asiakkaita hakemuksen käsittelyssä.

STATUKSETTOMAN TILAN JÄLKIVAIKUTUKSIA KORJATAAN PITKÄÄN

Juontaja Leena Viikari kertoi tilaisuudessa avioituneensa alun perin Irakista turvapaikanhakijana vuonna 2015 tulleen miehen kanssa. Oleskelulupaprosesseissa pariskuntana vierähti reilut kolme vuotta. Neljän hengen uusperhe eli pitkän aikaa yhden opettajan palkalla.

Ulkomaalainen, oleskelulupaa odottava puoliso on vailla työnteko-oikeutta, tuloja ja pääsyä opintoihin.  
”Statuksettoman välitilan aiheuttamia taloudellisia, henkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia korjataan parisuhteessamme edelleen. Kahden kulttuurin suhde on muutenkin vaativa”, Viikari kertoo.  

”Kukaan ei hyödy marginaaliin työntämisestä”, kommentoi Honkasalo.

”Paras ja selkein ratkaisu on saada päätökset nopeasti”, sanoo vastuualueen johtaja Kaj Swanljung Migristä.

MILLAINEN LIITTO VIRANOMAISILLE KELPAA?

Perhe ja parisuhde ovat käsitteinä kaiken aikaa muovautuvia.

 ”Nykyisin Suomessa parisuhde- ja perhemuotoja on hyvin monenlaisia. Asianosaiset itse päättävät, millainen on heidän parisuhteensa, mitkä ovat sen raamit ja mitä siinä tapahtuu. Oleskelulupaperusteena ei kelpaa mikään muu kuin avioliitto eivätkä lupaa hakevat pariskunnat voi muodostaa omannäköisiään suhteita. Miksi viranomaisilla on oikeus määrittää yli parisuhteen osapuolten, millainen suhde on oikea tai kelpaava”, Viikari kysyy.

Migrin Swanljung korjaa, että lain mukaan on mahdollista saada oleskelulupa myös vakiintuneen seurustelusuhteen perusteella, vähintään kahden vuoden avoliiton jälkeen tai jos on yhteinen lapsi. Hän lisää, että ehdot perustuvat lainsäädäntöön eivätkä viranomaisten näkemyksiin.

Käytännössä monet pariskunnat kokevat, että on solmittava perinteinen avioliitto, jotta suhde vakuuttaisi viranomaiset. Seurustelusuhteen perusteella hakeville on korkeat tulovaatimukset, joihin harva köyhemmästä maasta tuleva yltää.

Viikari kertoi, että omassa tapauksessa piti vakuutella, että parisuhde on muodoltaan juuri oikeanlainen, vaikka viranomaiset eivät sen aitoutta epäilleetkään.

Veronika Honkasalo kertoo olleensa mukana tutkimusprojektissa, jossa tutkijat ja journalistit tarkastelivat niin kutsuttuja lumeavioliittoepäilyjä. Sen perusteella vaikutti, että viranomaisten päätöksessä elää vahva oletus romanttisesta rakkaudesta ja sovinnaisesta reitistä kohti avioliittoa. Tämä on Honkasalon mielestä yhteiskunnalta raju tapa puuttua ihmissuhteisiin.

”Jännitetään sitä, että molempien puolisoiden pitäisi kyetä tuottamaan yhdenmukaista tarinaa siitä, että kyllä tämä on tosirakkautta. Vaikka tiedämme tietysti, että puolisoiden tai perheenjäsenten kokemukset ovat aina erilaisia”, Honkasalo kuvailee.

”Nousee kyyneleet silmiin, kun tästä viimein puhutaan”, kommentoi eräs osallistuja Zoomissa tässä vaiheessa tilaisuutta.

KOKEMUSASIANTUNTIJOITA MUKAA PALVELUJEN KEHITTÄMISEEN

Sekä sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen että Migrin Swanljung korostavat kuinka vaativaa ja korkeaa ammattitaitoa vaativaa työtä lain tulkinta ja soveltaminen ovat, kun perhesideperusteisia hakemuksia käsitellään. Ahdistunut asiakaskokemus on ymmärrettävä tilanteessa, jossa oma läheisin ihmissuhde joutuu viranomaisen tarkastelun kohteeksi.

Yksi osallistuja tuo chatissa esiin ajatuksen, että kokemusasiantuntijoita pitäisi ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen. Sekä sisäministeriön Hulkkonen että Migrin Swanljung kannattavat tätä ja kertovat ottavansa sen mukaan oivalluksena, jonka haluavat viedä tilaisuudesta mukanaan organisaatioihinsa.

”Luottamuksellinen ja hyvä ilmapiiri on tärkeää, myös asian selvittämisen kannalta. Olen itsekin turvapaikkapuhutteluja ja perhesidekuulemisia aiemmin tehnyt ja tiedän tämän. Tähän kiinnitetään myös virkamiesten koulutuksessa paljon huomiota”, Swanljung kertoo.

