FAMILIA
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • Vertaisryhmät
    • Vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Tapahtumat
    • Vapaaehtoistoiminta
    • Kokemusasiantuntijat
    • Kerhot ja työpajat
    • Tuetut lomat ja leirit
    • Belingual -kielikerhot >
      • Kielikerhot
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Groups
    • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Events
    • Volunteering
    • Experts by Experience
    • Clubs and workshops
    • Subsidised vacations and camps
    • Belingual Language Clubs >
      • Clubs
    • Munduo - For Intercultural Youth
  • TIETOA
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä >
      • Kahden kulttuurin perheet Suomessa
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Kuntavaaliteesit 2025
      • Aluevaaliteesit 2025
      • Alue-ja kuntavaalit 2025
      • Perhevapaat kahden kulttuurin perheissä
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
      • Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
      • Kuntapoliittiset tavoitteet 2021–2025
    • Suomi+ podcast
    • Nettikurssit ja oppaat >
      • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Kokonainen minä lastenkirja
    • Ammattilaisille
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Menneet hankkeet
  • INFORMATION
    • Intercultural families in Finland
    • Newsletter
    • Blog >
      • Familia: 35 years
    • Advocacy >
      • Municipal elections 2025 objectives
      • County elections 2025 objectives
      • Local Elections 2025
      • Family leave in intercultural families
      • Mother tongue instruction
      • Anti-racism Advocacy
      • Government program objectives
      • Municipal politics objectives 2021-2025
    • Suomi+ podcast
    • Online courses and guides >
      • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Kokonainen minä children's book
    • Professionals
    • Past Projects
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • JOIN US
    • Become a member
    • Open Positions
    • Internship & Work Try-Out
  • FAMILIA
    • Contact information
    • Privacy notice
    • Accessibility statement
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Avoimet työpaikat
    • Tule harjoitteluun & työkokeiluun
  • FAMILIA
    • Yhteystiedot
    • Rekisteriseloste
    • Saavutettavuusseloste

Kirjasto

Suomessa vanhemmuus on yksilösuoritus

25/5/2016

 
Picture(c) Ju Blasina
​Kun keskustellaan kahden kulttuurin perheistä, nousevat niin sanotut kulttuurierot usein nopeasti esiin. Monesti erityisesti ”vieraiden” kulttuurien tavat, arvot tai normit näyttäytyvät näissä keskusteluissa ongelmien tai kulttuurien törmäysten kautta. ”Oma” kulttuuri taas nähdään silloin neutraalina ja oletusarvoisena tapana nähdä maailma, johon ”vieraan” kulttuurin piirteitä verrataan. Joskus on kuitenkin hyvä kääntää katse ”vieraan” sijasta oman kulttuurin tuttuun ja totuttuun. Oma kulttuuri tulee usein itselle näkyväksi vasta kohtaamisissa erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa, ja elämä kahden kulttuurin parisuhteessa tai perheessä antaa tähän loputtomasti mahdollisuuksia.

Suvi Jaakkola kirjoittaa huhtikuussa 2016 ilmestyneessä AntroBlogin artikkelissa ”Suomiko maailman paras maa olla äiti?” suomalaisesta äitiyden kulttuurista antropologin silmin. Hän näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa: äitiyden luonne yksilösuorituksena, sekä sosiaalisen tuen takaavien perinteiden puute.

Jaakkolan mukaan monissa ei-länsimaisissa kulttuureissa syntymää välittömästi seuraavaa ajanjaksoa pidetään aikana, jolloin äiti on erityisen haavoittuvainen. Monissa kulttuureissa äitiä ei jätetä hetkeksikään yksin, vaan häntä piirittävät läheisimmät naissukulaiset, jotka hoivaavat niin vauvaa kuin äitiäkin. Myös Suomessa synnytystä seuraa erityinen lepojakso eli äitiysloma. Merkittävänä erona kuitenkin on, että useimmat suomalaisäidit viettävät tämän jakson pääosin yksin kotona vauvansa kanssa. Kahdenkeskinen aika vauvan kanssa voi olla ihanaa, mutta altistaa sille, että äiti voi jäädä epävarmuuden ja luonnollisen tottumattomuuden kanssa yksin. Suuressa osassa maailmaa äidin uskotaan tarvitsevan tukea lähisukulaisiltaan synnytyksen jälkeen, jotta tämän henkinen tasapaino säilyisi. Onkin syytä pohtia, miksi Suomi olisi tässä poikkeus, Jaakkola toteaa.

Monissa länsimaissa vain vanhemmat osallistuvat jälkikasvunsa hoitamiseen ja kasvattamiseen. Vanhempien täysi vastuu on maailmanlaajuisesti ajatellen erikoinen kulttuurinen piirre ja tilanne. Monissa ei-länsimaisissa kulttuureissa vastuu lapsista jaetaan usean henkilön kesken heti syntymästä lähtien. Suomi kuuluu maihin, joissa äitiys on pitkälti yksilösuoritus. Suomalaisessa kulttuurissa on tapana ajatella, että jokainen kantaa vastuun omista lapsistaan, Jaakkola kirjoittaa.

