​I am a mom. A mom in an intercultural family! A mom with a partner and 5 children + a big dog. A family where we speak 3 languages between us, but Not a single person of us can speak all the languages. That is my family, even though not all the children are biologically mine, but mentally they are mine and will always be. I also have a big dog now. It is funny how love has “given” me all these bonuses, because I never wanted many kids, and I am terrified of dogs. Anyway I am in love with my partner and I also got to a point where I appreciate my bonus dog. I see myself as the luckiest ever, to have all my kids. How I was brought up, it is normal to get none, one or two children. Not five!

​For Mother's Day in Finland, I would like to share reflections and experiences about the maternity package and neuvola services in Finland. If you make a quick browse online, you will read that ” The maternity package (in Finnish: äitiyspakkaus,) known internationally as the Finnish "baby box," is a kit granted by the Finnish social security institution Kela, to all expectant or adoptive parents who live in Finland or are covered by the Finnish social security system. By neuvola services I refer in this blog to the prenatal care offered by public clinics of the Finnish healthcare system.
What is the paradox that I want to tell?

International Workers' Day is meant to celebrate the fellowship between all workers, in Finland and worldwide. For this day, I would like to share my recent personal experience with attempting to change my career. I hope that my experience, and the tools I used to go through it, will strengthen and empower fellow workers, particularly from intercultural families, who struggle with their own work situations.

​Throughout my life, I always wanted to be an academic researcher. Already when I finished elementary school, at the age of 12, I asked to write in the yearbook that my dream is to research history and foreign cultures. As soon as I could, I started my academic studies, first in Israel, then a Master’s in Helsinki and a PhD in Turku.

Scroll down for Finnish Blog

Traveling allows you to introduce the child to his or her other culture and may strengthen his or her desire to learn speaking that culture's language. That's why we have collected some interesting blogs with tips and recommendations related to traveling with a multilingual child. Andrea Breitenmoser first explains in her video blog why traveling with bilingual or multilingual children is worthwhile. ​"Multilingual travel lesson" teaches, for example, that children's interest and motivation to learn another language can be promoted by demonstrating that language is really useful and necessary by using it in front of them when traveling, and also to highlight it. One blog mentions, among other things, the inclusion of audiobooks on the journey. In one other blog from the below, it is also taken into account that cultural education is benefitting the learning of language. Immersion in a child's second language and its culture and traditions is discussed a lot in these blogs, as it is an important source of motivation and interest for the child. 

​We most likely all agree that good communication is one of the key factors to any successful relationship. Communication with our partner happens daily, whether it is verbally or non-verbally. We are in constant interaction with other people, especially in our romantic relationships. Now what happens if our ways to think, feel and speak are very different from out partner’s? What if we use words and expressions differently? What if our views, values, practices that are familiar to us seem contrary to the ones our partner has? Differences easily lead to misunderstandings, frustration, disconnection and conflict. 

​Reilun ja toimivan yhteiskunnan edellytys on kaikki yhdenvertaisesti tavoittava demokratia – se, että kaikilla on todellisuudessa yhtäläiset mahdollisuudet osallistua esimerkiksi vaaleissa, kuntalais-, alue- ja kansalaisaloitteisiin tai vaikkapa yhdistystoimintaan. Vähemmistöasemassa olevien osallistuminen demokratiaan edistää hyviä väestösuhteita, ulkopuolelle jääminen puolestaan syventää segregaatiota yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että maahanmuuttaneet ja monikieliset suomalaiset pystyvät osallistu­maan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen yhdenvertaisesti. Oikeusministeriön julkaisemassa raportissa “Korjataan maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten demokratiavaje” (2022)  etsitään syitä maahanmuuttaneiden ja monikielisten suomalaisten aliedustukseen demokraattisen osallistumisen muodoissa. Aliedustus tarkoittaa, että ulkomaalaistaustaisten osuus vaaleilla parlamentaarisissa elimissä ei vastaa heidän osuuttaan väestöstä, joka puolestaan aiheuttaa demokratiavajetta.

MIXED – Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä
​
Millaista on nykypäivän suomalaisuus?
Kattava tietokirja taltioi mixed-suomalaisten kokemuksia ja esittelee antirasismin periaatteita.

This book is a contemporary picture of Finnishness. The interviews and stories take us close to the experiences of mixed Finns. For us in Familia, this book encompasses broadly the challenges and opportunities for intercultural youth and intercultural families in Finland. The book is also an information package about concepts such as racism and discrimination.
​
Meet the perspectives of a parent of a mixed child, a mixed adult and a mixed young!

Maailmassa puhutaan tuhansia kieliä. Eri kielten ja kulttuurien yhteiselo on luonteva osa myös monen suomalaisperheen arkea, ja monessa kodissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Virallisesti Suomessa puhutaan äidinkielenä yli 160:tä eri kieltä. Suomi kieliympäristönä on rikastunut suhteellisen nopeasti. Kun vielä 1980-luvulla vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus koko Suomen väestöstä oli vain 0,2 prosenttia, on vastaava osuus tänä päivänä jo yli 8 prosenttia. (Tilastokeskus 2023.) Todellisuudessa puhuttuja kieliä ja vieraskielisiä on Suomessa paljon enemmän.
​
Nyt jo edesmenneet vanhempani syntyivät ja kasvoivat maaseudulla Itä-Suomessa 1940–1960 luvuilla. Vaikka Suomi on aina ollut monikielinen maa, vanhempieni elinympäristöt olivat yksikielisiä ja mahdollisuudet opiskella, kuulla tai käyttää eri kieliä olivat heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan rajalliset. Isäni yritti aikuisena parhaansa mukaan puhua englantia aina, kun se vain oli mahdollista. Mutta isäni myös turhautui usein siihen, että hän ei voinut käydä syvällisiä keskusteluja ulkomailla tapaamiensa ihmisten kanssa. Äitini puolestaan ajatteli, että kieliä ei voi käyttää, jos niitä ei osaa kunnolla. En muista äitini juuri koskaan puhuneen englantia muutamaa sanaa lukuun ottamatta muista kielistä puhumattakaan. Mietin usein, miten erilaista elämä olisi voinut vanhemmilleni ja meille perheenä olla, jos vanhemmillani olisi ollut samat mahdollisuudet kielten opiskeluun ja niiden käyttöön kuin omalla sukupolvellani. Onnekseni pääsin kuitenkin seuraamaan, kuinka isäni ja aviomieheni vielä aikuisina pystyivät luomaan läheisen ystävyyssuhteen ja keskustelemaan syvällisistäkin asioista luontevasti suomea ja espanjaa keskenään sekoittaen. Tämä onnistui huumorin, välittämisen sekä aidon ymmärtämistarpeen ja -halun ansiosta. Hetkittäin olin näkevinäni isoisän katseessa ylpeyttä hänen seuratessaan lastenlastensa kieleilyä. 

We currently live in a globalized, interconnected, multicultural world.  Societies are shifting towards environments where people from different cultures, nationalities, languages, beliefs, and customs live together in one community. Increased intercultural contact is more likely, and therefore new social interactions are constantly settled.
​
Intercultural friendships represent a complex intimate intersection of different variables, aspects, and processes. They are unique in a way that individuals most surmount challenges such as overcoming stereotypes and negotiate cultural differences. On the other hand, intercultural friends can benefit from expanding cultural knowledge and broaden their perspectives.