Vastuu painaa suomalaista puolisoa oleskeluluvan odottajan rinnalla

Julie Furter (vas) on tehnyt Metropolia ammattikorkeakouluun sosionomin opinnäytetyönsä suomalaisten puolisoiden kokemuksista oleskelulupaprosessissa oleva n kumppanin rinnalla. Kikka (oik) on kokemusasiantuntija, jonka aviopuolisolla on pitkä prosessi takanaan.

ePÄVARMUUS, TIEDON PUUTE JA TURHAANTUMINEN SYSTEEMIIN KUORMITTAVAT

Suomalaisen puolison rooli oleskelulupaa odottavan ulkomaalaisen kumppanin rinnalla on stressaava. Hän kantaa vastuuta taloudesta, auttaa maahan muuttaneen kumppanin viranomaisasioiden hoidossa ja tulkkaamisessa eri tilanteissa. Moni heistä kokee, että suomalaisena pitäisi olla oman maansa asiantuntija. 

”Kun tapasimme kumppanini kanssa vuonna 2018, hän ei aluksi kertonut oleskelulupatilanteestaan ensimmäisillä tapaamisillamme vaan vasta vähän myöhemmin. Näin kyllä, että jokin painoi häntä, mutta en tiennyt mikä. Tiesin tietysti, että hän oli tullut maahan vuonna 2015 ja yhdistin palaset mielessäni. Ymmärsin, että tämä on osa isompaa kuvaa”, helsinkiläinen Kikka kertoo.  

Hän on käynyt kaiken kaikkiaan vuosia kestäneen oleskelulupaprosessin läpi yhdessä nykyisen aviomiehensä kanssa. Prosessin kestoon on vaikuttanut se, että puoliso on alun perin tullut maahan turvapaikanhakijana vuonna 2015. Tuolloin turvapaikanhakijamäärä koko Euroopassa ja Suomessa kasvoi ennätyksellisen suureksi ja ruuhkat venyttivät käsittelyaikoja pitkäksi aikaa. 

”Pakolaiskriisin” seurauksena Suomessa tehtiin myös lakien ja viranomaiskäytäntöjen muutoksia, joka monissa tapauksissa heikensi hakijoiden asemaa ja tuotti paljon kielteisiä päätöksiä. Turvapaikanhakijatausta on pitkittänyt ja vaikeuttanut perhesiteeseen perustuvaa oleskelulupaprosessia hakijoilla, jotka ovat Suomessa olon aikanaan löytäneet kumppanin ja avioituneet.    

”Pitkä prosessi on myös tiivistänyt meitä yhteen”, Kikka sanoo nyt, kun vaikeimmista vaiheista on jo aikaa ja lupa-asiat kunnossa. ”Meidän oli ratkaistava asioita yhdessä ja se on tehnyt meistä hyvän tiimin”.  

Vähemmän isänmaallisia tunteita
  
Oleskeluluvan odottajan suomalaiselle puolisolle on tyypillistä kipuilla suhdetta ”omaan” maahansa ja sen yhteiskunnan toimivuuteen. Luottamus instituutioihin on Suomessa selvitysten mukaan maailman huippuluokkaa. Usein viranomaisasiointi sujuukin Suomessa helposti, mutta ulkomaalaisasiat koetaan vaikeiksi.
   
Rinnallasi-hankkeen kyselyihin vuosina 2019-20 vastanneista oleskeluluvan odottajista valtaosa kertoo kokeneensa, ettei saanut prosessista tarpeeksi tietoa. Tieto on vaikeatajuista, hajallaan tai eri tietolähteistä tulee jopa ristiriitainen kuva. Moni joutuu tilanteen eteen kahden kulttuurin suhteen myötä ilman, että on koskaan edes ajatellut oleskelulupa-asioita.  

”Mitä kauemmin prosessi kestää, sitä enemmän huomaa kuinka vähän lopulta tietää, ja asiat muuttuvat nopeasti. Odotus kesti, ja sitten tuli taas muutoksia. Se aiheutti monenlaisia tunteita ja turhaantumista”, kertoo Kikka ja myöntää kokeneensa painetta siihen, että suomalaisena pitäisi tuntea maan systeemi. Välillä järjestelmä tuntuukin selkeältä. Välillä taas vaikuttaa siltä, ettei kukaan osaa vastata kysymyksiin. 

Sosionomi Julie Furter on haastatellut Metropolia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhönsä vuonna 2020 suomalaisia puolisoita heidän kokemuksestaan oleskelulupaa odottaessa.   

