Eidin tasapainoileminen kahden kulttuurin välissä

Ramadanin loppu häämöttää ja Eid tekee tuloaan.  On aika yleistä  että monet luulevat muslimien iloitsevan paaston loppua. Tosi yleinen unelma on kuitenkin että suurin osa ihmisistä ovat haikealla mielellä jättämässä hyvästi Ramadanille. Ramadan on kuin lyhyt koulu, siinä on omat haasteet ja ihmiset yrittävät parhaansa mukaan muokata omia piirteitään, yritetään jättää huonot tavat ja keskittyä itsensä sisäiseen parantamiseen. Ihminen voi muuttaa huonoja tapojaan, jos tekee niistä tottumuksia, toistoja ja on halua tehdä positiivisen muutoksen. Asiaa voi kuvailla näin esimerkiksi kun lukio on täysillä vedetty loppuun niin sitä seuraa palkintona ylioppilas juhlat. Eid on palkinto Ramadanin jälkeen. 

Mistä sitten on kyse, kun kaikki puhuvat että kohta on Eid? Eid on islamilaisen kalenterin yhdeksännen kuukauden eli Ramadan kuukauden jälkeen tuleva juhla, toisin sanoen “festivaali paaston murtamiseksi”. Muslimit ympäri maailmaa viettävät kahta suurta juhlaa joista yksi on Eid ul Fitr ja toinen Eid ul Adha.  

Hauskinta on kuitenkin kun pitäisi saada vapaapäivä Eidiksi töistä tai koulusta. Eid päivää ei usein voida etukäteen jo tietää koska se perustuu kuun sirpin näkemiseen taivaalla, niin kuin Ramadanin alkunakin. Tästä syystä Eid on yleensä eri maissa eri päivinä.  Eid päivänä ei saa paastota, se on tarkoitettu juhlimiselle perheen, ystävien, naapureiden ja yleisesti kaikkien kanssa. 

Lahjojen antaminen on suuri osa Eid juhlaa, Usein vanhemmat antavat Eidii-rahaa, joka tarkoittaa tietty määrä rahaa lapsille, kyse ei ole useinkaan suuresta summasta vain enemmänkin symboolisesta tarkoituksesta, että se on ansaittu Ramadanin jälkeen. Suomessa monesti kaupan jonot ovat yleensä ruuhkautuneita ennen Eidiä ja läpi Ramadanin aikana, usein se viittaa siihen että nämä ovat antamisen aikaa. Eid päivänä on yleistä että herkut ja kodin juhla ruoka jaetaan ja vaihdetaan läheisten, naapureidn, työtovereiden, ystävien ja jopa tuntemattomien kesken.  Myös lahjojen jakaminen on suuri osa Eidiä.  

Yhtä ja ainoaa oikea Eid:ä ei kuitenkaan ole, vaikka kehys on kaikille sama. Elikkä juhlitaan, on aamulla Eid rukous joka tehdään yhdessä. Eidiä juhlitaan eri kulttuureissa kuitenkin eri tavalla. Juhla-ateria voi olla biryani, toisen dolma ja kolmannella lohipiirakka. Eli Eidin vietto tapa on taas perhe-/kulttuurikohtaista.  

Lapsiperheille Eid on monesti hieman haastavaa kun pitää itse luoda Eid-tunnelma, koska yhteiskunta ei tue Eid juhlaa samalla tavalla kun joulua tai pääsiäistä. Eid ei siis näy suomalaisessa yhteiskunnassa ja siksi muslimilapsi voi tuntea olonsa vieraantuneeksi juhliessaan jotakin mitä muut eivät juhli. Usein itselläni oli kouluaikana raskasta kun joutui pyytämään vapaa päivää Eidiä varten ja selittää uudestaan ja uudestaan mistä juhlasta on kyse. Teini aikana siitä tuli oma stressi tekijä. Usein sitä seurasi myös paljon läksyjä joita sitten joutui tehdä että olisi taas kartalla muiden kanssa. Omassa perheessäni on perinteisesti ollut eid rukous aamulla , siellä yhteisöllisyys korostuu. Kotona tehdään juhla ruokaa, tulee vieraita ja kotia koristellaan että tulee juhla unnelma ja päivä erottuisi muusta arkipäivästä. Sitä perinnettä olemme pitäneet yllä myös omasa perheessämme.   