Äitien ohella myös isät voivat Suomessa tuntea jäävänsä vanhemmuuden kysymysten kanssa yksin. Vuoden 2012 Perhebarometrissa kartoitettiin kahden kulttuurin perheiden tilannetta Suomessa.  Yksi tutkimustuloksista oli, että isyys kaksikulttuurisissa perheissä kaipaa erityistä tukea. Kahden kulttuurin perheiden miehet ovat naisia tyytymättömämpiä vanhemmuuteensa. Tätä eroa miesten ja naisten välillä ei löydy vastaavasta suomalaisesta aviollisesta väestöstä. Perhebarometrissa arvellaan, että ehkä miesten on vaikeampaa ottaa tilaa isinä liitossa, jos vaimo ”omii” lapsen itselleen tai naisten yhteisölle noudattaen omasta taustakulttuuristaan mahdollisesti tuttua mallia.

Suvi Jaakkolan tekstin perusteella on kuitenkin myös syytä pohtia, minkälaisen roolin suomalainen äitiyden kulttuuri jättää isälle. Jaakkola toteaa, että suomalaisessa äitiydessä valloillaan oleva yksin pärjäämisen kulttuuri ja monien perheiden vähäiset siteet sukulaisiin sivuuttavat lähes täysin äitiyden vahvistumiselle tärkeät sosiaaliset siteet. Suomessa lapsen isä onkin äidin pääasiallinen sosiaalisen tuen ja avun lähde, ja isän odotetaan osallistuvan tasavertaisesti vauvan hoitoon ja perheen arkeen. Käytännössä tämä ei kuitenkaan usein edes ole mahdollista, sillä äidin äitiysloman aikana isät käyvät useimmiten töissä. Töistä tullessaan isät ovat väsyneitä eikä heillä välttämättä ole energiaa kuunnella vaimon vauvahuolia. Tilastojen mukaan miehet paiskivat entistä enemmän töitä etenkin raskausaikana eikä isyyslomallakaan malteta olla pitkään, Jaakkola kertoo.

Tässä valossa ei ole yllättävää, että myös isyys kaipaa kahden kulttuurin perheissä erityistä tukea. Etenkin  sellaisissa kahden kulttuurin perheissä, joissa äiti on suomalainen ja isä kotoisin jostakin länsimaiseen kulttuuriin verrattuna yhteisöllisemmästä kulttuurista, voi vauva-aika olla erityisen hämmentävää. Jos isän kokemukset perustuvat perheyhteisöön ja kulttuuriin, jossa uuden äidin tukena on ilman erillistä pyytämistä runsaasti sukulaisia, saattavat suomalaisen kulttuurin antama isän rooli sekä suomalaisen puolison odotukset tuoretta isää kohtaan yllättää. Toisaalta sellaisissa kahden kulttuurin perheissä, joissa äiti on kasvanut jossakin yhteisöllisessä kulttuurissa, saattaa äitiys Suomessa tuntua todella yksinäiseltä. Tilannetta ei helpota se, että kahden kulttuurin perheiden tukiverkot ovat jo lähtökohtaisesti tavallista pienemmät, sillä toisen puolen isovanhemmat ja muu suku asuvat useimmiten jossain toisessa maassa.

Näyttäisikin siltä, että vanhemmuus yksilösuorituksena luo Suomessa suuret paineet sekä äideille että isille. Äitien odotetaan olevan kaikkivoipaisia yksin pärjääjiä, jotka muutaman päivän synnytyssairaalassa oleilun jälkeen ovat valmiita vanhempia. Uusien isien osaksi taas jää äidin tukeminen – tehtävä, johon monissa muissa kulttuureissa osallistuu yhden sijasta monia vanhemmuudessa ja vauvan hoidossa jo kokeneita sukulaisia ja läheisiä. Kahden kulttuurin perheissä oman erityishaasteensa luo se, että puolisot ovat kasvaneet eri kulttuurien ja erilaisten vanhemmuuden mallien keskellä. Ulkomaalaistaustaisella vanhemmalla, oli hän sitten isä tai äiti, ei ole omasta taustastaan katsottuna roolimallia suomalaisen yhteiskunnan, kulttuurin ja puolison odotuksia vastaavalle vanhemmuudelle. Siksi vanhemmuuteen Suomessa voi olla vaikeaa sopeutua ja siihen tarvitaan tukea.

Yhdistämällä molempien puolisoiden näkemyksiä ja toimivia kulttuurisia roolimalleja sekä luomalla yhdessä uusia tapoja voivat kahden kulttuurin parit luoda niin sanotun kolmannen kulttuurin oman vanhemmuutensa pohjaksi. Vanhemmuuteen liittyviä erityiskysymyksiä varten on Duossa kehitetty oma Duo vanhempainvalmennus kahden kulttuurin perheille. Lisäksi Duo tarjoaa mahdollisuuksia vertaistukeen saman elämäntilanteen jakavien ihmisten kanssa esim. Duo Äiti & vauva -ryhmissä.

