​Last year me and my partner moved to Finland from Denmark. As a native, he was coming home after a year of living abroad, but for me it was a new, both exciting and scary adventure. Neither me nor my partner had an interculture couple in our extended families, so we both knew that we are pioneering in this. That is how started my Finnish journey, about which I want to tell in this blogpost.

​In an increasingly interconnected world, the prevalence of intercultural families is on the rise. These families are formed when parents hail from diverse cultural backgrounds, either due to their origins from different countries, distinct cultural heritages within the same nation, or different religions. 
Intercultural families encounter distinct mental health challenges. These include grappling with language barriers, navigating cultural disparities, and facing discrimination. These hurdles can strain familial relationships and manifest in mental health issues such as anxiety, depression, and stress.

Kielet ovat kauniita, täynnä omanlaisia rytmejään ja hauskoja sanontoja ja ilmaisuja. Liitämme kieliin tunteita ja muistoja. Kieli on erottamattomasti sidoksissa kulttuuriin ja yhteisöön. Tänään 26.9 kun juhlimme Euroopan kielten päivää, juhlimme kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta.  Ja syystä!  Puhutaanhan Euroopassa noin 225 eri kieltä! Mutta ovatko kaikki nämä kielet saman arvoisia? 

Monikielinen lapsi saattaa saada kehuja siitä, että taitaa useampaa eurooppalaista kieltä, jos ne mielletään hyödylliseksi, kuten englanti, espanja tai ranska. Mutta miten suhtaudutaan lapsen monikielisyyteen, jos hänen kotikieltänsä puhuu vain pieni joukko ihmisiä, rajatulla alueella? Tai jos kieli koetaan alempi arvoiseksi koska sitä ei voi käyttää koulussa tai tulevaisuuden työelämässä? Kuinka usein vanhemmat päättävät olla opettamatta vähemmistökieltään lapselleen koska pelkäävät mahdollista syrjintää?

Kansainvälinen lukutaidonpäivä 8.9. 
​
Tänään vietetään Kansainvälistä lukutaidonpäivää. Kuten tiedämme, lukutaito on erittäin tärkeä taito sekä ihmisoikeus. Lukutaidon avulla voimme mm. kehittää sanavarastoa, empatian kykyä sekä parantaa keskittymiskykyämme.

​YK:n mukaan kuudennes 6–18 vuotiaista maailman lapsista ja nuorista eivät edelleenkään käy koulua ja 14% yli 15-vuotiaista eivät osaa lukea (Suomen YK-liitto 2023). Vaikka lukutaito on kehittynyt vuosikymmenien aikana, maailmassa on edelleen suuria alueellisia eroja lukutaidon osaamisessa. 

​Tarkoittaako maahanmuuttajaperheestä tuleminen monikulttuurisuutta? Vai saammeko monikulttuurisen identiteetin oppimalla puhumaan useampaa kuin yhtä kieltä tai asumalla tai työskentelemällä ulkomailla? 
 
Lähes puolet perheestäni on aina asunut Ruotsissa. En koskaan pitänyt ruotsin kielestä lapsena, koska en koskaan oppinut sitä. Myöhemmin, kun muutin Isoon-Britanniaan, kesti jonkin aikaa tottua puhumaan englanniksi. Nyt myös 6 lastani ovat monikielisiä ja kulttuurisia.
 
 Toisen kielen osaaminen auttaa meitä tulemaan kulttuuritietoisemmiksi ja laajentamaan näköalojamme oman kielemme ulkopuolelle. 
Toisen kielen oppiminen on verrattavissa toisen identiteetin saamiseen - monikulttuuriseen identiteettiin, jolla on useita etuja sekä henkilökohtaisessa että ammatillisessa elämässämme.