Eid ei siis lähtökohtaisesti kuulu valkoiseen suomalaisen kulttuuriin, mutta kulttuuri on myös muuttumassa jatkuvasti. Harva kulttuuri pysyy niin homogeenisenä enää. Suomalaissyntyinen muslimilapsi altistuu niin monelle kulttuurille ja joutuu todennäköisesti luomaan oman kolmannen kulttuurin, johon kerää hyviä puolia kaikista kulttuureista. 

Pitää myös muistaa, että yhtä muslimikulttuuria ei myöskään ole, koska Suomen muslimiväestö on lähtöisin niin monesta eri maasta. Jos lapsi on uskonnollinen niin uskonto varmasti sisältyy tähän kolmanteen kulttuuriin, johon voidaan ottaa vaikutteita myös ympäristön monista muslimikulttuurimalleista. Tämä kolmas kulttuuri voisi olla suomalaista muslimikulttuuria.  Nuoret muslimit ry on hyvä esimerkki tästä. Tänä vuonna on esimerkiksi luotu suomalaisten muslimien Ramadan-Radio – ja samalla tultu luotua uudenlaista kulttuuria yhdistämään muslimilapsia, joiden taustakulttuuri vaihtelee. Lapselle tämä voi olla positiivinen asia, kun lapsi huomaa, että joku huomioi oman identiteetin osan ja lapsi itse vapautuu osittain uuden luomisen taakasta. 

Muslimi maissa Eid näkyy katukuvissa, kaupoissa, kouluissa ja yleisesti kaikkialla, samalla tavalla kuin joulu esimerkiksi suomessa. Vaikka monet eivät joulua muuten vietä se on kuitenkin juhlakausi, lomat ja perheiden kanssa ajan viettäminen on mahdollista. Eidin aikana sitä kuitenkaan ei ole vielä suomessa. Eidiä vietetään yleensä kolme päivää. Paljon on kuitenkin muuttunut omista lapsuuden ajoistani. Tietoisuus Eid päivästä on kasvanut, esimerkiksi joissakin kaupoissa olen nähnyt ilmapalloja joilla on muodostettu Eid sana ennen Eid juhlaa, ja joissakin varhaiskasvatuksen yksiköissä esimerkiksi tehdään muslimi lasten kanssa Eid kortteja ja samalla kerrotaan muille lapsille eid päivästä. Somen avulla musliminuoret ovat uskaltaneet tuoda esille enemmän eid kulttuurista, monet kaverit lähettävät nykyään Eid toivotuksia ja viestejä. 

Lapsen identiteetin tukemisen kannalta on erittäin tärkeää, että lapsi itse kokee että on osa yhteiskuntaa, kulttuurin syrjiminen, tietyn kulttuurin yli ja ali arvostaminen ovat valitettavasti vielä vahvasti osana tässä yhteiskunnassa.  

Mietin usein itse millä tavalla voisi lisätä tietoa ja avartaa muiden näkemystä tiettyä kulttuuria ja uskontoa kohtaan, itse olen päätynyt osittain siihen, että sitä voi jokainen tehdä omalta paikaltaan eri tavoin. Itse pyrin olemaan avoin ja vastaan kysymyksiin ja kerron aiheista jos se sattuu kiinnostamaan. On myös tärkeää pysyä ajan tasalla asiasta jonka takia jatkuva tiedon kerääminen eri kulttuureista, historiasta, uskonnoista on tärkeää. Media usein antaa yhden tietyn näkökulman aiheesta mutta usein taustalla on paljon muutakin.  

En osaa sanoin kuvata sitä iloa, kun eräs myyjä kassan jonossa toivotti Hyvää Eid! Se oli ensimmäinen kerta, kun joku ulkopuolinen suomalainen teki tämän eleen. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen millaisen tunteen annamme toiselle, sen voi tehdä pienelläkin eleellä. Toisen tarpeiden ja arvojen huomioiminen kuuluu hyviin tapoihin, harjoittamalla sitä voimme luoda yhteiskunnan, jossa erilaisuus nähdään valttina.  
​

Ima Khanam, harjoittelia Familiassa