Kaksikulttuurisen lapsen voi olla toisinaan vaikeaa löytää suomalaisesta lastenkirjallisuudesta hänen omaan perhearkeensa, kokemuksiinsa ja identiteettinsä liittyviä samaistumisen kohteita. Toisaaltahan kaksikulttuuriset lapset ovat kuin ketkä tahansa suomalaiset lapset, mutta toisaalta heidän maailmaansa kuuluu myös paljon muuta. Uudempien suomalaisten lastenkirjojen kuvituksesta voi helposti löytää monen näköisiä monikulttuurisia hahmoja, mutta tarinan päähenkilöinä heitä löytää vain kourallisen. Suomeen muuttaneista tai adoptoiduista lapsista kerrotaan joissakin lastenkirjoissa, mutta näihin tarinoihin ei kaikilta osin samaistu Suomessa syntynyt suomen kieltä äidinkielenään puhuva lapsi. Miksi on niin tärkeää, että lastenkirjallisuudessa olisi edustettuna kaikenlaisia lapsia perheineen?
Lastenkirjallisuudella on ajateltu olevan monia tehtäviä. Ensinnäkin kirjat kasvattavat lapsen mielikuvitusta, kutsuvat oppimaan, tarjoavat esteettistä mielihyvää sekä tukevat kasvua, kehitystä ja kielen oppimista. Toisaalta kirjallisuus myös sosiaalistaa lapsia yhteiskunnan jäseniksi, kansalaisiksi ja maailmankansalaisiksi. (Rastas 2013a.) Kirjallisuuden voi ajatella antavat lapsille sekä avaimet että ikkunan maailmaan – avaimet maailman ymmärtämiseen ja sen rakentamiseen, toisaalta ikkunan siihen miltä maailma näyttää. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, minkälainen maisema kirjan ikkunasta lapselle avautuu ja minkälaiset avaimet kirjallisuus hänelle ojentaa. Suomalainen lastenkirjallisuus on reagoinut melko hitaasti nykypäivän suomalaisten lasten entistä monikulttuurisempaan, monietnisempään ja ylirajaisempaan todellisuuteen. Lastenkirjallisuus voi kuitenkin omalta osaltaan olla tukemassa lasten keskinäistä tasa-arvoa ja myönteisen minäkuvan rakentumista. On tärkeää nostaa esiin kysymyksiä siitä, miten lastenkirjallisuus esittää suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuutta, löytävätkö kaikki lapset kirjoista ”itsensä näköisiä” lapsia ja miten lastenkirjallisuus kuvaa toisia maita ja kulttuureja. Lapsilukijan kannalta olisi myös tärkeää, että lastenkirjallisuudesta löytyy uusia teemoja, joita yhä useampi suomalainen lapsi pohtii: monikielisyys, siteet muissa maissa asuviin sukulaisiin, juurien etsiminen, kulttuurierojen kanssa eläminen ja arkipäivän rasismi. (Rastas 2013a). Suomalaisissa monikulttuurisuutta käsittelevissä lastenkirjoissa korostuvat jostain syystä adoptiolapsista kertovat kirjat. On tärkeää, että adoptiolapset löytävät lastenkirjallisuudesta itsensä kaltaisia henkilöhahmoja, ja monet muutkin monikulttuuriset lapset voivat varmasti samaistua moniin kirjojen adoptoitujen hahmojen kokemuksiin. Se, että lastenkirjojen maailmassa suurin osa monikulttuurisista tai etnisesti valtaväestöstä poikkeavista hahmoista näyttäisi olevan adoptoituja, antaa kuitenkin todellisuudesta vääristyneen kuvan. Suomalaisiin lastenkirjoihin kaivataankin esimerkiksi tarinoita elämästä ei-valkoisten vanhempien (tai vanhemman) kanssa, sukulaisista muissa maissa sekä Suomessa olevien maahanmuuttajayhteisöjen arkisista asioista. (Rastas 2013b.) Myös monikielisyys on teema, jota suomalaiseen lastenkirjallisuuteen kaivataan lisää. Parhaimmillaan monikielisyyttä esiintuova lastenkirjallisuus saisi yksikieliset lapset herkistymään monikielistä arkea elävien ystäviensä tilanteelle ja monikieliset lapset voisivat löytää kirjojen tarinoista samaistumisen mahdollisuuksia. Lastenkirjallisuudella on siis mahdollisuus tehdä monikulttuurisuuden ohella monikielisyydestä näkyvää, hyväksyttävää ja arkipäiväistä. (Latomaa 2013.) Monikulttuurisuus lastenkirjallisuudessa (tai yhtälailla lastenohjelmissa sekä lasten peleissä ja sovelluksissa) ei ole suinkaan vain monikulttuurisia lapsia varten. Monikulttuurisessa ja monietnisessä Suomessa jokainen lapsi kohtaa ja joutuu käsittelemään asioita, jotka ovat henkilökohtaisia monille monikulttuurisille lapsille. Tarinat esimerkiksi adoptiosta, toiseen maahan muuttamisesta, sodasta, pakolaisuudesta tai rasismista antavat näkökulmia ja keskustelunherättäjiä aiheista, joita kaveripiiri, media ja kasvuympäristö tuovat joka tapauksessa kaikkien lasten tietoisuuteen. (Rastas 2013b.) (Tuuli Shinyella, Duo) Lähteet:
Kaikki artikkelit teoksessa Rastas, Anna (toim.) (2013): Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Comments are closed.
|
kirjastoKirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista
kategoriat
All
|