”Tutkielmassani kävi ilmi, että suomalaisella puolisolla on hyvässä tapauksessa tukenaan resursseja, kuten oma perhe ja ystävät. Voi käydä myös niin, että jotkut lähipiirissä eivät ymmärrä tilannetta tai eivät halua olla sen kanssa missään tekemisissä. Osalla suomalaisista puolisoista on paljon turhaantumista ja suuttumusta kotimaansa systeemiä kohtaan. He kokevat, että pitäisi tuntea se, mutta lopulta ei voi paljon muuta tehdä kuin odottaa päätöstä kumppanin rinnalla”, Julie Furter kertoo. 

​

”Voin luottaa vain itseeni”  

Furter on tutkinut opinnäytetyössään suomalaisen puolison kokemaa stressiä oleskeluluvan odottajan rinnalla sekä miten siihen voisi vaikuttaa esimerkiksi verkossa tapahtuvalla vertaistoiminnalla.  

Painava syy tutkielman aiheen valintaan hänellä oli se, että suomalaisen puolison kokemasta stressistä ei tutkimustietoa löytynyt. Tutkimuksissa on tarkasteltu enemmän oleskeluluvan varsinaisen hakijan eli ulkomaalaisen puolison tilannetta. Sosiaalityötä tehdään kuitenkin yhä enemmän monikulttuurisissa ympäristöissä ja eri osapuolet tarvitsevat sen palveluja. 

Stressin taustalla oleskeluluvan odottajien puolisoilla on monta asiaa: elämäntilanteen epävarmuus sekä kysymys siitä, mitä tapahtuu, jos päätös onkin kielteinen. Tunteet vaihtelevat toivosta epäuskoon, turhaantumiseen ja jopa toivottomuuteen.  

”Ihmiset eivät tiedä mitä sanoa, kun kertoo huolistaan” 

Kun puhutaan perheistä, kyse on tietenkin useammista henkilöistä ja jokaisella on stressin ja siihen liittyvien tunteiden kanssa omat vaiheensa. Ne voivat edetä ihan eri tahtiin. Vaikeaa elämäntilannetta käydään läpi sekä perheenä että yksilöinä.  
   
Oleskelulupastressi vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Se tuntuu parisuhteessa, suhteissa lähipiiriin ja vaikuttaa sosiaaliseen elämään. Puolison vaikean tilanteen seuraaminen vierestä kuormittaa yleensä kaikkia suomalaisia puolisoita. Lisäksi voi ilmaantua uusia tekijöitä, joita ei aiemmassa elämässään olisi kuvitellut. 
 
”Uusi stressinaihe oleskeluluvan odotusaikana oli se, että ystäväni ja perheeni eivät tienneet mitä sanoa tai mitä tehdä, kun kerroin heille huolistani. He eivät olleet koskaan edes kuulleet koko asiasta. He olivat kyllä ymmärtäväisiä, myötäeläviä ja kysyivät miten voivat auttaa. Tunsin itse olevani vähän hukassa”, Kikka kertoo. Jossain vaiheessa piti lähteä etsimään apua ja neuvontaa, mutta avun pyytäminenkään ei ollut ihan helppoa. 

Julie Furter toteaa opinnäytetyössään, että monilla hänen kohtaamillaan oleskeluluvan odottajien puolisoilla ei ole vahvoja omia tukiverkkoja. ”Voin luottaa vain itseeni” on lause, jonka hän kertoo moneen kertaa kuulleensa aineistoa kerätessään. 

”Ei tätä jaksaisi ilman vertaistukea” 

Vaikka sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä ja niistä voi saada elintärkeää tukea, turhauttaviakin puolia niihin voi liittyä, kuten paljon puhetta ja epämääräistä informaatiota somessa. Keskusteluista saa paljon vertaistukea ja hyödyllisiä vinkkejä, mutta aina ei tiedä mikä on totta ja mikä pelkkää huhua. 

Rinnallasi-hankkeen kohderyhmäkyselyiden mukaan reilusti yli puolella vastanneista oleskeluluvan odottajista oli kontakteja samassa tilanteessa oleviin pareihin tai perheisiin. Kontakteja pidetään yllä useimmiten netin kautta, esimerkiksi facebook-ryhmissä.  

Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että vertaiskontakteista on hyötyä. Monet vastaajat sanoivat, ettei tilannetta jaksaisi ilman vertaistukea ja kuvasivat sitä esimerkiksi näin: ”Jaettua ymmärrystä todella vaikeassa tilanteessa”.  

Teksti: Sanna Rummakko 
​Kuva: Kristina Tripkovic Unsplash
 
Julie Furter´s thesis Counselling as a Tool to Support Intercultural Couples in Finland (Metropolia 2020) 
www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347118/furter_julie.pdf?sequence=2&isAllowed=y