(Tuuli Shinyella, Duo)

Lähteet: • Suvi Jaakkola: Suomiko maailman paras maa olla äiti?  AntroBlogi 11.4.2016 • Lassi Lainiala & Minna Säävälä: Rikkautta, rakkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot Perhebarometri 2012.

Comments are closed.

    kirjasto

    Kirjasto-sivuilta löydät artikkeleita, juttuja, vinkkejä ja oppaita sekä tutkimustietoa kahden kulttuurin perheitä lähellä olevista aiheista

    kategoriat

    All
    2016
    2017
    2018
    2019
    2020
    2021
    Bilingualism
    Employment
    English
    Kahden Kulttuurin Lapsi
    Kahden Kulttuurin Suomalaiset
    Kaksikielisyys
    Kaksikulttuurisuus
    Lukeminen
    Maahanmuutto
    Multilingualism
    Oppaat Ja Ohjeet
    Parisuhde Ja Perhe
    Rasismi
    Tilastot Ja Tutkimukset
    Vaikuttaminen
    Vanhemmuus
    Vapaaehtoistoiminta

    RSS Feed

Toimisto / OFFICE 

Haapaniemenkatu 7-9 B,
​10. kerros / 10th floor
​00530 Helsinki
Suomi-Finland

Puhelin / PHONE

+358 44 773 8628 
​
(Ma-Pe 9.00-15.00 | Mon-Fri 9 a.m. to 3 p.m.)

aukioloajat / Opening times

Toimistomme ovat avoinna vierailijoille. Suosittelemme kuitenkin ystävällisesti soittamaan etukäteen ja sopimaan henkilökohtaisen tapaamisen.

Our offices are open to visitors. We kindly suggest calling in advance to book an appointment and meet us in person. ​

VAT-numero / VAT-Number

​1056329-6

Familia ry logo
Familia on johtava kahden kulttuurin perheiden asiantuntija ja edunvalvoja 
​Familia is the leading expert and advocate of intercultural families
Picture
© Familia 2024
  • Etusivu
  • Home
  • TOIMINTAA JA TUKEA
    • Vertaisryhmät
    • Vanhempainvalmennus
    • Neuvonta ja tuki
    • Tapahtumat
    • Vapaaehtoistoiminta
    • Kokemusasiantuntijat
    • Kerhot ja työpajat
    • Tuetut lomat ja leirit
    • Belingual -kielikerhot >
      • Kielikerhot
    • Munduo - kahden kulttuurin nuorille
  • ACTIVITIES AND SUPPORT
    • Peer Groups
    • Duo Family Training
    • Advice and support
    • Events
    • Volunteering
    • Experts by Experience
    • Clubs and workshops
    • Subsidised vacations and camps
    • Belingual Language Clubs >
      • Clubs
    • Munduo - For Intercultural Youth
  • TIETOA
    • Tietoa kahden kulttuurin perheistä >
      • Kahden kulttuurin perheet Suomessa
    • Uutiskirjeet
    • Blogi
    • Vaikuttamistyö >
      • Kuntavaaliteesit 2025
      • Aluevaaliteesit 2025
      • Alue-ja kuntavaalit 2025
      • Perhevapaat kahden kulttuurin perheissä
      • Oman äidinkielen opetus
      • Antirasistinen vaikuttamistyö
      • Mitä kaksikielisyys merkitsee sinulle
      • Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
      • Kuntapoliittiset tavoitteet 2021–2025
    • Suomi+ podcast
    • Nettikurssit ja oppaat >
      • Kuinka puhua rasismista ja syrjinnästä -opas
    • Kokonainen minä lastenkirja
    • Ammattilaisille
    • Rinnallasi-materiaalipankki
    • Puolison polku - työllistyminen, kotoutuminen ja hyvinvointi
    • Menneet hankkeet
  • INFORMATION
    • Intercultural families in Finland
    • Newsletter
    • Blog >
      • Familia: 35 years
    • Advocacy >
      • Municipal elections 2025 objectives
      • County elections 2025 objectives
      • Local Elections 2025
      • Family leave in intercultural families
      • Mother tongue instruction
      • Anti-racism Advocacy
      • Government program objectives
      • Municipal politics objectives 2021-2025
    • Suomi+ podcast
    • Online courses and guides >
      • Tools for Speaking about Racism and Discrimination Guide
    • Kokonainen minä children's book
    • Professionals
    • Past Projects
  • SUOMEN KIELI
  • FINNISH LANGUAGE
  • JOIN US
    • Become a member
    • Open Positions
    • Internship & Work Try-Out
  • FAMILIA
    • Contact information
    • Privacy notice
    • Accessibility statement
  • TULE MUKAAN
    • Liity jäseneksi
    • Avoimet työpaikat
    • Tule harjoitteluun & työkokeiluun
  • FAMILIA
    • Yhteystiedot
    • Rekisteriseloste
    • Saavutettavuusseloste