KOKONAISREMONTTI ULKOMAALAISLAKIIN TULOSSA         

Ylijohtaja Minna Hulkkonen myöntää, ettei Suomen maahanmuuttolainsäädäntö ole kovin selkeä kokonaisuus. Perustana on vuodelta 2004 oleva ulkomaalaislaki, johon on tehty jo 100 muutosta. Ulkomaalaislainsäädäntöä tulee paljon suoraan EU:sta ja sitä tehdään monen ministeriön alalla. Kokonaisvaltaisempaa otetta tarvitaan.

Ulkomaalaislain kokonaisuudistus on edessä tulevina vuosina. Esiselvitys käynnistyy sisäministeriössä tällä vaalikaudella.

”Näen tämän lainsäädännön kehittämiskysymyksenä enemmän kuin asennekysymyksenä. Meillä on erinomaisia lainsäätäjiä Suomessa eikä täällä tehdä ilkeitä lakeja”, Hulkkonen toteaa viranomaisten asenteita käsittelevään keskusteluun.

teksti: Sanna Rummakko / Rinnallasi
0 Comments



Leave a Reply.


    kirjasto

    Kirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista

    kategoriat

    All
    2016
    2017
    2018
    2019
    2020
    2021
    Bilingualism
    Employment
    English
    Kahden Kulttuurin Lapsi
    Kahden Kulttuurin Suomalaiset
    Kaksikielisyys
    Kaksikulttuurisuus
    Lukeminen
    Maahanmuutto
    Multilingualism
    Oppaat Ja Ohjeet
    Parisuhde Ja Perhe
    Rasismi
    Tilastot Ja Tutkimukset
    Vaikuttaminen
    Vanhemmuus
    Vapaaehtoistoiminta

    RSS Feed

Toimisto / OFFICE 

Haapaniemenkatu 7-9 B,
​10. kerros / 10th floor
​00530 Helsinki
Suomi-Finland

Puhelin / PHONE

+358 44 773 8628 
​
(Ma-Pe 9.00-15.00 | Mon-Fri 9 a.m. to 3 p.m.)

aukioloajat / Opening times

Toimistomme ovat avoinna vierailijoille. Suosittelemme kuitenkin ystävällisesti soittamaan etukäteen ja sopimaan henkilökohtaisen tapaamisen.

Our offices are open to visitors. We kindly suggest calling in advance to book an appointment and meet us in person. ​

VAT-numero / VAT-Number

​1056329-6

Familia ry logo
Familia on johtava kahden kulttuurin perheiden asiantuntija ja edunvalvoja 
​Familia is the leading expert and advocate of intercultural families
Picture
© Familia 2024
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • Vertaisryhmät
    • Vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Tapahtumat
    • Vapaaehtoistoiminta
    • Kokemusasiantuntijat
    • Kerhot ja työpajat
    • Tuetut lomat ja leirit
    • Belingual -kielikerhot >
      • Kielikerhot
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Groups
    • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Events
    • Volunteering
    • Experts by Experience
    • Clubs and workshops
    • Subsidised vacations and camps
    • Belingual Language Clubs >
      • Clubs
    • Munduo - For Intercultural Youth
  • TIETOA
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä >
      • Kahden kulttuurin perheet Suomessa
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Kuntavaaliteesit 2025
      • Aluevaaliteesit 2025
      • Alue-ja kuntavaalit 2025
      • Perhevapaat kahden kulttuurin perheissä
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
      • Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
      • Kuntapoliittiset tavoitteet 2021–2025
    • Suomi+ podcast
    • Nettikurssit ja oppaat >
      • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Kokonainen minä lastenkirja
    • Ammattilaisille
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Menneet hankkeet
  • INFORMATION
    • Intercultural families in Finland
    • Newsletter
    • Blog >
      • Familia: 35 years
    • Advocacy >
      • Municipal elections 2025 objectives
      • County elections 2025 objectives
      • Local Elections 2025
      • Family leave in intercultural families
      • Mother tongue instruction
      • Anti-racism Advocacy
      • Government program objectives
      • Municipal politics objectives 2021-2025
    • Suomi+ podcast
    • Online courses and guides >
      • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Kokonainen minä children's book
    • Professionals
    • Past Projects
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • JOIN US
    • Become a member
    • Open Positions
    • Internship & Work Try-Out
  • FAMILIA
    • Contact information
    • Privacy notice
    • Accessibility statement
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Avoimet työpaikat
    • Tule harjoitteluun & työkokeiluun
  • FAMILIA
    • Yhteystiedot
    • Rekisteriseloste
    • Saavutettavuusseloste